Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Puolustusbudjetti turvaa yleisen asevelvollisuuden

puolustusministeriö
Julkaisuajankohta 28.9.2015 11.56
Tiedote

Vuoden 2016 puolustusbudjetti sisältää hallitusohjelmassa mainitun, parlamentaarisen selvitysryhmän raportin mukaisen 50 miljoonan euron lisäyksen puolustusmateriaalihankintoihin. Puolustusbudjetti sisältää uusia toimintamenosäästöjä sekä edellisellä vaalikaudella päätettyjä pysyviä menosäästöjä. Leikkaukset kohdistuvat puolustushallinnon palkkaliukumaan sekä hallitusohjelman mukaisesti toimintamenoihin, sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin sekä maanpuolustusjärjestöille myönnettävään valtionapuun.

Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää koko maan kattavaa alueellista puolustusjärjestelmää sekä yleistä asevelvollisuutta puolustuksen perusratkaisuina. Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin sekä kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen.Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan ja asevelvollisuutta hyödynnetään nykyistä laaja-alaisemmin. Koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Varusmiesten maastovuorokausien määrä ja varusmieskoulutuksen taso sekä reservin kertausharjoitusten määrä säilytetään vuoden 2015 tasolla.

Hallinnonalan määrärahat ja henkilöstö

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 886 miljoonaa euroa. Tästä on kehykseen kuuluvia menoja 2 519 miljoonaa euroa ja kehyksen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja 367 miljoonaa euroa.

Menojen yhteismäärä on 227 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa.  Menojen kasvu johtuu edellä mainitun hallitusohjelman mukaisen korotuksen lisäksi materiaalihankintojen maksatuksien myöhentämisestä. Materiaalihankintojen menoja on myöhennetty vuosilta 2013‒2015 vuodelle 2016 noin 115 miljoonaa euroa, jotta rahoitus ja hankintojen toimitusajat vastaavat paremmin toisiaan. Tämä selittää pääosin myös puolustusministeriön pääluokan menojen BKT-osuuden kasvun vuoteen 2015 nähden. Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2016 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,37 % (v. 2015 1,29 %). Puolustusministeriön pääluokan määrärahojen osuus kaikista valtion budjettitalouden määrärahoista nousee vastaavasti 5,3 prosenttiin (v. 2015 4,9 %).

Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 12 720 henkilötyövuotta, missä on vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna noin 200 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu pääosin puolustusvoimauudistukseen liittyvien henkilöstötoimien loppuunsaattamisesta.

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja 596 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 esitetty Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 –tilausvaltuus on kokonaismäärältään 314,1 miljoonaa euroa vuosina 2016—2020 ja siihen sisältyy muun muassa seuraavia hankintoja: meritiedustelukomppanioiden varustamista, ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän kehittämistä, pitkän kantaman ampumatarvikkeita, Leopard 2A6 -taistelupanssari-vaunujen osa-järjestelmien täydentämistä, Jurmo-luokan venekaluston peruskorjausta sekä Hornet- ja Hawk-kaluston elinkaaren päivitystä.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään 36,6 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (49 miljoonaa euroa) sisältyvät ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu yhteisvahvuus eri operaatioissa, pääosin Libanonissa ja Afganistanissa, tulee olemaan tämänhetkisen arvion mukaan noin 570 henkilötyövuotta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat:
Kansliapäällikkö Arto Räty, puh. 160 88101
Ylijohtaja Teemu Penttilä, puh. 0295 140 200
Talousjohtaja Kristiina Olsson, puh. 0295 140 220

 
Sivun alkuun