Yleistä  

Euroopan unioni muodostuu neuvostosta, komissiosta, parlamentista, EY-tuomioistuimesta, ensimmäisen asteen tuomioistuimesta ja tilintarkastustuomioistuimesta. Edellä mainittuja voidaan kutsua EU:n varsinaisiksi toimielimiksi. Muita unionin toimielimiä ovat muun muassa talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan keskuspankki ja Euroopan investointipankki. EU:n toimielimiä on Brysselissä, Luxemburgissa, Strasbourgissa ja Frankfurtissa.

Neuvostossa työskentelee noin 3500 virkamiestä eri maista. Suomalaisia työskentelee neuvostossa noin 170. Noin puolet neuvoston henkilökunnasta on kielenkääntäjiä.

Komissiossa virkamiehistöä on noin 26 000 (suomalaisia noin 620), parlamentissa noin 6000 (suomalaisia noin 180), tuomioistuimessa ja ensimmäisen asteen tuomioistuimessa noin 1900 (suomalaisia noin 50) ja tilintarkastustuomioistuimessa noin 880 (suomalaisia noin 30). Talous- ja sosiaalikomitean virkamieskunnan suuruus on noin 700 henkeä (suomalaisia noin 20) ja alueiden komitean noin 500 (suomalaisia noin 15). Oikeusasiamiehen toimistossa työskentelee 60 henkeä.

Kaiken kaikkiaan unionin toimielimissä työskentelee noin 33 000 virkamiestä. Suomalaisia on yhteensä noin 1100.

Maantieteellisen tasapainon säilyminen unionin virkailijakunnassa on myös unionin sisällä tunnustettu lähtökohta. Suomikin pyrkii tiedottamisella, rekrytointikilpailuihin osallistuvia hakijoita kouluttamalla ja muilla tavoin siihen, että unionin toimielimissä työskentelisi mahdollisimman paljon suomalaisia.

On myös hyvin tärkeää, että mahdollisimman moni Suomessa työskentelevä saisi kokemusta EU:n toiminnasta esimerkiksi erilaisten harjoitteluohjelmien tai tilapäisten tehtävien kautta. EU-lainsäädännön kansallinen valmistelu edellyttää lainsäädäntötyöhön osallistuvilta hyvää toimielinjärjestelmän ja unionin toimintatapojen tuntemusta. Parhaan opin saa työskentelemällä jossain työuransa vaiheessa unionin toimielimissä.