Pääministeri Juha Sipilän puhe Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa 27.10.2015

(muutosvarauksin)

Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2016 

Herr ordförande, bästa nordiska kolleger och ministrar, mina damer och herrar. Jag är tacksam för denna möjlighet att få presentera Finlands program för ordförandeskapet i Nordiska ministerrådet 2016.

Herra puheenjohtaja, arvoisat pohjoismaiset kollegat, hyvät naiset ja herrat,

Suomelle tämän vuoden Pohjoismaiden neuvoston istunto on merkityksellinen kahdestakin aivan erityisestä syystä. Ensinnäkin, valmistaudumme ottamaan vastaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden tulevalle vuodelle. Se on tehtävä, johon suhtaudumme suomalaisille luonteenomaisella tarmolla ja vakavuudella. Ja se on tehtävä, johon haluamme käydä käsiksi yhdessä kaikkien teidän, pohjoismaisten kumppaneidemme, kanssa.

Toiseksi, olemme tänä vuonna myös tärkeän 60-vuotisjuhlan äärellä. Päätös hakea Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyttä tehtiin Suomen eduskunnassa nimittäin jokseenkin tasan 60 vuotta sitten, lokakuussa 1955. Samana vuonna Suomi päätti hakea myös Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenyyttä.

Nykypäivän kansalaiselle kuudenkymmenen vuoden takaisen päätöksen merkitystä voi joutua avaamaan. Sodasta toipuva maa oli vastikään isännöinyt kesäolympialaiset ja maksanut viimeiset sotakorvaukset. Pohjoismaiden neuvosto ja Yhdistyneet Kansakunnat avasivat meille ovia kansainväliseen yhteisöön. Niistä tuli kansainvälisen yhteistyömme vahvoja kulmakiviä, joihin voimme vielä tänäkin päivänä tukevasti nojautua.

Jäsenyys Pohjoismaiden neuvostossa ankkuroi siis Suomea tuolloin Pohjoismaihin. Se myös lujitti maamme suvereniteettia, liikkumavaraa ja itseluottamusta. Pohjoismaiden neuvoston jäsenyys palautti Suomen pohjoismaiseen perheeseen, johon se kuuluu. Jäsenyys varmisti myös Suomen osallistumisen niihin hyvin merkityksellisiin käytännön toimiin, joita pohjoismaiden yhteistyön ensimmäiset vuosikymmenet toivat tullessaan: passivapauteen sekä työvoiman ja sosiaalietuisuuksien liikkuvuuteen.

Ja ensi vuonna, vuonna 2016, tulee siis kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Suomen eduskunnan valtuuskunta ensimmäisen kerran osallistui Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.  

Herra puheenjohtaja,

Pohjoismainen yhteistyö on yksi Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön peruspilareista. Se on sitä hallituskausiin ja hallituspohjaan katsomatta. Pohjoismaat ovat perheemme.

Pohjoismaisen yhteistyön lujittaminen on meille tärkeää. Se on tärkeää niin Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston rakenteiden kautta kuin myös kahdenvälisesti pohjoismaiden välillä. Pohjoismainen yhteistyö tukee Suomen turvallisuuden vahvistamista ja Suomen talouskasvun edellytysten kehittämistä. Se parantaa yhteisiä mahdollisuuksiamme kohdata nopeatahtisen kansainvälisen muutoksen haasteet.

Odotukseni pohjoismaisen yhteistyön kehittämisen suhteen ovat korkealla. Olen yhdessä hallitukseni kanssa sitoutunut ja motivoitunut jatkamaan toimintaa pohjoismaisen yhteistyön uudistamiseksi.

Minua rohkaisee se palaute, jonka olen saanut tämänpäiväisestä pohjoismaisten yhteistyöministereiden kokouksesta, missä jatkettiin keskusteluja pohjoismaisen hallitustenvälisen yhteistyön uudistamista. Seuraavia reformiaskeleita on odotettavissa Suomen puheenjohtajuuskaudella. Ollakseen tehokasta ja uskottavaa on myös pohjoismaisen yhteistyön oltava ajassa kiinni ja katsottava tulevaisuuteen.

Olen itse kannustanut Suomea ja suomalaisia rohkeaan ja uudistushenkiseen ajatteluun. Myös pohjoismainen yhteistyö tarvitsee uuden harppauksen. Meillä on vahva yhteinen arvomaailma ja paljon yhteistä toimintaa. Tarvitsemme kuitenkin myös uusia ajattelutapoja sekä uusia toimintatapoja. Ne voivat lisätä mahdollisuuksiamme kehittää Pohjolaa sekä kotimarkkinana että lähtöalustana kansainväliselle kaupalle, investoinneille ja innovaatioille.

Olen jo useasti sanonut, että tarvitsemme ”uuden NMT:n”. Nordisk Mobiltelefon eli NMT oli pohjoismainen standardi ja innovaatio, joka 1990-luvulla muutti maidemme taloutta ja loi pohjaa globaalille telekommunikaatiovallankumoukselle. Nyt tarvitsemme uuden yhteisen lippulaivahankkeen.

Pohjoismaisen yhteistyön periaatteisiin kuuluu valmiutemme kunnioittaa toisten Pohjoismaiden tekemiä ratkaisuja ja etsiä samanaikaisesti yhteisen historiamme ja yhteisen arvomaailmamme pohjalta yhteistä hyötyä – ”nordisk nytta”. Muuttuvassa maailmassa ja haasteellisessa ympäristössä me Pohjoismaat olemme entistäkin vahvemmin yhteisö. Olemme yhdessä. Tämän yhtenäisyyden ja keskinäisen solidaarisuuden tunsin vahvasti lokakuun alussa Tanskassa, kun sain osallistua ensimmäistä kertaa pohjoismaisten pääministereiden yhteiskokoukseen.

Erilaiset turvallisuuspoliittiset perusvalintamme ja integraatioratkaisumme suhteessa Euroopan unioniin eivät ole tiellä yhteisen identiteettimme ja arvopohjamme vahvistamisessa. Yhteinen kieli- ja kulttuuriperintömme vahvistaa tätä yhteistä identiteettiämme. Samalla haasteemme ovat yhteisiä, kuten myös uhkakuvamme.

Olen tyytyväinen voidessani Suomen pääministerinä todeta Pohjoismaiden neuvoston edessä, että pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustuspoliittinen epävirallinen yhteistyö on edennyt tuloksellisesti ja maidemme asemaa vahvistavalla tavalla. NORDEFCO-yhteistyö on vakiintunut ja kehittyy entistäkin operationaalisempaan suuntaan. Erityistä huomiota on saanut osakseen Suomen ja Ruotsin välinen kehittyvä kahdenvälinen yhteistyö.

Pohjoismainen pelastusalan yhteistyö, ns. Haaga-yhteistyö, on myös kehittynyt, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohella Suomi tulee toimimaan vuonna 2016 myös Haaga-yhteistyön puheenjohtajamaana.

On myös tärkeää, että voimme lujittaa pohjoismaista yhteistyötä yhteiskuntiemme kohtaamien uusien haasteiden edessä. Osa näistä haasteista on jo nyt hyvin konkreettisesti käsissämme – kuten ajankohtainen maahanmuuttotilanne. Osa näistä haasteista kohtaa meidät pidemmällä aikavälillä – kuten hyvinvointiyhteiskuntiemme pohjan turvaaminen.

Herra puheenjohtaja,

Pyydän saada nyt kertoa lyhyesti vuoden 2016 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden ohjelmamme pääkohdista sekä vähän syvemmin yhdestä pääteemoistamme.

Suomen puheenjohtajakauden pääteemoja ovat suuret yläkäsitteet: vesi, luonto ja ihmiset. Kolmea pääteemaamme tukevat konkreettiset tavoitteemme rajaesteiden poistamisesta, digitalisaation edistämisestä ja Pohjoismaiden yhteisen painoarvon vahvistamisesta Euroopan unionissa.

Haluamme puheenjohtajakaudellamme edistää pohjoismaista yhteistyötä konkreettisten tavoitteiden ja hankkeiden parissa. Tavoitteenamme on nostaa pohjoismaisen yhteistyön kiinnostavuutta ja merkityksellisyyttä myös elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kannalta.

Emme saa unohtaa, että me Pohjoismaat olemme yksi maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Käytännönläheisyytemme, vastuullinen luontosuhteemme sekä inhimillinen kosketuksemme asioihin ovat vahvoja valttejamme.

Edellä sanottu heijastuu myös yhteen ensi vuoden puheenjohtajuuskautemme pääteemoista, josta haluan jakaa nyt muutaman ajatuksen. Kyse on vedestä.

Miksi ”vesi” on pohjoismaisen puheenjohtajuutemme pääteema? Mitä haluamme tällä valinnalla sanoa, mihin toivomme sen puheenjohtajuusvuoden päättyessä johtavan?

Vesi on vuonna 2016 keskeinen teema Yhdistyneiden Kansakuntien toiminnassa, ja veden saatavuus ja kestävä vesihallinto on nostettu yhdeksi keskeisimmistä kestävän kehityksen tavoitteista. Vesi on keskeinen taustatekijä myös muissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Se tulee olemaan myös yksi joulukuussa järjestettävän Pariisin ilmastokokouksen aihepiireistä.

Syyskuussa YK:ssa hyväksytyt, uudet globaalit kestävän kehityksen tavoitteet tulevat vaatimaan toimenpiteitä kaikilta mailta – myös Pohjoismailta. Se tulee vaatimaan toimenpiteitä myös meiltä, vaikka olemme tällä sektorilla jo pitkällä.

Globaalien vesihaasteiden ratkaiseminen tulee vaatimaan huomattavia resursseja sekä laajaa globaalia yhteistyötä. Veteen liittyvät haasteet tulevat lisääntymään muun muassa kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Vesihaasteet ovat keskeinen taustatekijä monissa kansainvälisissä kriiseissä. Eri maanosien vesiresursseihin liittyvät konfliktit ja niistä johtuva pakolaisuus voivat tulevaisuudessa vaikuttaa yhä vahvemmin myös Pohjoismaiden tilanteeseen.

Pohjoismaisella, laajalla ja vastuullisella vesiosaamisella on mahdollista vastata moniin kansainvälisiin vesihaasteisiin kestävällä tavalla. Pohjoismaiden oma kestävä yhteiskuntakehitys ja yhteistyövarainen toimimisen perinne voivat toimia positiivisina malleina myös muille maille. Pohjoismailla on vahva perinne PPPP-yhteistyöstä vesiasioissa: Private, Public, People, Partnership. Pohjoismainen vesihallinta on kokonaisvaltaista.

Pohjoismaat ovat voineet osoittaa, että taloudellinen kasvu ja vedenkulutus eivät ole toisiinsa pakolla kytkettyjä. Pohjoismaissa on saatu toteutettua merkittävää taloudellista kasvua ja hyvinvoinnin lisäämistä samanaikaisesti, kun vedenkulutus on saatu laskuun ja vesiresurssien kuormittamista on saatu oleellisesti vähennettyä.

Pohjoismailla voisi olla mahdollisuus yhdistää taloudellisia resurssejaan vesiosaamisen tukemiseen, ja myös innovaatioiden ja viennin kehittämiseksi. Pohjoismaisten pankkien osaamista voitaisiin käyttää erillisen uuden vesirahoitusinstrumentin perustamiseksi tukemaan pohjoismaisten vesiosaajien innovointia ja projektiosallistumista kehittyvissä maissa.

Katsomme, että ”vesi”-teema voi parhaimmillaan vahvistaa pohjoismaista vesiosaamisen identiteettiä ja panosta sekä lujittaa Pohjoismaiden keskinäistä yhteistyötä kansainvälisissä vesikysymyksissä, mukaan lukien YK-järjestelmän piirissä.

Suomen oma kansallinen vesiosaajien yhteisö, mukaan lukien Finnish Water Forum ja Suomen Vesiyhdistys, tukevat aktiivisesti puheenjohtajuusteemamme toteuttamista.

Herra puheenjohtaja,

Vielä muutama sana rajaesteistä, EU:n ja Pohjolan kosketuspinnasta sekä digitalisaatiosta.

Pidämme, aiempien puheenjohtajien tavoin, myös vuonna 2016 rajaesteitä esillä eräänä pohjoismaisen yhteistyön kipukohdista. Suuressa mittakaavassa Pohjoismaiden välinen liikkuvuus on maailmanennätystasolla. On valitettavaa, että rajaesteet kuitenkin edelleen ovat arkipäivän turhauttavaa ja talouskasvua hidastavaa todellisuutta – niin kansalaisten tasolla, todellisille rajankävijöille, kuin myös kasvavassa määrin yrityksille.

Rajaesteet tunnetaan. Tiedetään, miten voidaan välttää uusien rajaesteiden syntyminen. Mutta tarvitaan poliittista sitoutumista ja johtajuutta sekä etenkin uutta pohjoismaista solidaarisuutta rajaesteiden purkamiseen. Tätä kysymystä tulemme pitämään esillä myös vuonna 2016.

Puheenjohtajuuskaudellamme tulemme myös kiinnittämään huomiota Euroopan unionin ja Pohjolan väliseen kosketuspintaan. Miten voimme lisätä Pohjolan vaikuttavuutta Euroopassa? Miten voimme kehittää EU:n päätösten ja lainsäädännön toimenpanoa yhtäläisillä aikatauluilla ja tulkinnoilla Pohjolassa? Miten voimme monipuolisesti kehittää omia toimintatapojamme Pohjoismaiden ministerineuvostossa siten, että yhteistyö EU-toimijoiden kanssa sujuisi mahdollisimman joustavasti?  Näihin kysymyksiin haluamme etsiä yhteisiä vastauksia tulevan vuoden aikana.

Ja vielä omaa sydäntäni lähellä olevasta globaalista megatrendistä, digitalisaatiosta. Vaikka ympärillämme on jo nyt suuri määrä teknologisia ratkaisuja, laitteita ja sovelluksia, olemme kuitenkin vasta todellisen murroksen alussa. Matkalla kohti uutta digitaalista aikakautta kansainvälisellä yhteistyöllä tulee olemaan aivan erityinen merkityksensä. Pohjoismaina meillä on erinomainen tilaisuus olla tässä muutoksen aallossa globaaleja edelläkävijöitä. Myös tästä tulemme puheenjohtajuuskaudellamme puhumaan, ja tätä asiaa edistämään.

Herr ordförande, bästa nordiska kolleger och vänner,

Vi är stolta över att ta emot ordförandeskapet för Nordiska ministerrådet. Vi ser fram emot ett väldigt gott samarbete med er alla.