Sijoitusrahastolain uudistamishanke

VM111:00/2016 Säädösvalmistelu

Lainsäädäntöhanke sijoitusrahastolainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Esitys on annettu eduskunnalle syysistuntokaudella 2018. Talousvaliokunnan mietintö on valmistunut 15.1.2019 ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2019.

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Hankenumero VM111:00/2016

Asianumerot VM/1884/00.01.00.01/2016, VM/548/03.01.00/2018, VM/104/03.01.04/2019, VM/103/03.01.01/2019

Asettaja valtiovarainministeriö

Toimikausi/aikataulu 1.5.2016 – 28.2.2019

Asettamispäivä 1.5.2016

Lainvalmistelu

HE sijoitusrahastolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunnan vastaus EV 221/2018

Ehdotetaan säädettäväksi uusi sijoitusrahastolaki, jolla selkeytetään lain soveltamisalaa, kevennetään rahastoyhtiön hallinnollista taakkaa ja poistetaan nykysääntelyyn liittyviä epäselvyyksiä. Lisäksi esityksellä pannaan kansallisesti täytäntöön rahamarkkinarahastoasetus, eurooppalaisia riskipääomarahastoja ja eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskeva muutosasetus sekä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetus.

VastuuministeriValtiovarainministeri Orpo

Syysistuntokauden 2018 lainsäädäntösuunnitelma

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on arvioida, miten sijoitusrahastolainsäädäntöä tulisi uudistaa sijoitusrahastotoiminnan kotimaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi sekä toiminnan tehokkuuden ja uusien toimijoiden alalle tulon mahdollisuuksien lisäämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on valmistella ehdotus hallituksen esitykseksi sijoitusrahastolainsäädännön uudistamiseksi.

Tiivistelmä

Lainsäädäntöhanke sijoitusrahastolainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Esitys on annettu eduskunnalle syysistuntokaudella 2018. Talousvaliokunnan mietintö on valmistunut 15.1.2019 ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2019.

Lähtökohdat

Sijoitusrahastolaissa (48/1999) säädetään sopimusoikeudellisten säännösten nojalla toimivasta rahastosijoittamisesta. Sijoitusrahastolaki on tullut voimaan 1.2.1999. Lakia on muutettu useaan otteeseen sen voimaantulon jälkeen, minkä lisäksi sääntelyä on tullut viime vuosina laajasti lisää. Viimeisimmät keskeiset muutokset ovat johtuneet uuden EU-sääntelyn kansallisesta täytäntöönpanosta. Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY (sijoitusrahastodirektiivi, UCITS IV) on pantu kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastolakia muuttamalla vuonna 2011. Sijoitusrahastodirektiivin muuttamisesta säilytystoimintojen, palkka- ja palkkiopolitiikan sekä seuraamusten osalta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/91/EU (UCITS V) on pantu täytäntöön sijoitusrahastolakia muuttamalla vuonna 2016.

Suomessa sijoitusrahastolailla on alun perin säännelty kaikkea sopimusmuotoista rahastotoimintaa ja vasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (AIFMD) täytäntöönpanon yhteydessä Suomessa säädettiin erillinen laki vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014). Vaihtoehtorahastosääntelyn myötä myös muu kuin sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitettu yhteinen sijoittaminen on tullut sääntelyn piiriin. Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetusta laista huolimatta sijoitusrahastolakiin jäi kuitenkin edelleen sopimusmuotoista vaihtoehtorahastoa, erikoissijoitusrahastoa, koskeva sääntely. On tarpeen arvioida erikoissijoitusrahastoja koskevan sääntelyn sijoittamista osaksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia.

Sijoitusrahastolakiin on kansallisesti sisällytetty säännöksiä, joiden toimivuutta ja tarpeellisuutta on syytä arvioida uudelleen. Tällaisia säännöksiä ovat muun muassa rahasto-osuudenomistajien kokousta koskeva sääntely, tilintarkastajalle asetettu velvollisuus tarkistaa sijoitusrahaston arvonlaskennan oikeellisuus kuusi kertaa vuodessa ja rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärää koskevat vaatimukset. Lisäksi on syytä arvioida, miten sääntelyä voitaisiin muuten uudistaa.