Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtiosihteeri Peter Stenlundin avauspuheenvuoro suurlähettiläspäivillä

Ulkoasiainministeriö
Julkaisuajankohta 22.8.2016 14.20
Tiedote

Valtiosihteeri Peter Stenlundin avauspuheenvuoro suurlähettiläspäivillä maanantaina 22. elokuuta 2016.

Arvoisa ministeri, arvoisat suurlähettiläät, kollegat, kutsuvieraat,

Ennakointi ja varautuminen ovat vaikeita lajeja. Brexit. Turkin rajut käänteet. Venäjän ja Turkin yllätysystävyys. Trumpin nousu republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Tässä tuoreita esimerkkejä.

Brexit-tuloksen selvittyä poimin esille Alankomaiden kollegani René Bos-Jonesin antaman kirjan "The Passage to Europe – How a Continent became a Union." Kirjassa Luuk van Middelaar tarkastelee miten EU ja sen edeltäjät ovat käyneet läpi monet kriittiset vaiheet. Muurin kaatuminen aiheutti laajoja järistyksiä – Espanjan Felipe Gonzalez kommentoi jälkikäteen, että "historia laukkasi ilman ratsastajaa läpi yön aivan kuin karannut hevonen". Onko hevonen taas karkuteillä?

On selvää, että Unioni on ennen näkemättömässä vaiheessa. Monen vuoden ajan EU eteni laajentumisesta toiseen. Ehdokasmaat ovat olleet valmiit jäsenyyden vaatimiin uudistuksiin päästääkseen osallisiksi hyvinvointia luovista sisämarkkinoista sekä integraation tuomasta vakaudesta ja rauhasta. Yhteisten arvojen nimeen on vannottu, usein aidosti mutta ei aina.

Nyt tilanne on uusi – Britannian äänestäjien niukka enemmistö haluaa irrottautua Unionista – EU on menettämässä keskeisen jäsenmaan. Britannian lähtö tulee heikentämään Unionia kansainvälisenä toimijana niin turvallisuuspoliittisena toimijana, taloudellisena voimana kuin arvojohtajana. Ehdokasmaa Turkki suuntaa tuntemattomaan. Yhteisten arvojen kyseenalaistaminen useassa jäsenmaassa on myös omiaan heikentämään Euroopan vaikutusvaltaa ja uskottavuutta globaalitasolla. Onko Juhana Aunesluoma oikeassa ennakoinnissaan: Onko purkajien aika alkanut? Ryhdytäänkö Euroopassa rakenteiden laajempaan purkuun ilman tulevaisuuden suunnitelmaa, kuten UK:n Brexit-väki? Miten voisivat Euroopan kansat vaikuttaa ihmiskunnan suuriin kysymyksiin kuten ilmastomuutokseen ilman toimivia ja tehokkaita yhteisiä rakenteita? Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko uskoo edelleen eurooppalaisiin rakenteisiin, turvallisuusyhteisön kehittämiseen.

Mitä merkitsee Euroopan epämääräinen tilanne Ulkoasiainhallinnolle? Ainakin sitä, että asioiden depriorisointi käy entistä vaikeammaksi. Brexitin myötä ja monesta muusta syystä kauppapolitiikka ja vapaakaupan edistäminen vaikeammissa poliittisissa oloissa nousee uudestaan prioriteetiksi. Onneksi Ulkoasianhallinto on säilyttänyt kauppapoliittisen osaamisensa – tämä osaaminen alkaa olla aika ainutlaatuista Suomessa. Meillä on ohjelmassamme mahdollisuus keskustella EK:n kanssa sektorin tärkeydestä, Team Finland -toiminnan lisäksi.

Monesta syystä Euroopan tila on nostettu vahvasti tämän vuoden ohjelmaan. Muuttoliikkeiden aiheuttamat säröt yhteistyössä ja keskeisten eurooppalaisten järjestelmien toimivuudessa, Kreikka ja muhivat uudet talouskriisit sekä vakiintuneiden eurooppalaisten arvojen kyseenalaistaminen monissa jäsenmaissa muodostavat yhdessä poikkeuksellisen vakavan tilanteen Euroopassa. Eurooppa-osaaminen on koko valtioneuvoston vastuu ja velvollisuus ja ulkoasianhallinnolla erityinen tehtävä edustustoverkkonsa kautta. On ilmiselvää, että meiltä tullaan edellyttämään asiantuntevaa ja oikea-aikaista raportointia ja vaikuttamista EU-asioissa – ja kaikista jäsenmaiden pääkaupungeista. Taas kerran tulee todistettua kuinka lyhytnäköistä edustustoverkon supistaminen on ollut. Onneksi ministerimme esityksestä valtioneuvosto uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan ilmoittaa, ettei edustustoverkkoa enää supisteta.

EU-asiat ja kauppapolitiikka, siinä kaksi uusvanhaa prioriteettia. Aikaisempina vuosina olemme todenneet, kuten monet viiteryhmämaat, että talousdiplomatia on nousussa ja vahvistuu perinteisen diplomatian kustannuksella. Talousdiplomatia, eli Suomen taloudellisten etujen promootio erityisesti Euroopan ulkopuolella, onkin pikkuhiljaa vahvistunut, askel askeleelta mm. Team Finland -yhteistyön puitteissa.

Viimeistään Krimin miehityksen ja annektoinnin seurauksena havahduimme siihen, että meidän on huolehdittava turvallisuuspoliittisesta osaamisestamme. On koettu, että Ulkoasiainhallinnossakin syntyi kylmän sodan päättymisen myötä eräänlainen peace dividend -asenne. Nousevan nuoren diplomaatin ei enää kannattanut erikoistua ydinaseriisuntaan tai geopoliittisen tarkastelukyvyn kehittämiseen. Nyt tilanne on toisin – turvallisuuspolitiikka on keskiössä.

Ulkoasiainhallinnon palvelukyky on jatkuvassa testissä Venäjään liittyvien asioiden hoidossa. On käyty julkista keskustelua, löytyykö talolta riittävä määrä venäjän kielen hyviä hallitsijoita. Löytyykö riittävän laajasti Venäjän valtapolitiikan analyytikkoja? Ja löytyykö halukkaita raskaiden tehtävien hoitoon? On löytynyt, mutta kilpailu näistä kriittisistä tehtävistä voisi toisinaan eittämättä olla kovempi.

Kansalaispalveluiden hoitamien asioiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Asioiden profiili muuttuu alati. Työpaine viisumihakemusten rutiiniomaisessa käsittelyssä on laskenut venäläisten heikentyneen ostovoiman myötä. Maahantuloon liittyvien monimutkaisten asioiden määrä on sen sijaan kasvanut. Edessä on turvapaikan saaneiden perheenyhdistämishakemusten käsittelyurakka.

Konsulitoiminnan puolella kriisihälytysten määrä on kasvanut erityisesti terrori-iskujen yleistymisen myötä ml. täysin turvallisiksi koetuissa maissa. Palvelukykymme on jatkuvassa käytössä ja testissä. Ja koneisto toimii. Niinkin tuhoisaa iskua kuin Nizzassa keskellä kesää seurannut tilanne hoidettiin tehokkaalla rutiinilla niin Pariisissa kuin Helsingissä. Edustustot tiedostavat kuinka tähdellistä on pitää matkustustiedotteet aina tilanteen tasalla.

Kehitysyhteistyöbudjetin rajun leikkauksen myötä olemme karsineet kehitysyhteistyön hallinnollisia voimavaroja. Kehityssektorin henkilöstöä on leikattu suunnitelman mukaisesti. Leikkaus on suoritettu ilman irtisanomisia – tässä emme olisi onnistuneet ilman henkilöstön joustavuutta ja tukea työtehtävien uudelleen järjestämisessä. Samalla on todettava, että määrärahoja ei välttämättä ole leikattu eniten erityisen työintensiivisissä ja erityistä tarkkuutta ja suurta hallinnollista työtä vaativissa tehtävissä. Esimerkkinä tästä on tarve kohdistaa sekä humanitaarista apua että varsinaisia kehitysyhteistyöhankkeita ja rauhanvälitystoimia kriisialueille hädän vähentämiseen ja hallitsemattomien muuttoliikkeiden ennalta ehkäisemiseen.

Kuten huomaatte, niin käytännössä käyn läpi kaikki UM:n substanssialat. Ja niin se juuri on – poikkeuksellisen monimutkaisessa kansainvälisessä toimintaympäristössä asiantunteva ja laaja-alainen Ulkoasianhallinto on entistä tarpeellisempi Suomen elintärkeiden intressien edistämisessä. Depriorisointi tästä eteenpäin on käynyt entistä hankalammaksi. Se tulee käytännössä toimimaan vain prioriteettien puitteissa – laittamalla asiat tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen ja toiminnan järkeistämistoimin TAMA-hankkeen muodostaman agendan mukaisesti. Emme kuitenkaan voi luopua kokonaisista osaamisalueista.

Vuosi sitten totesin avauksessa, että hallitsemattomista muuttoliikkeistä on tullut ulko- ja turvallisuuspoliittinen ongelma, johon meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ilmoitin uuden suurlähettilästehtävän perustamisesta. Ohitin nopeasti kasautuvat Suomi-kohtaiset ongelmat liian vähäisellä korostuksella. Onneksi muuttoliikkeiden vaikutukset niin Suomen kuin kansainvälisen sopimusjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta nousi keskeiseksi teemaksi Tasavallan Presidentin puheessa.

Uusi muuttoliikkeiden koordinaattori, suurlähettiläs Pekka Hyvönen sai suunnilleen päivän verran aikaa perehtymiseen ennen kuin hänen oli tartuttava operatiiviseen tilanteeseen. UM:n osastot ja palvelut ryhtyivät horisontaaliseen yhteistyöhön Hyvösen vetämässä tiimissä. Pystyimme heti alusta tukemaan sisäministeriötä muuttoliiketilanteen hoidossa. On sanomattakin selvää, että useat osastot ja palvelut ovat joutuneet muokkaamaan työohjelmansa uuteen järjestykseen. Tässä vaiheessa se on meille kaikille itsestäänselvyys, että muuttoliikkeisiin liittyvä ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikka tulee jäämään keskeiseksi prioriteetiksi niin pitkäksi aikaa kuin paraskin ennakointi kertoo. Ohjelmassamme sisäministeriön kollega Päivi Nerg käsittelee Suomen tilannetta ja kansainvälinen paneeli kansainvälistä tilannetta erityisesti Euroopan näkökulmasta.

Mitkä asiat ovat jäämässä liian vähäiselle huomiolle tämä vuoden suurlähettiläspäivillä? Itse uskon, että keskustelu eurooppalaisista arvoista ja niiden merkityksestä ulkopoliittisessa toiminnassa tulee kärjistymään niin EU:ssa kuin jäsenmaissakin. Suomen osalta kannattaa varautua siihen, että vuonna 2018 vastuullemme tuleva Euroopan neuvoston puheenjohtajuus voi osoittautua yllättävänkin haastavaksi tehtäväksi.

Kansainväliset puheenjohtajuudet ja jäsenyydet hallintoelimissä sekä rekrytoinnit järjestöjen ja yhteistyöjärjestelyjen tehtäviin tähtäävät Suomen vaikutusvallan vahvistamiseen. Valmistautuminen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen on hyvässä mallissa. Suunnittelu seuraavaa EU-puheenjohtajuutta varten on alkanut. Lähdemme siitä että onnistumme kilpailussa Unescon hallintoneuvoston jäsenyydestä vuosiksi 2017–2021. Kampanjointi YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden puolesta 2022–2024 on myös alkanut. Rekrytoinnissa voimme kirjata joitakin tuoreita saavutuksia, suurlähettiläs Tuula Yrjölän valinta Etyjin Tadzikistan-toimiston päälliköksi ja FM Kirsi Henrikssonin nimitys EU:n siviilikriisinhallintaoperation EUCAP Sahel Nigerin päälliköksi.

Suurlähettiläs Marja Lehdon yhteispohjoismainen ehdokkuus YK:n Kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäseneksi kaudelle 2017–2021 ratkeaa piakkoin - kilpailu on osoittautunut kovaksi. Suurlähettiläs Klaus Korhonen on ehdokkaana asekauppasopimus ATT:n sopimuspuolten puheenjohtajaksi kaudelle 2016–2017 -ehdokkuus on otettu myönteisesti vastaan.

Suomalaisten ehdokkaiden saaminen jatkossakin niin EUH:n kuin YK:n tai muiden kansainvälisten järjestöjen tehtäviin on Suomen kannalta hyvin tärkeää ja kannustan henkilöstöämme hakemaan näitä tehtäviä.

Kollegat,

Joudumme taas toteamaan: Ulkoasiainhallintoon kohdistetut odotukset kasvavat, kokonaisresurssimme eivät. Taloustilanteemme on kuitenkin lohdullisempi kuin moneen vuoteen. Tehostamis- ja säästötoimet ovat tepsineet. Esimerkiksi edustustojen lakkautuksista syntyneet säästöt vaikuttavat koko voimallaan alasajovaiheiden jälkeen. Säästötietoisuuden muodostamisessa on joissakin paikoissa jopa menty ylikuntoon: ei edes uskalleta käyttää kaikkia myönnettyjä määrärahoja.

Yhteiset ponnistukset ovat luoneet siinä määrin väljyyttä, että meillä on mahdollisuus joihinkin varovaisiin kansainvälisen läsnäolomme vahvistuksiin. Toimipisteemme Myanmarissa ja Kolumbiassa nostetaan suurlähetystöiksi. Uudet kiertävät suurlähettiläät Karibiaan, ranskankieliseen Länsi-Afrikkaan ja Irakiin keventävät Meksikon, Abujan ja Beirutin lähettiläiden raskasta kuormaa. Lisäksi kuudella edustustolla on palveluksessaan hallituksen määräaikaiset Team Finland -vahvistukset. TAMA-hankkeen tehokas toimeenpano saattaa luoda uusia vahvistamismahdollisuuksia ajan myötä ja edellyttäen, ettei Ulkoasiainhallintoon kohdisteta uusia leikkauksia.

Valtioneuvoston hallintoyksikkö VNHY:n palveluiden hintataso saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Näyttää käyvän niin, että Valtorin tuottamien tietotekniikkapalveluiden hintataso selvästi ylittää UM:n ulkoistamiskumppaneiden kanssa tuottamien palveluiden tason. Lisäksi joudumme puolustamaan edustustoverkon palvelutarpeita kovassa kilpailussa kotimaisen valtionhallinnon kehittämistarpeiden kokonaisuudessa. Kaikki havainnot VNHYn/Valtorin palveluiden laadusta edustustoverkossa ovat tervetulleita.

Käymme jatkuvaa taistelua Ulkoasianhallinnon resurssien turvaamiseksi. Oleellinen osa tätä taistelua on hallinnollisen uskottavuuden ylläpitäminen. VTV huomauttaa vuosittain tuloksellisuuden laskentatoimen puutteista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että emme ole pystyneet raportoimaan luotettavasti työajan kohdennuksesta. Nyt luovumme Henkasta ja siirrymme henkilöstöhallinnossa valtiokonsernin yhteiseen Kieku-toiminta- ja seurantakohdemalliin ja tietojärjestelmään. Se luo kyvyn kohdentaa tehdyt työtunnit seurantakohteille, esim. ulko- ja turvallisuuspolitiikka tai taloudelliset ulkosuhteet. Edustustot ja osastot voivat seurata, käytetäänkö työaikaa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi vai esiintyykö vääränlaisia ajankäyttösyöppöjä. Tämä on niin merkittävä hallinnollinen uudistus, että päälliköidenkin kannattaa osallistua koulutukseen – muuten putoaa pahasti kelkasta.

Johtamisen kehittäminen ja panostaminen työhyvinvointiin on ollut Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian selkeitä ykkösteemoja vuodesta 2010. Erilaisissa valtiokonsernin mittauksissa olemme saavuttaneet hyviä tuloksia, mm. Valtiokonttorin Kaiku-palkinnon vuodelta 2013. Silti uskottavuutemme on jatkuvassa testissä. Kysytään esimerkiksi huomioidaanko 360- ja TTB-tulokset uralla etenemisessä. Huomioidaan, yhdessä muiden vaatimusten kanssa.

Hyvän työyhteisön opas muodostaa erinomaisen jalustan onnistuneelle työhyvinvointitoiminnalle. Lähden siitä, että olette kaikki siihen tutustuneet.

Eri ongelmatilanteiden käsittelyissä on valitettavasti käynyt ilmi, että hierarkiassa heikommat eivät välttämättä luota työnantajan johdonmukaisuuteen. Olemme saaneet kuulla, ettei kannata ilmoittaa Helsingin työhyvinvointitiimille epäasiallisesta kohtelusta tai edes seksuaalisesta häirinnästä koska viime kädessä hallinto aina tukee esimiehiä. Tuemmekin esimiehiä, hyvän hallinnon kehittämisessä, työhyvinvoinnin parantamisessa, työtehokkuuden ja –tuloksellisuuden nostamisessa. Epäasialliseen kohteluun puututaan ohjeiden mukaisesti, oli toimija kuka tahansa. Saattaa olla, että hallinnon reaktiokynnys on laskenut modernin hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja tietenkin huolehtien asianomaisten yksityisyyden suojasta ja oikeusturvasta.

Arvoisat kollegat,

Kollega Petri Hakkarainen kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien kolumnissa, että elämme totuuden jälkeistä aikaa. Tiedon vieroksumisesta uhkaa tulla hyve. Sellaisia piirteitä on löytynyt Brexit-kampanjasta ja Trumpin linjauksista mutta löytyyhän niitä myös kotimaisista sosiaalisen median väittelyistä. Informaatiovaikuttaminen ja strateginen viestintä vaikeuttaa tilannekuvan muodostamista kriiseissä ja konflikteissa. Alan mestari löytyy rajan takaa.

Porin Suomi-Areena keskusteli edustustoverkon tarpeellisuudesta. Se alkaa olla pahasti vanhentunut näkökulma. Kansalaispalveluiden jatkuva kysynnän kasvu puoltaa laajaa edustustoverkkoa, varsinkin kun EUH ei näitä palveluita tuota. Järistykset Euroopan Unionissa puoltavat läsnäoloa jäsenmaiden pääkaupungeissa. Talousdiplomatia ja erilaisten kriisien globaalit heijastukset vaativat läsnäoloa Euroopan ulkopuolella, nousevien talouksien pääkaupungeissa. Euroopan ulkopuolisten alueiden kriisien ja ongelmien vaikeat heijastukset Eurooppaan vaativat läsnäoloa ja toimintaa. Sosiaalisen median kakofoniassa tarvitaan harkintaa ja arviointikykyä. Totuuden jälkeisen ajan oloissa ammattitaitoisen diplomaatin harkittu analyysi ja varhaisten signaalien tulkinta nousee uuteen arvoon.

Arvoisat kollegat,

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta ensi vuonna ja Suomen suuren vuoden järjestelyt ovat kovassa vauhdissa. Juhlavuosi koskettaa monin tavoin myös ulkoasiainhallintoa, joka osaltaan edistää juhlavuoden menestyksekästä toteutusta. Vuonna 2018 on vastaavasti UM:n vuoro juhlia sataa vuotta.

Kollegat,

Edellisten suurlähettiläspäivien jälkeen seuraavat kollegat ovat poistuneet keskuudestamme:
Juha Montonen, Hannele Voionmaa, Pertti Ripatti, Kimmo Pulkkinen, Jorma Paukku, Pentti Suomela ja Jyrki Aimonen.

Kunnioitamme heidän muistoa ja elämäntyötä hiljaisella hetkellä.

Kiitos.

 
Sivun alkuun