Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Aimo Cajanderin III hallituksen ohjelma

Cajanderin ohjelmapuhe valtioneuvoston yleisessä istunnossa 12.3.1937

Hallitus, joka tänään ryhtyy toimeensa, tulee, kansanvaltaisella ja parlamentaarisella pohjalla, jatkamaan edeltäjäinsä työtä tasavallan oikeusjärjestyksen ja sisäisen rauhan lujittamiseksi, talouselämän kehittämiseksi, vähäväkisten aseman parantamiseksi, sivistystoiminnan tehostamiseksi, itsenäisyytemme turvaamiseksi sekä hyvien suhteiden vahvistamiseksi ulkovaltoihin. Erityisesti tulee hallitus, voimainsa ja mahdollisuuksiensa mukaan, kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin:

1. Kansanvallan turvaaminen

Hallitus tulee tärkeänä tehtävänään pitämään voimassaolevan kansanvallan lujittamista sekä laillista järjestystä vastaan kohdistuvan kiihoitustyön estämistä. Poikkeuslainsäädäntöä ei ole voimassa pidettävä, mikäli se ei ole välttämätöntä oikeusjärjestystä vastaan toimivien hillitsemiseksi.

2. Ulkopolitiikka

Suomen ulkoasiain hoidossa on edelleen noudatettava ehdotonta rauhanpolitiikkaa. Tässä tarkoituksessa on lähentymistä Skandinaviaan kehitettävä, suhteita Venäjään jatkuvasti pyrittävä parantamaan, Viroon ystävällisiä suhteita ylläpidettävä samoinkuin suhteita kaikkiin muihinkin maihin jatkuvasti kehitettävä kansainliiton periaatteiden mukaisesti.

3. Puolustuskysymys

Puolustuslaitoksen jatkuva lujittaminen on oleva hallituksen huolena. Sen johdossa on pyrittävä tarpeelliseen keskitykseen. Samoin kuin huolehditaan puolustuslaitoksen päällystön ja teknillisen henkilökunnan koulutuksen jatkuvasta tehostamisesta, on pidettävä huolta siitä, että sotilaallinen kasvatus tapahtuu kansanvallalle myönteisessä hengessä.

On otettava harkittavaksi, mitenkä maanpuolustukselle välttämättömät perushankinnat sekä taloudellinen puolustusvalmius voitaisiin edullisimmin toteuttaa.

4. Opetustoimi

Opetustoimen kehittämistä käytännöllisen elämän tarpeita vastaavaksi pitää hallitus tärkeänä, ja ammatillista opetusta on lisättävä silmälläpitäen taloudellisen, yhteiskunnallisen ja henkisen elämän tarpeita. Vähävaraisten opiskelumahdollisuuksia on helpotettava, samalla kuin varsinaisen kansansivistystyön kehittämiseen on kiinnitettävä erikoista huomiota. Voimassaolevalle valtio- ja yhteiskuntajärjestykselle vihamielistä ja opetusta haittaavaa poliittista kiihoitusta oppilaitoksissa ei voida sallia. On ryhdyttävä toimenpiteisiin työväestön yleisen ammattitaidon kohottamiseksi.

5. Sosiaalivakuutuksen ja kansan terveydenhoidon kehittäminen

Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus sekä äitiyshuolto on viipymättä toteutettava. Työttömyyskassoja on entistä tehokkaammin taloudellisesti tuettava. Pakollisen työttömyysvakuutuksen järjestämistä on ryhdyttävä suunnittelemaan.

Monissa suhteissa takapajulla olevia kansan sairaanhoito- ja terveydenhoito-oloja on tehokkaasti parannettava. Työttömyyden torjuminen ja työläisten palkkataso. Työttömyyden varalta on työttömyysvaroja riittävästi varattava. Pulakauden varalle on ajoissa varustauduttava toimeenpanemalla yleinen työmahdollisuuksien selvitys ja sen perusteella valmistettava pitempiaikainen työnhankintaohjelma tarpeenvaatiessa toteutettavaksi, huomioonottaen, että valtion yleensä on teetettävä hyödyllistä ja etupäässä tuottavia töitä. Työväestön palkkatasoa on pyrittävä kohottamaan valtion käytettävissä olevin keinoin. Tähän pyrittäessä on valtion omissa töissään ja määräysvaltansa alaisissa yrityksissä maksettava kunnollisia palkkoja. Metsä- ja uittotöiden työpalkkoja valvomaan asetetun tarkkailulautakunnan toimintaa on edelleen kehitettävä.

6. Asunto-olot ja vähäväkisten perheiden aseman helpottaminen

Valtion ja kuntain yhteistoiminnalla on tarmokkaasti edistettävä työväen ja yleensä vähätuloisten lapsirikkaiden perheiden asunto-olojen parantamista. Tämän pyrkimyksen toteuttamiseksi on toimitettava vähävaraisten asunto-oloista asianmukaiset selvitykset ja hankittava tarvittavasta asuntojen määrästä eri kaupungeissa ja kauppaloissa laskelmat sekä laadittava rakennus- ja rahoitussuunnitelmat, niin että tätä rakennustoimintaa voidaan pitää jatkuvasti käynnissä. Maaseudun työväestön asunto- olojen parantamiseksi on avustettava vähävaraisia asuin- ja talousrakennusten rakentamisessa erittäinkin myöntämällä tarkoitukseen halpakorkoisia lainoja.

Vähäväkisten lapsirikkaiden perheiden aseman helpottamiseksi on ryhdyttävä muihinkin tarpeenvaatimiin toimenpiteisiin muun muassa verohuojennuksia myöntämällä.

7. Maatalous ja muu tuotannollinen toiminta

Taloudellisen elämän kaikinpuoliseen kehittämiseen on hallitus kohdistava tarpeellista huolenpitoa.

Maataloudessa työskentelevän väestön aseman vahvistaminen tulee olemaan hallituksen tärkeänä tehtävänä. Maataloutta on tarpeellisessa määrässä tuettava ja sopivin keinoin turvattava maataloustuotteille tuotantokustannuksia vastaava hintataso. Vientipalkkiot olisi pyrittävä korvaamaan muulla sellaisella sopivaksi katsottavalla tavalla, että tähän käytettävät varat tulisivat kotimaisten tuottajain hyväksi. Pienviljelijäin toimeentulomahdollisuuksien parantamisesta on huolehdittava muun muassa uudisraivauksia valtion varoilla edelleen avustamalla. Nykyistä epäedullisemmilla ehdoilla annettujen kuivatus- ja maanparannuslainojen ehtoja on lievennettävä. Maatalouden luotonsaantia on tarpeellisessa määrin helpotettava. Erityisesti on huolehdittava vaikeuksiin joutuneiden viljelijäin korkorasituksen huojentamisesta.

Maataloudelle ja maan tuotantoelämälle tärkeää metsätaloutta on kehitettävä.

Luonnonrikkauksiemme, kuten kivennäislöydöksien ja koskien, hyväksikäyttämiseen tulee hallitus kiinnittämään huomiota, niin myös viennin kehittämiseen ja uusien tuotannollisten yritysten syntymiseen. Teollisuus, kauppa ja merenkulku tulevat hallitukselta saamaan tehokasta tukea.

8. Asutustoiminta

Tilattomain maansaantimahdollisuuksia on jatkuvasti helpotettava. Viljelystilojen ohella on perustettava asuntotiloja. Lisämaan hankkimista liian pienille tiloille on edistettävä.

Uuden asutuslain tarkoituksenmukaisen voimaansaattamisen on hallitus pitävä tärkeänä tehtävänään.

9. Maaseudun liikenneolot

Maaseutuolojen kehittämisen kannalta tärkeää kulkuyhteyksien parantamista on edistettävä. Yleiselle liikenteelle tarpeellisten teiden valtion haltuun ottamista on helpotettava ja tierakennusten kunnille aiheuttamia rasituksia vähennettävä. Kylä- ja kunnanteiden rakentamista ja kunnossapitoa on valtion tehokkaasti tuettava. Kylätieasia on saatettava kokonaisuudessaan tutkittavaksi silmälläpitäen, ettei näiden teiden kehitys jäisi liikenteen vahingoksi maanteiden kehityksestä jälkeen ja että niiden hoito ei aiheuttaisi kohtuuttomia rasituksia pienviljelijäväestölle. Rajaseutujen taloudellista ja sivistyksellistä nousua on tehokkaasti edistettävä.

10. Verotusuudistukset

Tulliverotusta on alennettava sikäli kuin valtiontalous sen sallii. Tullipolitiikan päämääränä on oleva toiselta puolelta maatalous- ja muun tarpeellisen tuotannollisen toiminnan suojeleminen, toiselta puolelta joukkokuljetustarvikkeiden saannin helpottaminen.

Lisätulojen hankkimiseksi valtiolle on harkittava ansiottoman arvonnousun veron ja erinäisten ylellisyysvarojen säästämistä. Asteittain ylenevän tuloverotuksen toteuttaminen, verovapaan tulorajan korottaminen ja lapsivähennyksien lisääminen kunnallisverotuksessa on selvitettävä ja mahdollisuuksien mukaan toteutettava. Kunnille on koetettava varata mahdollisuus uusiin tulolähteisiin.

Yleisenä suuntana verotuksessa on oleva pyrkimys helpottaa vähäväkisten verorasitusta.

11. Yliopistokysymys

Yliopistokysymyksessä on pyrittävä aikaansaamaan ratkaisu, jolla tyydytään maan suomenkielisen enemmistön oikeutetut vaatimukset, samalla kuitenkin ottaen huomioon ruotsinkielisen kansanosan hallitusmuodossa edellytettyjen sivistyksellisten tarpeiden tyydyttäminen.

12. Virasto-olot

Virastotyön tehostamista, myöskin huomioonottaen nykyaikaisten liikemenetelmien antamat kokemukset, on toteutettava. Ryhtyessään vastuulliseen tehtäväänsä hallitus pyrkii luottamukselliseen yhteistyöhön eduskunnan kanssa sekä toivoo saavansa myötämielistä tukea tasavallan virkamiehistön ja kaikkien kansalaisten taholta.

Sivun alkuun