Osaaminen ja koulutus

Kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Elinkeinoministeri Olli Rehn yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa

Tavoitteena on hyödyntää tieteen ja tutkimuksen resursseja tehokkaammalla ja vaikuttavammalla tavalla sekä Suomen koulutusviennin voimakas kasvu.

Toimenpiteet

  1. Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä. Pääomitetaan korkeakouluja.
  2. Kootaan tutkimuksen voimavaroja ja vahvistetaan osaamiskeskittymiä
  3. Vahvistetaan tutkimuksen vaikuttavuutta ja hyödyntämistä tukevaa rahoituspohjaa sekä uudistetaan innovaatioiden kaupallistamisen palvelurakenteita ja säädöspohjaa
  4. Puretaan koulutusviennin esteitä kaikilta koulutusasteilta
     

Toimenpide 1. Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä. Pääomitetaan korkeakouluja.

  • Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä, strategisia valintoja ja työnjakoa edistetään osana korkeakoulujen tulossopimusneuvotteluja kaudelle 2017–2020. Kehittämistoimenpiteitä tuetaan korkeakoulujen perusrahoitukseen sisältyvällä strategiarahoituksella. Yliopistojen profiloitumista tuetaan Suomen Akatemian rahoituksella. Korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta saadut esitykset kootaan opetus- ja kulttuuriministeriössä ja esitysten edellyttämät päätökset valmistellaan yhteistyössä toimivaltaisten ministeriöiden kanssa vuoden 2016 aikana.

    Kohdennetaan Suomen Akatemian kärkihankerahoitus tutkijanurallaan nuorille tutkimustulosten hyödyntämiseen 2016–2018.

    Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset suuntaavat resurssejaan osaamiskeskittymiin valitsemillaan painopistealueilla, ottaen huomioon hallituksen strategiset painopistealat.

    Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitetaan (OKM). Tehostetaan tutkimuksen vaikuttavuutta ja edistetään tutkimustulosten kaupallistamista. Lisätään kilpaillun rahan osuutta korkeakoulujen rahoituksessa. Pääomittamisen kriteereissä painotetaan korkeakoulujen kykyä hankkia ulkopuolista rahoitusta sekä toiminnan tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

Kärkihankerahoitus

2016: -
2017: -
2018: yliopistoja pääomitetaan 46 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluja 24 miljoonaa euroa.

​Yhteensä: 70,0 milj. euroa.

Toimenpide 2: Kootaan tutkimuksen voimavaroja ja vahvistetaan osaamiskeskittymiä

Osaamista ala- ja aluekohtaisesti keskittämällä lisätään TKI-toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä Suomen vetovoimaa osaajien ja osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle. Tavoitteena toteuttamisessa hyödynnetään avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä digitaalisuuden tuomat osaamisedut. Alueelliset keskittymät hyödyntävät alueiden vahvuuksia ja voimavaroja, alakohtaiset keskittymät kokoavat osaamista kansallisiksi osaamiskärjiksi. 

Julkisia ja yksityisiä voimavaroja kootaan vaikuttavammiksi strategisiksi hankkeiksi ja edistetään kansallista työnjakoa TKI-toiminnassa hyödyntämällä mm. korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen monivuotisen prosessin toimenpiteitä sekä EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmaa, Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR).

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja kaupunkien yhteistyötä lisätään uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Kaupunkien tulevaisuusinvestoinnit toimivat kehitysalustoina ja luovat kysyntää innovatiivisille ratkaisuille.

Osaamiskeskittymiä tukeva kokonaisuus rakentuu seuraavista toimenpiteistä:

  • Vahvistetaan korkeatasoista, kansainvälisessä vertailussa menestyvää tutkimusta suuntaamalla korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten resursseja (ml. tutkimusinfrastruktuuri) osaamiskeskittymiin ja yritysyhteistyöhön niiden profiilien mukaisesti huomioiden hallituksen strategiset painopistealat.
     
  • Olemassa olevia ja uusia TKI-ohjelmia kohdennetaan osaamiskeskittymien edistämiseen. Osaamispohjaisen kasvun ja kansainvälisen tason osaamiskeskittymien aikaansaamiseksi sekä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Suomen Akatemian rahoitusinstrumenttivalikoimaa on monipuolistettu ja rahoituksen määrää lisätty (Profi-rahoitus, kärkihankerahoitus). Hyödynnetään Tekesin uutta ”Research Benefit” yhteistutkimusvälinettä lupaavampien tutkimustulosten hyödyntämiseksi elinkeinoelämässä. Kärkihankerahoitukset myönnetty 12/2018 mennessä.
     
  • Tuetaan kasvun kannalta strategisten painopistealueiden (kuten cleantech, biotalous, muu teknologiateollisuus, terveysala sekä palvelusektori) infrastruktuuri- ja kehitysympäristöjen rakentamista. Varmistetaan olemassa olevien infrastruktuurien ajantasaistaminen ja kannustetaan osaamiskeskittymissä työnjaon ja yhteistyön keinoin kohdentamaan voimavarat sektorirajat ylittävään tutkimuksen infrastruktuurien hyödyntämiseen. Rahoituksella tuetaan myös infrastruktuurien avaamista kaikille toimijoille resurssien käytön tehostamiseksi, vaikuttavuuden parantamiseksi ja elinkeinoelämän uudistamiseksi. Selvitetään yritysten tarpeet tutkimus- ja kehitysympäristöjen yhteiskäytölle ja hyödyntämiselle sekä mahdollisuudet panostaa ko. ympäristöjen kehittämiseen 3/2017 mennessä.
     
  • Tuetaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä ekosysteemialoitteita, jotka muodostavat alustan tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamiselle, uusien yritysten perustamiselle ja kansainvälisen liiketoiminnan synnyttämiselle valituilla painopistealoilla. Näissä liiketoimintaekosysteemeissä hyödynnetään digitalisaatiota, TKI-ohjelmia sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita. Tekes käynnisti pilottihaun bioalan liiketoimintaekosysteemin tukemiseen 11/2015. Määritellään ekosysteemien tunnistamiseen liittyvät mittarit 3/2017.
     
  • Päivitetään ja toimeenpannaan terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartta ja toimenpiteet vuosille 2016–2018 (ml. ehdotus toimeenpanon vaatimiksi lisäpanostuksiksi) kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittämiseksi, terveysalan investointien ja alan viennin lisäämiseksi. Tiekartta päivitetty 4/2016.
  • Tuetaan alueiden välistä työnjakoa ja älykästä erikoistumista vahvistavia alueellisia osaamiskeskittymiä valtion ja kaupunkiseutujen välisillä kasvusopimuksilla (2016–2018). Sekä kasvusopimuksilla että INKA-ohjelmalla (2014–2017) kannustetaan kaupunkiseutuja innovatiivisiin julkisiin hankintoihin kansainvälisen tason referenssikohteiden synnyttämiseksi. Tavoitteena ovat kansainvälisesti kilpailukykyiset keskittymät.

Toimenpiteissä hyödynnetään kaupunkien ja kuntien (ml. kuntayhtymät) suuret tulevaisuusinvestoinnit uusien innovaatioiden kokeiluympäristöinä ja vientiä edistävinä edelläkävijämarkkinoina. Samalla lisätään kaupunkien ja kuntien välistä yhteistyötä edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Sopimukset hyväksytään 5/2016 ja ne ovat voimassa 12/2018 saakka. Luodaan yhdessä Tekesin kanssa toimintasuunnitelma innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämisen lisäämiseksi.

Toimenpide 3: Vahvistetaan tutkimuksen vaikuttavuutta ja hyödyntämistä tukevaa rahoituspohjaa sekä uudistetaan innovaatioiden kaupallistamisen palvelurakenteita ja säädöspohjaa

Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyön sekä tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen edellyttää rahoituspohjan laajentamista siten, että yritysten suoraa rahoitusta korkeakouluille kasvatetaan ja korkeakoulujen rahoitukseen luodaan kannusteet tutkimuksen vaikuttavuudelle ja hyödyntämiselle sekä elinkeinoelämän kanssa tehtävälle yhteistyölle. Julkista rahoitusta ja toimenpiteitä suunnataan yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omiin tai yhteisiin korkeatasoiseen osaamiseen ja tutkimukseen perustuviin hankkeisiin, joilla tuetaan tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamista.

  • Uudistetaan korkeakoulujen rahoitusta tukemaan tutkimuksen ja osaamisen vaikuttavuutta ja hyödyntämistä. Ohjauksen ja julkisen rahoituksen keinoin korkeakouluja kannustetaan yritysyhteistyöhön ja tutkimustulosten vaikuttavuuden sekä kaupallistamisen lisäämiseen siten, että ne ovat strategisia valintoja korkeakouluissa ja tavoitteet on asetettu kunnianhimoisesti. Tämän tueksi korkeakoulujen tiedonkeruuta kehitetään elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön vaikuttavuuden sekä tutkimuksen hyödyntämisen ja kaupallistamisen arvioimiseksi. Rahoitusmallien uudistusta koskevat asetusmuutokset annetaan keväällä 2016. Täydentävien seurantatietojen keruu tutkimuksen vaikuttavuudesta käynnistetty 1/2017.
     
  • TKI-investointien vaikuttavuuden lisäämiseksi teetetään OECD:llä arvio Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta. Lähtökohtana on, että OECD:n alustavat suositukset ovat valmiit 1/2017, loppuraportti 6/2017.
     
  • Kehitetään Tekesin nykyisiä tutkimuksen kaupallistamista tukevia instrumentteja (mm. Tutkimuksen liiketoimintaa) sekä otetaan käyttöön Tekesin uudet instrumentit (Challenge Finland -haastepohjainen ja ratkaisukeskeinen tutkimusohjelma, Innovation Scout), jolla vahvistetaan elinkeinoelämän tarpeiden ja julkisen tutkimuksen kohtaamista sekä tutkijoiden tietoisuutta tutkimuksen kaupallisesta potentiaalista ja yrittäjyydestä. Ensimmäiset rahoitushaut käynnistetty 12/2015. Kaikki kärkihankerahoitus myönnetty 12/2018.
     
  • Kohdennetaan Suomen Akatemian kärkihankerahoitus tutkijanurallaan nuorille osaamisen hyödyntämisen vahvistamiseen. Tekesin ja Suomen Akatemian välistä yhteistyötä on vahvistettu mm. suunnittelemalla kärkihankerahoituksista yhteentoimiva ja toisiaan täydentävä kokonaisuus osaamisen vaikuttavuuden lisäämiseksi.
     
  • Toteutetaan tutkimuksen hyödyntämistä ja kaupallistamista tukevien palvelurakenteiden, prosessien ja urakehitysmallien uudistaminen osana korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen monivuotista prosessia. Kannustetaan tutkimusorganisaatioita kehittämään yhteisiä osaamisalue- tai toimialakohtaisia kohdennettuja innovaatio- ja kaupallistamispalveluja. Yhteisten kaupallistamispalvelujen kokeiluhanke käynnistetty 6/2017.
     
  • Kannustetaan korkeakouluja kehittämään alumnitoimintaa elinkeinoelämän yhteistyön syventämiseksi.
     
  • Arvioidaan korkeakoulukeksintölain muutostarve ja tarvittaessa ajanmukaistetaan laki. Mikäli uudistustarve todetaan, uudistetun lain HE 12/2016.
     
  • Parannetaan tutkimustaustaisten alkavan vaiheen yritysten riskirahoituksen saantia Tekes Pääomasijoitus Oy:n rahastosijoituksilla. Ensimmäiset sijoitukset tehty 6/2017.​

Kärkihankerahoitus

TEM: TKI-toiminnan tukeminen Challenge Finland, Research Benefit, Innovation Scout
2016: 12 milj. euroa
2017: 18 milj. euroa
2018: 25 milj. euroa

Yhteensä 55 milj. euroa

OKM: SA+Tekes yhteistyö osaamisen hyödyntämiseksi, Suomen Akatemian osuus
2016: 2 milj. euroa
2017: 8 milj. euroa
2018: 20 milj. euroa

Yhteensä 30 milj. euroa

Yhteensä: 85,0 milj. euroa

Toimenpide 4: Puretaan koulutusviennin esteitä kaikilta koulutusasteilta

  • Poistetaan tilauskoulutuksen esteet. Puretaan koulutusviennin esteitä toisen asteen koulutuksessa.
  • Otetaan käyttöön lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat vuodesta 2016 alkaen periä lukuvuosimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. Lukuvuosimaksuja koskevia säännöksiä sovelletaan korkeakouluja velvoittavina 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin.

    Mahdollistetaan vähävaraisten EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden hakeutuminen opintoihin erillisen stipendijärjestelmän avulla. Luodaan kannusteita opiskelijoiden jäämiseksi Suomeen.

  • Tiekartta hallituskauden toimista koulutusviennin edistämiseksi ja esteiden poistamiseksi julkistettiin maaliskuussa 2016.

TEKESin selvityksen (2015) perusteella Suomen koulutusviennin volyymi on noin 268 miljoonaa euroa. Asetetaan tavoitteeksi että volyymi nousee vuoteen 2018 mennessä 350 miljoonaan euroon.

Täydennetään Future Learning Finland kasvuohjelman toimia mm. Team Finland verkoston avulla.