Ulkoministeriö painottaa ensi vuoden budjettiesityksessään edustustoverkon tärkeyttä

Tiedote 146/2016
12.8.2016

Ulkoministeriö esittää hallinnonalalleen vuoden 2017 talousarvioesitykseen yhteensä 1 073 miljoonaa euroa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Ulkoministeriön toiminnalliset painopisteet ovat Itämeren alueen vakauden lisääminen, ulkopoliittisen yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa, arktisen politiikan kehittäminen, transatlanttisen yhteistyön vahvistaminen sekä rauhanvälitys.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, minkä lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi sekä kansainvälisen talouden merkittävät haasteet edellyttävät hyvin harkittuja ulkopolitiikan toimia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin. Suomi pyrkii vahvistamaan turvallisuuttaan kaikissa oloissa yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan Suomen taloudellisten etujen edistämistä kauppapolitiikalla ja Team Finland -yhteistyöllä, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takeena toimiva aktiivinen ulkopolitiikka edellyttää ulkoasiainhallintoa, jolla on kyky vaikuttaa ja jonka asiantuntemukseen koko valtionhallinto voi nojata.

Toimintamenot

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 226 miljoonaa euroa.

Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Vuonna 2017 Suomen toimipisteet Bogotassa Kolumbiassa ja Yangonissa Myanmarissa korotetaan suurlähetystöiksi. Suomen ulkoisen edustautumisen kehittämistä jatketaan; kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli.

Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluita kehitetään uudistetun konsulipalvelulain perusteella ja ottamalla huomioon hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma sekä digitalisaatio. Kriisiviestintää kehitetään antamaan entistä realistisempi kuva ulkoasiainhallinnon palveluista ja vastuista erilaisissa kriisitilanteissa. Vuoden 2017 aikana pilotoidaan perheenyhdistämishakemusten vastaanoton ulkoistamista Suomen Ankaran suurlähetystössä Turkissa. Tavoitteena on asiakaspalvelun joustavoittaminen ja tehostaminen sekä resurssien tehokas käyttö mahdollisesti edelleen kasvavassa kysyntäpaineessa. Pilotin jälkeen arvioidaan missä muodossa ja laajuudessa uusi toimintamalli voidaan mahdollisesti ottaa laajempaan käyttöön.

Suomi toimii vuosina 2017 - 2019 puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa. Vuoden 2017 aikana valmistaudutaan myös Suomen Euroopan Neuvoston puheenjohtajuuteen vuonna 2018

Kriisinhallinta

Suomi osallistuu kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin painopisteiden ollessa Libanonissa, Irakissa, Afganistanissa, Kosovossa, Georgiassa ja Ukrainassa. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 510 henkilöä.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään 38 miljoonaa euroa. Suurimmat operaatiot ovat UNIFIL-operaatio Libanonissa, koulutusoperaatio Irakissa ja Resolute Support -operaatio Afganistanissa.

Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan esitetään 15 miljoonaa euroa, josta 450 000 euroa kohdistetaan rauhanvälittämiseen. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu EU:n operaatioihin.

Kehitysyhteistyö

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2017 olevan yhteensä 876 miljoonaa euroa, joka vastaa tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,40 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 535 miljoonaa euroa. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi panostetaan kestävän kehityksen mukaisiin kehitysmaainvestointeihin finanssisijoitusten ja lainojen muodossa. Näitä varoja käytetään myös ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Tämä tapahtuu tukemalla kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistämällä globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia. Kehitysyhteistyössä panostetaan valtioneuvoston selonteon painopistealueisiin: naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja aseman vahvistamiseen; kehitysmaiden talouksien kehittymiseen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi; yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyvyn vahvistumiseen, ml. verotuskyky; ruokaturvaan, veden ja energian saatavuuden parantumiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia vahvistetaan.

Kehitysyhteistyölainoihin esitetään 100 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin 30 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10 miljoonaa euroa.

Muut määrärahat

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön esitetään 1,9 miljoonaa euroa. Toiminnassa painotetaan Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017 - 2019 tukevia hankkeita.

Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään 87 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 30 miljoonaa euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. viisumien käsittelymaksuista, kiinteistöjen myyntituloista ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuksista.

Lisätietoja: talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287 ja taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284, kehitysyhteistyön osalta osastopäällikkö Pekka Puustinen, puh. 0295 350 560, ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta yksikön päällikön sijainen Eevamari Laaksonen, puh. 0295 351 320.

Talousarvioesitys 2017, ulkoasiainministeriön hallinnonala, ministeriön ehdotus