Aravalainakantaan kohdistuvien valtion taloudellisten tukitoimenpiteiden kehittäminen

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeessa muutetaan aravalainajärjestelmää sekä valtion taloudellisia tukitoimenpiteitä koskevaa sääntelyä siten, että kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla sijaitsevien taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen taloudellista asemaa ja elinkelpoisuutta voitaisiin parantaa aiempaa tehokkaammin. Muutosten avulla myös edesautettaisiin alueiden asuntokannan kehittämistä kysyntää vastaavaksi ja ennaltaehkäistäisiin vuokrataloyhteisöjen talousvaikeuksia sekä vähennettäisiin niistä aiheutuvia riskejä eri osapuolille; asukkaille, omistajayhteisöille, kunnille ja valtiolle.

Lähtökohdat

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan hallituskaudella etsitään ratkaisuja väestön vähenemisestä aiheutuvien tyhjien asuntojen ongelmaan. Monet vuokrataloyhteisöt kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Erityisesti vuokra-asuntoja näillä alueilla jää tyhjilleen kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi. Tyhjäkäyttö vaikuttaa vuokrataloyhteisöjen talouteen, sillä tyhjäkäytöstä aiheutuu kustannuksia ja edelleen vuokrankorotuspaineita asukkaiden suuntaan. Asuntojen tyhjillään olo ja vajaakäyttö aiheuttavat ongelmia myös lainanantajille ja takaajille eli kunnille, valtiolle ja rahoittajille.

Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa ympäristöministeriön asettaman asuntokannan ja asuinolojen kehittämistä kasvukeskusten ulkopuolella tarkastelleen AAKE-työryhmän ehdotuksia. AAKE-työryhmän toimikausi oli 1.2.2017–30.9.2017 ja sen tehtävänä oli selvittää kasvukeskusten ulkopuolella olevien valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien laajuutta ja tulevaa kehitystä sekä arvioida vuonna 2013 voimaan tulleen aravalainoitettuja vuokrataloyhteisöjä koskevan lainsäädännön toimivuutta ja riittävyyttä vuokra-asuntoyhteisöjen ongelmien hoidossa. Työryhmän tehtävänä oli lisäksi vuosina 2010-2011 toimineen AKKU-työryhmän raportti ja sen jälkeen voimaan tullut lainsäädäntö huomioon ottaen selvittää keinoja, joilla voidaan parantaa yhteisöjen taloudellista asemaa ja elinkelpoisuutta, kehittää asuntokantaa vastaamaan kysyntää sekä samalla vähentää asuntojen vajaakäytöstä aiheutuvia riskejä valtiolle. Työryhmä myös arvioi valtion mahdollisuuksia tukea väestöltään vähenevillä alueilla asuvien pieni- ja keskituloisten kotitalouksien, erityisesti ikääntyneiden, omaehtoista asumista ja asuinolojen kehittämistä.

Työryhmä esitti raportissaan useita erilaisia sekä aravalainakantaa että valtion taloudellisia tukitoimenpiteitä koskevia ehdotuksia. Lainakannan osalta työryhmä esitti korkeiden aravakorkojen alentamista valtaosassa aravalainakannassa tällä hetkellä käytössä olevan 1,39 prosentin tasolle. Lisäksi työryhmä esitti, että aravalainojen kokonaislaina-aikaa voitaisiin tervehdyttämistoimenpiteitä tehtäessä pidentää nykyistä laissa säädettyä laina-aikaa pidemmäksi tapauskohtaisesti. Valtion tukitoimenpiteiden osalta työryhmä esitti, että tervehdyttämistoimia koskevaa lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että tervehdyttämistoimien myöntäminen olisi mahdollista jo ennakoivasti siinä vaiheessa, kun vuokrataloyhteisön tilanteen heikkenevä kehitys on todettavissa. Työryhmä esitti myös, että lainaehtomuutosten käsittelyissä käytössä ollut pohjakorko poistettaisiin. Lisäksi työryhmä esitti purkuakordin myöntöperusteiden muuttamista ennakoivammiksi ja purku- ja rajoitusakordin enimmäismäärien nostamista 10 prosenttiyksiköllä.