Pääministeri Rafael Paasion hallituksen ohjelma 31.5.1966
Hallitus jatkaa ulkopolitiikkamme nykyistä suuntausta, Paasikiven–Kekkosen linjaa ja tukee Tasavallan Presidentin pyrkimyksiä maamme kansainvälisen aseman turvaamiseksi, hyvien ja luottamuksellisten suhteiden edelleen kehittämiseksi Neuvostoliittoon ja pohjoismaisiin naapureihin sekä tekemiemme valtiosopimusten täyttämiseksi. Hallitus vaalii hyvien suhteiden kehittämistä kaikkien kansojen kanssa ja edistää kansainvälisen jännityksen lieventämistä pyrkien siten lujittamaan kansojen välistä rauhaa ja ystävyyttä.
Hallitus kehittää ja laajentaa kauppavaihtoa sekä taloudellista kanssakäymistä kaikkien maiden kanssa. Hallitus tukee vientiponnistuksia ja pyrkii palauttamaan kauppa- ja maksutaseen tasapainon.
Talouspolitiikassaan hallitus pyrkii valtiontalouden keventämiseen, valvomaan menoja ja supistamaan niitä sekä lisäämään valtion tuloja. Hallitus pyrkii lisäämään taloudellisen kasvun edellytyksiä suuntaamalla pääomavaroja nykyistä tehokkaammin kilpailuja kasvukykyisen tuotannon kehittämiseen. Hallitus pyrkii työttömyyden poistamiseen suunnitelmallisen talouspolitiikan avulla. Uusia työpaikkoja luotaessa hallitus ottaa huomioon pienten ja keskikokoisten yritysten tarpeet mm. helpottamalla niiden luotonsaantia. Maan eri osissa olevien raaka-ainevarojen tehokkaaseen käyttöön ottamista hallitus pitää erityisen tärkeänä tehtävänä.
Hallitus edistää toimenpiteillään mahdollisimman vakaan hintatason luomista jo ylläpitämistä sekä edellyttää liike- ja talouselämän yritysten ja järjestöjen tehokasta ja vastuunsa tuntevaa myötävaikutusta tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus tehostaa hintojen valvontaa.
Hallitus pitää ohjeenaan eri väestöpiireihin kohdistuvaa tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, edistää näiden keskinäistä ymmärtämystä ja yhteistyötä ja kehittää kansanvaltaisten periaatteiden soveltamista yhteiskunnan kaikilla aloilla. Hallinnon tehokkuutta parannetaan ja tutkimus- ja suunnittelutyötä lisätään. Hallitus pyrkii parantamaan erityisesti alimpien palkka- ja tuloryhmien asemaa ja ottoa taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia ratkaisuja tehtäessä kehitysalueiden oikeutetut tarpeet huomioon. Verotus uudistetaan siten, että verotuksen perustaksi otetaan todelliset tulot ja veronmaksukyky. Verovapaan tulon rajat tarkistetaan, veroluokkia yhdistetään ja aviopuolisoiden yhteisverotuksen epäkohdat oikaistaan.
Asuntotuotannon tehostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi lisätään määrärahoja asuntotuotantoon. Aravan käyttöön esitetään viipymättä lisämäärärahaa. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vuokrakiskonnan estämiseksi jo tonttikeinottelun lopettamiseksi. Työlainsäädännön uudistaminen muuttuneen ajan ja tapahtuneen kehityksen asettamien vaatimusten tasolle pannaan nopeasti alulle.
Työllisyystöihin kotiseutunsa ulkopuolelle sijoitettujen toimeentulon parantamiseksi ryhdytään maksamaan päivärahaa. Kansaneläkkeen varassa elävien toimeentulon parantamisen ensimmäisenä vaiheena korotetaan tukilisiä.
Perhe-eläkejärjestelmää ryhdytään toteuttamaan yksityisessä työsuhteessa olevien osalta työmarkkinajärjestöjen sopimalta pohjalta. Hallitus pyrkii siihen, että kaikki väestöryhmät pääsevät yhdenveroisen eläke- ja sosiaaliturvan piiriin. Tämä on tavoitteena kehitettäessä työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmiä.
Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yhteiskoulumuotoisen peruskoulun toteuttamiseksi. Kansakoululainsäädäntö tarkistetaan, kouluhallinto ja koulutoiminnan keskushallinto uudistetaan ja luodaan alueellinen kouluhallinto. Ammatti- ja tieteellistä koulutusta sekä aikuisten uudelleen koulutusta tehostetaan. Hallitus ryhtyy toimiin opiskelijain taloudellisen aseman parantamiseksi.
Hallitus toteuttaa sellaista maatalouspolitiikkaa, joka pyrkii asteittain tasapainoon kotimaisten maataloustuotteiden tuotannon ja kulutuksen välillä sekä maatalouden tuotantoedellytysten pysyvään parantamiseen tilakoon suurenemista edistävillä toimenpiteillä. Eduskunnalle annetaan esitys maatilojen osittamisen rajoittamisesta. Pienten tilojen elinkelpoisuutta parannetaan mm. lainoittamalla lisämaiden hankintaa ja tukemalla vapaaehtoista maanostotoimintaa. Maa- taloudellista neuvontaa tehostetaan ja keskitetään. Selvitetään viipymättä kysymys metsien hakkuukielloista ja toimenpiteistä näillä alueilla. Metsien viljelyä tehostetaan, metsälainsäädäntöä uudistetaan, varojen käyttöä metsän viljelyyn pyritään lisäämään.
Hallitus suorittaa viipymättä kaikkiin väestöpiireihin ulottuvan tulotasotutkimuksen maatalouden hintalain perusteiden selvittämiseksi. Viimeistään vuoden 1967 aikana annetaan esitys eduskunnalle uudeksi maatalouden hintahaitariksi, joka perustuu em. tutkimuksen tuloksiin ja turvaa maataloudesta saatavan tulon kehittymisen samalla tavoin kuin muiden, maatalousväestöön verrattavien väestöpiirien tulot kehittyvät. Siihen saakka kunnes uusi laki tulee voimaan suoritetaan maataloudelle kompensaatio soveltamalla samoja perusteita kuin 1965- 1966. Maataloustuen jakamisessa pidetään ohjeena pientilallisten erikoisolosuhteita, minkä vuoksi pinta-alalisät jo aluetuki säilytetään.
Hallitus odottaa tukea Eduskunnalta uudistustyölleen. Erityisesti valtiontalouden vaikeudet ovat suuret ja niiden poistaminen vaatii ripeitä toimenpiteitä. Hallitus toivoo saavansa työlleen myös kaikkien kansalaisten tuen. Vain yhteisin voimin ja yhteisin tavoittein voidaan vaikeudet voittaa ja päästä nopeuttamaan taloudellista kasvua, kohottamaan kaikkien kansalaisten elintasoa ja rakentamaan yhteiskuntaa, jossa jokainen voi elää vapaana puutteesta ja pelosta vakaan demokratian vallitessa.
