EU:n toimielimet

EU:n toimielimiä ovat Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki.

 

Eurooppa-neuvosto

 

Eurooppa-neuvosto on jäsenvaltioiden hallitusten- tai valtionpäämiesten kokous, jota kutsutaan usein myös EU:n huippukokoukseksi.  Lissabonin sopimuksen myötä Eurooppa-neuvostosta tuli virallinen toimielin, jota johtaa pysyvä puheenjohtaja Herman van Rompuy. Puheenjohtajan toimikausi on 2,5 vuotta ja se voidaan uusia kerran Eurooppa-neuvoston jäsenten määräenemmistöpäätöksellä. Eurooppa-neuvoston kokouksia pidetään säännönmukaisesti kaksi kertaa puolessa vuodessa. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa järjestää ylimääräisiä kokouksia.

 

Eurooppa-neuvoston tehtävänä on määrittää unionin poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Lisäksi Eurooppa-neuvosto määrittelee muun muassa talouspolitiikan suuntaviivat sekä unionin strategiset edut ja tavoitteet ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä, mutta käytännössä sillä on huomattavat mahdollisuudet vaikuttaa unionin kehitykseen ja toiminnan painopisteisiin.

 

Euroopan unionin neuvosto

 

Euroopan unionin neuvosto on keskeinen päätöksentekoelin, jossa jäsenvaltioita edustavat hallitusten jäsenet. Kokoonpanoa kutsutaan myös ministerineuvostoksi. Neuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa käsiteltävästä politiikan alasta riippuen (yleiset asiat; ulkoasiat; talous- ja rahoitusasiat; oikeus- ja sisäasiat; työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat; kilpailukykyky; liikenne, televiestintä ja energia; maatalous ja kalastus; ympäristö; koulutus, nuoriso ja kulttuuri).

 

Neuvostojen istuntojen puheenjohtajana toimii puheenjohtajavaltion asianomainen ministeri. Ulkoasiainneuvostossa puhetta johtaa korkea edustaja Catherine Ashton. Kun neuvosto tekee päätöksiä määräenemmistöllä, jäsenmaiden äänimäärät on painotettu maiden koon mukaan.

 

Neuvoston kokoukset valmistelee jäsenvaltioiden pysyvistä EU-edustajista koostuva komitea, Coreper. Coreperissa pyritään ratkaisemaan mahdollisimman suuri osa jäsenvaltioiden välisistä erimielisyyksistä, jotta vain vaikeimmat kysymykset vietäisiin ministereiden varsinaisiin neuvotteluihin.

 

Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto sekoittuvat joskus Euroopan neuvostoon, joka ei ole EU:n toimielin, vaan erillinen yleiseurooppalainen yhteistyöjärjestö, jonka näkyvimpiä saavutuksia on Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi).

 

Euroopan komissio

 

Euroopan komissiossa on 27 jäsentä mukaan lukien puheenjohtaja José Manuel Barroso. Komissiolla on lähes aloitemonopoli lainsäädännössä. Neuvosto voi siten tehdä lainsäädäntöpäätöksiä komission esitysten pohjalta. Tämä koskee myös sopimuksia kolmansien maiden kanssa yhteisötoimivaltaan kuuluvissa asioissa.

 

Lissabonin sopimuksessa määrätään eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, jonka mukaan miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään ehdotus uudesta säädöksestä.

 

Komissiolla on laaja täytäntöönpanovalta yhteisölainsäädännön soveltamisessa. Komissiolla on tärkeä asema muun muassa kilpailu-, maatalous-, alue-, rakenne- ja kalastuspolitiikan hoidossa.

 

Euroopan parlamentti

 

Euroopan parlamentti valitaan suorilla vaaleilla. Jokaisella jäsenvaltiolla on väkilukuun suhteutettu määrä edustajia. Parlamentissa on 736 suorilla vaaleilla valittavaa jäsentä, joista 13 on Suomessa valittuja. Lissabonin sopimuksessa paikkojen enimmäismääräksi määritellään 751 (mukaan lukien puhemies).

 

Euroopan parlamentti on unionin kansanedustuslaitos.  Sen toiminta perustuu Euroopan tason puoluepolitiikkaan, joista isoimmat poliittiset ryhmät ovat Euroopan kansanpuolue (EPP), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D) ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE).

 

Lissabonin sopimuksen myötä parlamentin valta vahvistui erityisesti lainsäätäjänä, mutta myös budjettivallan käyttäjänä. Unionin lainsäädäntötyön pääsäännöksi laajenee tavallinen lainsäätämisjärjestys (vastaa aiempaa yhteispäätösmenettelyä), jossa parlamentti toimii toisena lainsäätäjänä neuvoston rinnalla. Parlamentista tuli sopimuksen myötä myös tasavertainen budjettivallan käyttäjä, sillä jatkossa parlamentin ja neuvoston on päästävä sopuun kaikista menoista. Aikaisemmin menot jaettiin pakollisiin ja ei-pakollisiin menoihin, joista ensimmäisistä päätti viime kädessä neuvosto ja jälkimmäisistä parlamentti.

 

Parlamentti osallistuu myös komission ja sen puheenjohtajan valintaan. Komission on nautittava parlamentin luottamusta. Parlamentin suostumus vaaditaan uusien jäsenmaiden ottamiseen unioniin.

 

Euroopan unionin tuomioistuin

 

Euroopan unionin tuomioistuin käsittää unionin tuomioistuimen, unionin yleisen tuomioistuimen ja erityistuomioistuimia. Unionin tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden. Heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi.

 

Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on käsitellä komission tai jäsenvaltion toista jäsenvaltiota vastaan nostamat kanteet, jotka perustuvat siihen, että jäsenvaltio ei ole noudattanut jäsenyysvelvoitteitaan. Tuomioistuimeen voidaan myös valittaa unionin yleisestä tuomioistuimesta, joka käsittelee yritysten ja yksityishenkilöiden nostamat kanteet.

 

Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on myös antaa ennakkoratkaisuja kansallisille tuomioistuimille, mikäli niiden ratkaistavana olevaan asiaan liittyy kysymys unionin oikeuden tulkinnasta tai toimielinten antamien säädösten pätevyydestä. Nämä ennakkoratkaisut sitovat jäsenvaltion tuomioistuinta.

 

Tilintarkastustuomioistuin

 

Tilintarkastustuomioistuin, jossa on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta, valvoo unionin varainkäyttöä ja talousarvion noudattamista. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuimella ei ole itsenäistä päätösvaltaa, mutta sen lausunnon pohjalta neuvosto ja parlamentti päättävät vastuuvapauksien myöntämisestä.

 

Euroopan keskuspankki

 

Euroopan unioni siirtyi 1.1.1999 talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, jolloin eurosta tuli euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden yhteinen raha. Euroalueen rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki (EKP) yhdessä euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa. Yhteisen rahapolitiikan ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta euroalueella.

 

Euroopan ulkosuhdehallinto

 

Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) avustaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa. Edustajan tehtävää hoitaa Catherine Ashton. Hän toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana, johtaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja pitää huolta EU:n ulkosuhteiden johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista.

 

EU:n tavoite yhtenäisestä ulkoasioiden hoidosta konkretisoituu Lissabonin sopimuksen mukaisesti perustetussa Euroopan ulkosuhdehallinnossa. Ulkosuhdehallinto on uusi organisaatio, jonka rakennustyö kestänee vielä joitakin vuosia.

 

Talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea

 

Talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat pysyviä neuvoa-antavia elimiä. Talous- ja sosiaalikomitean jäsenet (Ecosoc) edustavat elinkeinoelämää ja työmarkkinajärjestöjä. Alueiden komiteassa istuu lähinnä maakuntien ja suurimpien kaupunkien edustajia. Molempien komiteoiden jäsenten enimmäismäärä on 350.

 

Euroopan investointipankki

 

Euroopan investointipankki (EIP) perustettiin Rooman sopimuksella myöntämään pitkäaikaista rahoitusta yhteisön tavoitteiden mukaisiin investointiprojekteihin. EIP tukee Euroopan integraatiota, tasapainoista kehitystä sekä jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista koheesiota. EIP myöntää lainoja myös EU-alueen ulkopuolelle, lähinnä EU-hakijamaihin.

 

Euroopan investointirahasto

 

Euroopan investointirahasto on pienten ja keskisuurten yritysten riskirahoitukseen sekä takuujärjestelyihin erikoistunut EU:n rahoitusinstituutio. Rahasto pyrkii edistämään yhteisön tavoitteita, kuten innovaatiota, työllisyyttä sekä alueellista kehitystä. Riskirahoituksen avulla rahasto pyrkii tukemaan etenkin perustamisvaiheessa olevia, teknologiasuuntautuneita pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Takauksia myönnetään rahoituslaitoksille, jotka rahoittavat innovatiivisia ja nopeaan kasvuun tähtääviä pk-yrityksiä.

 

Euroopan oikeusasiamies

 

Euroopan oikeusasiamies tutkii unionin kansalaisten sekä unionin alueella kotipaikkaansa pitävien yritysten ja yhteisöjen kanteluita epäkohdista Euroopan unionin toimielinten ja laitosten toiminnassa.