Valtioneuvosto ja eduskunta

Eduskunnan tehtävät

Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Eduskunnalla on itsenäinen aloiteoikeus, mutta käytännössä valtaosa eduskunnan päätöksistä perustuu hallituksen esityksiin. Kaikki esitykset ja aloitteet käsitellään valiokunnissa ennen päätöstä. Valiokunta valmistelee mietinnön, jonka jälkeen esitys palaa eduskunnan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn. Laki hyväksytään tai hylätään lopullisesti täysistunnon toisessa käsittelyssä.

Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Tasavallan presidentin on kuitenkin allekirjoitettava laki. Valtiopäivillä kesken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu.

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia. Eduskunnan tehtäviin kuuluvat myös valtiontalouden hoitoon liittyvät keskeiset päätökset, kuten valtion talousarviosta ja veroista päättäminen.

Eduskunta käsittelee myös Euroopan komission esitykset sellaisiksi säädöksiksi ja sopimuksiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluvat eduskunnan toimivaltaan. Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään tällaiset ehdotukset eduskunnalle eduskunnan kannan määrittelyä varten. Eduskunta valvoo myös Suomen Pankin ja KELA:n toimintaa.

Ministerit eduskuntatyössä

Kaikilla ministereillä on oikeus olla läsnä eduskunnan täysistunnossa ja ottaa osaa siellä käytävään keskusteluun. Eduskunnan valiokuntien kokouksiin ministeri osallistuu vain kutsuttaessa.

Ministerin tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää aktiivista osallistumista eduskuntatyöskentelyyn. Ministerin tulee seurata etenkin oman hallinnonalansa asioiden käsittelyä eduskunnassa ja olla täysistunnossa niitä käsiteltäessä läsnä.

Asianomaisen ministerin tulisi käyttää puheenvuoro merkittävimpien hallituksen esitysten lähetekeskustelussa ja niiden ensimmäisessä käsittelyssä sekä osallistua muutenkin keskusteluun.

Hallituksen vuosikertomus

Eduskunnan yhtenä tehtävänä on valvoa hallituksen toimia. Tätä varten hallitus antaa jokaisille varsinaisille valtiopäiville hallituksen vuosikertomuksen.

Välikysymys

Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymys jätetään eduskunnan keskuskansliaan. Välikysymys esitetään täysistunnossa ja lähetetään valtioneuvostolle. Välikysymykseen annettavan vastauksen sisällöstä sovitaan hallituksessa.

Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.

Kirjallinen kysymys

Kansanedustajat voivat tehdä valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Eduskunnan keskuskanslia lähettää kysymykset valtioneuvoston kanslialle, joka lähettää ne edelleen asianomaiselle ministerille. Kirjallisen vastauksen tulee olla eduskunnassa 21 päivän kuluessa siitä, kun valtioneuvoston kanslia on vastaanottanut kysymyksen. Kirjallinen vastaus toimitetaan ministeriöstä suoraan eduskuntaan.

Suullinen kyselytunti

Suullinen kyselytunti pidetään yleensä torstaisin täysistunnon yhteydessä klo 16. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää, että suullinen kyselytunti pidetään tavanomaisen täysistunnon yhteydessä joko ennen täysistuntoa tai täysistunnon jälkeen.

Suullisella kyselytunnilla vastataan ennalta valmistelemattomiin kysymyksiin. Vastaus kysymykseen saa kestää enintään minuutin. Suullisella kyselytunnilla voidaan käsitellä tiettyä aihetta tai tietylle hallinnonalalle kuuluvia asioita. Puhemiesneuvosto päättää aiheesta sovittuaan asiasta valtioneuvoston kanssa.

Ajankohtaiskeskustelu

Puhemiesneuvosto voi päättää ajankohtaiskeskustelun järjestämisestä sekä siihen liittyvistä käytännöistä. Valtioneuvoston kanssa sovitaan keskustelun ajankohdasta ja ministereiden puheenvuoroista.

Selonteko ja tiedonanto

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Selonteko lähetetään useimmiten valiokuntaan, jonka mietinnön pohjalta kansanedustajat käsittelevät asiaa. Myös tiedonanto voidaan lähettää valiokuntaan käsiteltäväksi.

Tiedonannon käsittelyn päätteeksi voidaan toimittaa äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta. Selonteon käsittelyssä ei voida äänestää luottamuksesta.

Pääministerin ilmoitus

Pääministeri voi puhemiehen kanssa sopimanaan aikana antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Ilmoituksen voi antaa myös pääministerin määräämä muu ministeri. Ilmoituksen johdosta käydään täysistuntokeskustelu päätöksiä tekemättä.