Työllisyys ja kilpailukyky

Kärkihanke 1: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla

Vastuuministeri: elinkeinoministeri Mika Lintilä

Kilpailukykyä vahvistavan kärkihankkeen toimenpiteet muodostavat yrittäjyyspaketin, jolla tuetaan yrityksiä niiden kehityskaaren eri vaiheissa. Päämääränä on poistaa yrittämisen esteitä ja parantaa koti- ja maailmanmarkkinoilla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Toimenpiteillä tehostetaan Team Finlandin kansainvälistymispalveluita, vahvistetaan yritysrahoituksen välineitä, kevennetään sääntelyä ja lupaprosesseja sekä avataan markkinoita kilpailulle. Valtaosa kärkihankkeen toimenpiteistä on jo valmistelussa tai otettu käyttöön. Täydennyksillä ja lisätoimenpiteillä vahvistetaan yrittäjyyspaketin vaikuttavuutta.

Toimenpiteet

  1. Vauhditetaan yritysten kansainvälistä kasvua Team Finland -toimintamallia uudistamalla
  2. Yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman aseman vahvistaminen
  3. Kasvun voimistaminen ja kilpailun lisääminen
  4. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen
  5. Valtion ja kuntien välisten MAL-sopimusten uudistaminen Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla
  6. Yrittäjyyspaketin vahvistaminen
  7. Lisätään innovatiivisten hankintojen osuutta kaiksita julkisista hankinnoista
  8. Tehdään Suomesta genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijämaa
  9. Luodaan digitaalisen liikentoiminnan tiekartta

Toimenpide 1: Vauhditetaan yritysten kansainvälistä kasvua Team Finland -toimintamallia uudistamalla

Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen

  • Laajennetaan ja vahvistetaan kotimaan palvelumallia

Kotimaassa julkiset kansainvälistymispalvelut tuotetaan Tekesin, Finpron, Ely-keskusten, Finnveran, ulkoministeriön ja PRH:n yhdessä muodostamien Team Finland asiakastiimien toimesta 8/2015 käyttöön otettun Team Finland -palvelumallin mukaisesti. Yritykselle laaditaan sen kansainvälistymistä tukeva räätälöity palveluehdotus (yhden luukun periaate). Tuetaan yrityksiä kehittämään uudenlaisia yhteistoiminta ja -rahoitusratkaisua eri kohdemarkkinoita varten. Tavoitteena on, että vuoden 2016 aikana laaditaan 350 palveluehdotusta sekä toteutetaan 1 500 yritystapaamista. Palvelujen päällekkäisyyksiä purkamalla, asiakastiimejä laajentamalla ja asiakasrajapinnassa toimivien asiantuntijoiden osaamista kehittämällä pyritään yrityksen saaman palvelun laadun parantamiseen.

Tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa tunnistetaan yrityksiä, joilla on halua ja valmiuksia kansainväliseen kasvuun. Edistetään kansainvälistymisvalmiuksia yhteistyössä seudullisten kehittämisyhtiöiden, kauppakamarien ja kauppayhdistysten sekä muiden yritysverkostojen kanssa. Kehitetään yhteistoimintamalli, jonka pohjalta myös kumppanien tuottamia ja kuvattuja palveluja voidaan liittää osaksi Team Finland- palvelutarjontaa yrityksille. Työ valmistuu 10–12/2016.

Vahvistetaan Team Finland -toimintaa ottamalla harkinnan mukaan relevanttien eduskunnan valiokuntien jäseniä mukaan vienninedistämistoimintaan markkinoilla, joilla poliittinen myötävaikutus parantaa yritysten vientimahdollisuuksia.

Julkaistaan kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia esittelevä tietoalusta (4–6/2016) sekä yritysten että Team Finland verkoston käyttöön (OppSpace). Tietoa tuotetaan yhteistyönä UM, Tekesin, Finpron ja yritysten toimesta sekä ulkopuolisina hankintoina.

Kohdistetaan Team Finland kasvuohjelmia tukemaan erityisesti biotalouden, cleantechin, terveysteknologian ja digitalouden kärkihankkeiden kansainvälistymisen, viennin sekä ulkomaisten investointien edistämisen päämääriä. Myönnetyistä avustuksista 70 % on ensisijaisesti kohdistunut ko. teemoihin 10–12/2015 mennessä. Kasvuohjelmapanostuksia suunnataan yritysten omien valmiuksien kehittämiseen ja korostetaan laatua ja vaikuttavuutta osallistujien lukumäärän sijasta. Vajaassa 40:ssä kasvuohjelmassa on mukana yli 1 000 yritystä, rahoitusta käytettävissä yhteensä 74,1 miljoonaa euroa 2014–2018. Kasvuohjelmien tuloksellisuudesta teetetään ulkopuolinen arviointi syksyn 2016 aikana (10–12/2016). Arvioinnin perusteella päätetään jatkorahoituksesta ja kohdennuksesta.

Team Finland-talo, yhteiset järjestelmät ja toiminnan tiivistäminen. Finpron, Tekesin ja Finnveran (syksyllä 2016) ja Teollisuussijoituksen (2017) muutto Team Finland taloon Helsingin Ruoholahdessa mahdollistaa paremman asiakaspalvelun yhdestä toimipisteestä. Muuton yhteydessä ulkoisen viestinnän ja tukitoimintojen yhdistämisellä on mahdollista lisätä Team Finland palveluiden tunnettuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä. Yhteisten tietojärjestelmien (Asiakastietovaranto ja CRM) käyttöönotto ajoittuu samaan ajankohtaan (10–12/2016), ja se tehostaa yritysten asiointia ja palvelua.

Team Finland -toiminnan tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan sekä tulosohjauksen kautta että yhteisesti laaditulla Team Finland -tuloskortilla ja -mittaristolla, joka otetaan käyttöön vaiheittain 1–3/2016 alkaen.

Toteutetaan kansainvälinen vertaileva analyysi 10–12/2016 mennessä kansallisista Team Finland-tyyppisistä ratkaisuista ja yhteistyömalleista ja poikkihallinnolliseen toimintaan liittyvistä parhaista käytännöistä. Vertaisryhmänä käytetään Ruotsin, Tanskan ja Hollannin malleja, joissa taloudellisia ulkosuhteita toteutetaan verkostomaisesti.

  • Kohdennetaan voimavaroja kasvuun ja kootaan yhteen julkiset yrityspalvelut ulkomailla

Ulkomailla tarjottavat julkiset yrityspalvelut kootaan yhteen mahdollisimman kustannustehokkaiksi ja helposti saavutettaviksi kokonaisuuksiksi yhdistämällä ulkomaan edustustoverkon ja muiden Team Finland toimijoiden palveluja mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on tarjota yrityksille yhden luukun periaate myös ulkomailla. Vahvistetaan koti- ja ulkomaan palveluprosessien välistä vuorovaikutusta. Työ valmistuu 10–12/2016 mennessä.

Ulkoasiainhallinnon, Finpron ja Tekesin voimavarojen panostusta lisätään vuosina 2017–2018 edelleen niihin maihin, joiden taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Kaupallistaloudellisia resursseja on vahvistettu sekä vientikeskuksissa että Suomen edustustoissa vuosiksi 2016–2018. Hankkeen kustannukset ovat noin 5+5 miljoonaa euroa (valmistuu 10–12/2018). Hankkeen vaikuttavuus arvioidaan hallituskauden lopussa.

Vahvistetaan UM ja TEM yhteistyössä kauppaa ja kehitystä tukevaa toimintaa kehitysmaiden kasvumarkkinoilla. Kehitysmaiden liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumista edistetään ulkoministeriön ja Tekesin yhteisellä BEAM ohjelmalla, Team Finland kasvuohjelmilla sekä Finnfund ja Finnpartnership rahoituksilla sekä muilla kehitysyhteistyön rahoitusinstrumenteilla. Team Finland -yhteistyönä kehitetään vienninedistämismatkoihin uusia konsepteja ja ratkaisukeskeisiä toimintamalleja.

  • Kasvatetaan ulkomaisia investointeja toimintaa uudistamalla ja luomalla yhtenäinen toimintamalli ulkomailla

Uudistetaan Finpron Invest in Finland-toimintaa ulkomaisten investointien kasvattamiseksi. Luodaan yhteiset toimintamallit ja työkalut ulkomailla tapahtuvaa toimintaa varten hyödyntäen UM:n ja yksityisiä verkostoja. Työ valmistuu 10–12/2016 mennessä. Kotimaassa tiivistetään yhteistyötä seudullisten invest-in toimijoiden kanssa esimerkiksi Golden Bridge ja MOCT kasvuohjelmissa kehitettyjen hyvien toimintamallien pohjalta.

  • Tuetaan matkailuelinkeinon kasvua toimintaa uudistamalla ja maakuvatyötä hyödyntämällä

Uudistetaan Visit Finland -toimintaa niin, että se pystyy tukemaan suomalaista matkailuelinkeinon kasvua ja uudistumista. Team Finland -toimijoiden, yritysten ja alueiden omia kansainvälisiä markkinointitoimenpiteitä ja maakuvatyötä hyödynnetään suomalaisen matkailualan markkinoinnissa. Työ valmistuu 10–12/2016 mennessä.

Kärkihankerahoitus

Rahoitus sisältyy toimenpide 2:n alle

Toimenpide 2: Yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman aseman vahvistaminen

  • Valtioneuvoston sitoumusmuutos liittyen Finnvera Oyj:n 300 miljoonan euron juniorilainaohjelmaan tehty 12/2015. Finnvera voi alkaa  myöntää juniorilainoja yrityksille viimeistään huhtikuussa 2016. Valtuudet: Finnveran 300 milj. euron välirahoitusvaltuuskäyttöön vuonna  2016.

Vientiyritysten julkisen vienninrahoituksen turvaamiseksi hallitus antoi eduskunnalle vienninrahoitusvaltuuksien merkittävää korotusta koskevan lakimuutosesityksen (12/2015). Tavoitteena, että valtuuksien korotukset tulevat voimaan 15.4.2016.

Selvitys ja hallituksen esityksen valmistelu käynnissä likviditeettilimiitin käytön laajentamisesta. Lakimuutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella 2016. Tavoitteena on, että lakimuutos tulee voimaan alkuperäisen hallitusohjelman aikataulun puitteissa 12/2016.

Finnvera on valmistellut omistajanvaihdoksia helpottavaa valtakunnallista rahoitusohjelmaa (ml. alueelliset erot) yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Tavoitteena on myös rakentaa malli pienten yrityskauppojen rahoitukseen. Omistajanvaihdosohjelman pilotti käynnistyy huhtikuussa 2016 Satakunnassa ja  laajenee (lähes) kaikille alueille vuoden 2016 aikana. Valmistuu: 12/2016.

  • Tekesin rahoituksen kohdentamisessa otettu huomioon hallitusohjelman tavoitteet (alkavat yritykset, pk-yritykset, biotalous, cleantech,  terveysteknologia ja digitaalisuus). Päätettiin, että Tekes Pääomasijoitus Oy rahoittaa markkinoille tulevia rahastoja, jotka edistävät  julkiseen tutkimukseen perustuvien innovaatioiden kaupallistamista ja täyttävät sijoituskriteerit. Tarkoitusta varten vuoden 2016  talousarviossa osoitettiin 10 milj. euron lisämääräraha. 
     
  • Suomen Teollisuussijoitus Oy perustaa yhteistyössä työeläkeyhtiöiden kanssa Kasvurahastojen Rahasto III nykyisen KRR II:n  päättäessä sijoituskautensa. Teollisuussijoituksen osuuden rahoittaminen KRR III -rahastoon edellyttää, että valtio pääomittaa yhtiötä 35  milj. eurolla vuonna 2018. Hankkeen esivalmistelu on käynnistetty vuoden 2016 alkupuolella. Kasvurahastojen Rahasto III perustetaan 12/2018.
     
  • EU-rahoituksen hyödyntäminen

Valmis: EU -rahoituksen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi on käynnistetty ESIR -investointi-neuvontapalvelu suomalaisille yrityksille ja muille organisaatioille 10/2015.

Finnveran hakuprosessi EIR/EIP/ESIR-rahoituksen välittäjäorganisaatioksi on käynnissä (valmistuu 4–12/2016). Tekes Pääomasijoitus Oy selvittää ns. businessenkelirahoitusmallia EIR:n kanssa tavoitteena saada malli toimintaan vuoden 2016 aikana.

  • Joukkorahoituslaki ja joukkovelkakirjamarkkinat

Valtiovarainministeriö on valmistellut hallituksen esityksen joukkorahoituslaiksi. Seitsemän EU-valtiota on pannut täytäntöön oman kansallisen joukkorahoituslain, minkä lisäksi kolme muuta EU-valtiota suunnittelee kansallisen lain laatimista. Tämänhetkisen tiedon mukaan komissio ei ole suunnittelemassa EU-lainsäädäntöä joukkorahoituksesta. Hallituksen esitys annettiin huhtikuussa 2016, jolloin lait tulisivat voimaan heinäkuussa 2016.

Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää joukkolainamarkkinoiden kehittämistarpeita. Työryhmä valmistelee joukkolainanhaltijoiden edustajaa koskevaa lainsäädäntöä, jolla säädetään elinkeinonharjoittajasta, joka on sitoutunut joukkolainanhaltijoiden yhteiseen lukuun toimimaan edustussopimuksessa sovitulla tavalla. Esityksen tavoitteena on tehostaa joukkolainamarkkinoiden toimintaa, parantaa yritysrahoituksen edellytyksiä, monipuolistaa rahoitusmarkkinoita ja lisätä sijoittajansuojaa. Työryhmän työ käynnistyi 3/2015 ja sen määräaika on 6/2016. Hallituksen esitys annetaan todennäköisesti keväällä 2017.

  • Säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten neutraali verokohtelu

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä yksityisen kasvurahoituksen tarjontaa pk-yrityksille. Kasvurahoituksen suurin ongelma on yksityisen pääoman niukkuus. Lukuisat lainsäädännölliset esteet rajoittavat yksityisen pääoman tarjontaa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Esteiden ja rajoitusten poistaminen yksityiseltä pääomalta olisi valtion näkökulmasta halvin tapa lisätä yritysten kasvurahoitusta ja samalla edistää pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä. Se tuo lisää verotuloja ja luo uusia työpaikkoja syntyneen kasvun tuloksena.

Säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusvarallisuus on markkina-arvoltaan noin 20 miljardia euroa. Tästä sijoituspääomasta vain muutaman prosentin kohdentuminen kasvuyrityksiin voisi tuoda satoja miljoonia euroja uutta pääomaa markkinoille.

Selvitetään edellytykset muuttaa tuloverolakia siten, että yleishyödyllisten yhdistysten (kuten säätiöt ja yhdistykset), yliopistolaissa tarkoitettujen yliopistojen ja kirkon keskusrahaston/eläkerahaston osalta kommandiittiyhtiömuotoisilla pääomasijoitusrahastosijoituksilla on neutraali asema suhteessa muihin sijoitusluokkiin, kuten esimerkiksi sijoitukset pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Selvitys tehdään hallitusohjelmaan sisältyvän hankkeen ”Tehdään selvitys pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta ja eri sijoitusmuotojen verokohtelusta vaalikauden aikana” osana. Selvitys käynnistyy vuonna 2017.

Kärkihankerahoitus

2016:
Team Finland -kasvuohjelmat (toteutetaan tuloksellisimpia ohjelmia) 8,5 milj. euroa
Finpro (ulkomaanverkoston vahvistaminen) 2,0 milj. euroa
UM, kaupalliset erityisasiantuntijat n. 1,66 milj. euroa
Tekes (Pääomitus rahastolle joka voi sijoittaa alkavan vaiheen tutkimustaustaisiin yrityksiin) 10,0 milj. euroa

2017:
Team Finland -kasvuohjelmat 8,5 milj. euroa
Finpro (ulkomaanverkosto) 2,0 milj. euroa
UM, eritysasiantuntijat n. 1,66 milj. euroa
Finnveran tappiokorvaukset (välirahoitus: juniorilainaohjelma) 3,0 milj. euroa

2018:
Team Finland -kasvuohjelmat 8,0 milj. euroa
Finpro (ulkomaanverkosto) 1,0 milj. euroa
UM, erityisasiantuntijat n. 1,66 milj. euroa
Pääomasijoitus Tesi (Kasvurahastojen Rahasto III) 35,0 milj. euroa
Finnveran tappiokorvaukset (juniorilainat) 4,0 milj. euroa

Toimenpide 3: Kasvun voimistaminen ja kilpailun lisääminen

  • Kotimarkkinoiden kilpailullisuusohjelma

Valmistelu käynnistetty 10/2015

  • Osana sääntelynpurkua kauppojen aukioloaikoja vapautetaan 

Valmis: Kauppojen aukioloajat vapautuivat 1/2016

  • Isojen teollisten hankkeiden osalta otetaan käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely ja rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn

Ennakkoneuvontamenettely otettiin käyttöön 12/2015

Selvitetään yhden luukun palveluiden vaihtoehdot 5/2016

HE ympäristönsuojelulain muuttamisesta luvanvaraisten laitosten luettelon muuttamiseksi 12/2016

HE YSLn muuttamiseksi 2017 ympäristölupamenettelyn vaiheiden sujuvoittamiseksi (mahd. muutokset pilotoidaan ensin 2016/2017) ja ilmoitusmenettelyn lisäämiseksi lakiin

  •  Kilpailulainsäädännön tarkistus

Työryhmävalmistelu käynnistynyt 9/2015

Ensimmäinen HE odotettavissa syysistuntokaudella 2016

  • Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus 

HE odotettavissa 6/2016

Valmis: Uudistettu hankintalainsäädäntö voimaan 1/2017

  • Yrityspalvelut ja -tuet

Tehdään valtion ja kuntien yrityspalveluista kattava kokonaisarviointi ja sen pohjalta palveluiden ja työnjaon uudistus

Palvelujen kokonaisarviointi valmistui 01/2016

  • TE -palvelujen starttirahajärjestelmää ja muita aloittavan yrittäjän palveluja suunnataan tukemaan hallitusohjelman tavoitteita yrittäjyyden vahvistamisesta

Starttirahajärjestelmän osalta katso kärkihanke 2, toimenpide 2 (osallistavan sosiaaliturvan malli)

  • Yritystukijärjestelmän ja sitä koskevien periaatteiden ja kansallisten käytäntöjen uudistustyötä jatketaan. (TEM, LVM, VM, MMM; 8/2015–1/2016).

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annettiin 3.3.2016. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1.7.2016.

Toimenpide 4: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen

  • Elinkeinojen rakennemuutoksen ennakointi (ERM)

Neuvottelut maakuntien kanssa ERM-toimien toteuttamisesta ja resurssoinnista toteutettu 2/2016

Alueet/maakunnat ovat laatineet ERM-varautumissuunnitelmat, joiden toteuttaminen alkaa 2/2016

Seuranta ja arviointi 2017–2018

Valmis: 12/2018

  • Valtion ja metropolialueen sekä muiden kaupunkien ja kasvukäytävien väliset strategiset yhteistyösopimukset

Sopimusneuvottelujen käynnistäminen 3/2016

Sopimusten toteuttaminen alkaa 5/2016

Valmis: Sopimusten laadullinen arviointi 12/2018

Kärkihankerahoitus

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistysraha
2016: 10,0 milj. euroa
2017: 10,0 milj. euroa
2018: 10,0 milj. euroa

Yhteensä: 30,0 milj. euroa

Toimenpide 5: Valtion ja kuntien välisten MAL -sopimusten uudistaminen Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla

  • Hallitus linjasi neuvottelutavoitteita talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 10/2015. Valtion sitoutumista sopimuksiin on tarkoitus tarkentaa kevään kehysriihessä, jonka jälkeen mahdolliset neuvottelutulokset olisivat allekirjoitettavissa. Hallituksen on määrä tehdä sopimuksista yhteinen periaatepäätös huhtikuussa.

Toimenpide 6: Yrittäjyyspaketin vahvistaminen

Vahvistetaan yrittäjyyspakettia uusilla yrittäjyyttä edistävillä toimenpiteillä, joissa huomioidaan myös kasvava mikroyrittäjyys ja muut uudenlaiset yrittäjyyden muodot. Työ valmistellaan ja tehdään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla laajassa yhteistyössä muiden ministeriöiden, yrittäjäjärjestöjen sekä yksityisen- ja kolmannen sektorin kanssa. Yrittäjyyspaketista rakennetaan kokonaisuus, jonka sisältöä päivitetään koko hallituskauden ajan. Yrittäjyyspaketin toimenpiteet linkittyvät vahvasti sääntelyn ja lupaprosessien keventämiseen.

 Yrittäjyyspaketin keskeisiä toimenpiteitä ovat:

  • Madalletaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiselle käyttämällä palkkatukea, starttirahaa tai muuta kannustinta. Toteutetaan kokeilu selvityksen perusteella. Selvitys valmis 10–12/2016.
  • Luodaan TEM-konsernin yritysrahoitus ja TE–palveluista yhteinen tuoteperhe. Maakuntauudistuksen yhteydessä yritys- ja TE-palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta vahvistetaan yhdistämällä ne julkiseksi kasvupalveluksi. Vaihe 1 valmis 10–12/2016.
  • Toteutetaan innovaatio- ja palvelusetelin kokeilu selvityksen pohjalta. Seteli täydentää julkisen sektorin käytössä olevien tki-kannusteiden välineistöä. Setelin käyttökohteita ovat esimerkiksi yhteistyöprojektit korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, liikeideoiden arviointi ja kehittäminen tai uusien ideoiden ja keksintöjen kaupallistaminen. Tarkempi setelin arvo määritellään erikseen. Yksittäisen palvelusetelin vaihteluväli on tyypillisesti 2 000–10 000 euroa. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä ministereiden Rehn ja Grahn-Laasonen kanssa.
  • Liittyen tutkimuksen hyödyntämistä ja kaupallistamista tukevien palvelurakenteiden kehittämiseen, perustetaan innovaatiopankki vauhdittamaan innovaatioiden ja patenttien parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. Innovaatiopankki tuo yhteen tutkimuslähtöisten ideoiden tuottajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät. Innovaatiopankin rakentaminen käynnistetään Tekesin rahoittamana kokeiluhankkeena. Tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön perustuva innovaatiopankin kokeiluhanke käynnistyy 4–6/2017.
  • Luodaan toimintamalli, jossa tunnistetaan maahanmuuttajien yrittäjyyspotentiaali ja erityisosaaminen suomalaisyritysten kansainvälistymisessä. Valmis 4–6/2017.
  • Selvitetään ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden rekrytointien lupaprosessien pullonkaulat ja tarkistetaan lainsäädäntöä rekrytointien sujuvoittamiseksi. Uudistuksessa huomioidaan etenkin start-up-yritykset, jotka houkuttelevat osaajia myös muulla kuin palkan suuruudella. Tehostetaan kohdennettua neuvontaa ja tiedottamista maahanmuuttoviraston lisäksi ELY-keskuksilla ja Tekesissä. Valmis 10–12/2016.
  • Tehdään mahdolliseksi oleskeluluvan myöntäminen start-up-yrittäjyyden perusteella yhtiömuodosta riippumatta. Lupa edellyttäisi esim. Tekesin puoltavaa lausuntoa. Yrityksen perustaminen Suomeen tehdään ulkomaisille perustajayrittäjille myös muutoin yhtä sujuvaksi kuin suomalaisille, mm. yrityksen perustamisen edellyttämän pankkitilin avaaminen. Valmis 10–12/2017.
  • Valmistellaan selvitystyön pohjalta työttömyysturvajärjestelmään muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- tai sivutoimisesti, otetaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjästä palkansaajaksi – ja päinvastoin. Tavoitteena on tehdä esimerkiksi sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi. Selvityksen osana tarkastellaan muun muassa itsensä työllistäjien mahdollisuutta työttömyysturvaan sekä yrittäjänä ja palkansaajana tehdyn työn yhtäaikaista vakuuttamista työttömyyden varalle (esim. yhdistelmävakuutus). Selvitys valmistuu 4–6/2017.

Kärkihankerahoitus

Tutkimustulosten kaupallistaminen (innovaatiopankki)
2016: –
2017: 2,0 milj. euroa
2018: 2,0 milj. euroa

Yhteensä: 4,0 milj. euroa

Toimenpide 7: Lisätään innovatiivisten hankintojen osuutta kaikista julkisista hankinnoista

Tavoitellaan 5 prosentin innovatiivisten hankintojen osuutta kaikista julkisista hankinnoista.

Julkisten hankintojen kokonaisarvo on noin 35 miljardia euroa vuodessa. Julkisen sektorin ostovoiman suuntaaminen tukemaan uusien ratkaisujen syntyä luo yrityksille kannusteita kehittää innovaatioita, tarjoaa referenssejä vientiin ja tukee yritysten kasvua. 

Yrityksille tarjotaan neuvontaa ja konkreettista ohjausta, joka ei sisältäisi pelkästään juridisteknistä vaan myös sisällöllistä ohjausta hankinnoista ja tarjoajien ryhmittymänä toimimisesta. Tärkeää on luoda mekanismeja, jotka varmistavat, että hankintamarkkina kokonaisuudessaan toimii mahdollisimman tehokkaasti. Markkinavuoropuheluun on tarpeen luoda malleja ja levittää hyviä käytäntöjä. Neuvontapalvelun tulisi toimia aktiivisena linkkinä hankintayksiköiden ja yritysten välillä.

  • Tehdään päätös innovatiivisten julkisen hankintojen neuvontayksikön perustamisesta tai innovatiivisuutta edistävän toiminnon liittämisestä osaksi muuta hankintaneuvonta-toimintaa. Hankintaviranomaisten neuvonnalla parannettaisiin osaamista ja tuettaisiin innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämistä erityisesti hallituksen strategisilla kärkialueilla. Alustava arvio kustannuksista on 1 milj. euroa/vuosi.  
  • Hyödynnetään kaupunkien ja kuntien (ml. kuntayhtymät) suuret tulevaisuusinvestoinnit uusien innovaatioiden kokeiluympäristöinä ja vientiä edistävinä demonstraatiohankkeina. Tätä tavoitetta edistetään valtion ja suurimpien kaupunkien kanssa tehtävissä kasvusopimuksissa sekä hyödynnetään Tekesin Huippuostajat-ohjelmaa. Varataan resurssit yritysten innovatiivisten hankintojen kehittämiseen, alustava arvio kustannuksista on 1 milj. euroa/vuosi.  
  • Hyödynnetään Tekesin Huippuostajat-ohjelman (2013–2016) ohjelmapalveluja ja -rahoitusta kärkihankkeiden innovatiivisten julkisten hankintojen toimenpiteiden konkretisoinnin ja toteutuksen tukena. Varmistetaan, että Huippuostajat-ohjelman päättyessä tuki- ja rahoituspalvelut innovatiivisille julkisille hankinnoille jatkuvat Tekesin toiminnassa.
  • Kehitetään innovatiivisten julkisten hankintojen seurantaa ja mittaamista VN TEAS -hankkeen (2016–2017) pohjalta.

Toimenpide 8: Tehdään Suomesta genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijämaa

Ministerit Hanna Mäntylä, Juha Rehula, Mika Lintilä ja Sanni Grahn-Laasonen

Suomella on kaikki edellytykset kehittyä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Vahva kansallisen tason koordinaatio ja yhteiset toimijat ovat edellytys terveydenhuollon ainutlaatuisten ja pitkän ajan kuluessa kerrytettyjen tietovarantojen, biopankkien näytevarantojen ja uuden genomitiedon täysimittaiselle hyödyntämiselle.

Tavoitteena on ratkaista terveydenhuollon haasteita sekä houkutella investointeja ja huippututkijoita sekä kasvattaa vientiä luomalla edellytykset genomitiedon hyödyntämiselle sekä huippututkimuksen, yritysmaailman, valtionhallinnon, sote-järjestäjien ja asiantuntijalaitosten yhteistyölle.

Toimenpiteet ovat kiinteä osa kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian ja kansallisen genomistrategian poikkihallinnollista toimeenpanoa sekä kytkeytyvät tiiviisti sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallinnon uudistukseen. STM vastaa toimenpiteiden valmistelusta ja toimeenpanosta yhteistyössä TEM, OKM ja muiden toimijoiden kanssa.

Edelläkävijäaseman saavuttamiseksi investoidaan tarvittaviin infrastruktuureihin, perustetaan genomitiedon hyödyntämiseen tarvittavat kansalliset toimijat sekä tiivistetään niiden ja olemassa olevien toimijoiden yhteistyötä. Lainsäädäntötyössä huomioidaan innovaatiomyönteisyys ja kansalaisten perusoikeudet.

  • Perustetaan kansallinen genomikeskus vastaamaan kansallisen genomitietokannan ja tarvittavan infrastruktuurin luomisesta, kehittämisestä ja tietokannan tehokkaasta hyödyntämisestä potilaiden hoidossa, tieteellisessä tutkimuksessa sekä innovaatio- ja kaupallistamistoiminnassa. STM johdolla valmistellaan esitys genomikeskuksen perustamiseksi, (ml. tarvittavat eettiset periaatteet, lainsäädäntötyö, alkuvaiheessa tarvittavien referenssitietokantojen muodostaminen ja ylläpito) 6/2016, toimeenpano 2016–12/2018.
  • Tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö perustettavan genomikeskuksen kanssa. STM on antanut THL:lle toimeksiannon biopankkien yhteisen toimijan perustamisedellytysten selvittämisestä, selvitysryhmä luovuttaa ehdotuksensa 6/2016. STM:n johdolla TEM ja OKM sekä muut toimijat tekevät ehdotuksen suomalaisten biopankkien toimintojen yhdenmukaistamiseksi ja kokoamiseksi (ml. säädösvalmistelu, oikeudellinen neuvonta, toimintamallien yhdistäminen, kokonaisarkkitehtuuri ja tietohallinnon ratkaisut) 6/2016, toimeenpano 2016–12/2018.
  • Perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Kansallinen syöpäkeskus on keskeinen toimija pyrittäessä genomitiedon hyödyntämiseen korkeatasoisessa syövän hoidossa, syöpätutkimuksessa sekä lääkkeiden ja terveysteknologian kehityksessä. STM:n valmisteleman esityksen (2/2016) toimeenpano vuosina 2017–2018, (mm. kansallisen ja alueellisten koordinaatiopisteiden perustaminen, toimintojen yhtenäistäminen ja tehostaminen sekä pilottiprojektit).

Toimenpide 9: Luodaan digitaalisen liiketoiminnan tiekartta

  •  Alustat ovat nopeasti jakamassa arvonluonnin järjestelmiä uudella tavalla globaalilla tasolla. Syntyvät alustat ovat suurelta osin  amerikkalaisten toimijoiden käsissä. Euroopassa alustatalouskategoriaan luokiteltavia merkittäviä yrityksiä on vain kourallinen, Ruotsissa  kaksi, mutta Suomessa ei yhtään. Suomella ja koko Euroopalla on merkittävä tarve kiriä välimatka ja löytää osuutensa alustatalouden  kasvun ja työllisyyden dynamiikasta. Omilla alusta- tai alialustaratkaisuilla tavoitellaan arvoa, uutta osaamista ja työllisyyttä Suomeen.

Luodaan ripeästi Suomen parhaat osaajat kooten innovatiivinen mutta konkreettinen digitaalisen liiketoiminnan tiekartta tarkoituksena synnyttää uudenlaista alustatalouden yritystoimintaa. Potentiaaliset toteuttajayritykset ja niiden valmiudet sekä mahdolliset julkiset toimenpiteet tunnistetaan. Luotava konsepti auttaa Suomea rakentamaan uuden sukupolven digitaalisen kuluttajaliiketoiminnan sekä luo pohjan digitaalisten palveluiden viennille.

Hanke sysää Suomessa liikkeelle hankkeen resursseja laajemman alustatalouden kehityksen kilpailuefektin johdosta. Toteutuksessa verkotutaan käynnissä olevien yrityslähtöisten hankkeiden, Tekesin alustatalouden innovaatiotutkimuksen hankkeiden ja niiden synnyttämän tietopohjan kanssa sekä tukeudutaan hallituksen digitaalisen liiketoiminnan ympäristö -kärki-hankkeeseen. Hanke kytkeytyy hallitusohjelman digitaaliset liiketoimintaympäristöt -paino-pistetyöhön, elinkeinoelämän toimialajärjestöjen valmisteluihin sekä osaamisen kehittämiseen. Valmistelun aikana tarkentuvat toimijat, valinnat ja muut tässä vielä hahmottamatta jääneet kysymykset. Vaihtoehtoja on lukuisia, tärkeintä on synnyttää yrittäjävetoista toimintaa, jossa edetään asteittain markkinatesti -periaatetta soveltaen. Digitaalisen liiketoiminnan tiekartta laaditaan vuoden 2016 loppuun mennessä, ja toimeenpanon ajoitus päätetään
tämän pohjalta.