Päätöksenteko valtioneuvostossa

Valtioneuvoston yleisistunto

 

Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13.00 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.

 

Pääministerin ja ministereiden lisäksi valtioneuvoston yleisistuntoon osallistuu oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoikeuskansleri tai tämän sijainen. Käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita on myös Helsingin yliopiston kanslerilla oikeus osallistua istuntoon.

 

Yleisistunnon päätösvaltaisuuden edellytyksenä on vähintään viiden valtioneuvoston jäsenen osallistuminen istuntoon.

 

Pääministeri määrää myös valtioneuvoston yleisistuntojen esittelyjärjestyksen. Valtioneuvoston esittelijät esittelevät asiat. Esittelijän saapuvilla oloa ei kuitenkaan vaadita asiassa, joka ratkaistaan keskustelutta esittelijän kirjallisen esityksen mukaisesti. Esittelijä kutsutaan yleisistuntoon vain silloin, kun häneltä halutaan lisätietoa, esitykseen halutaan muutoksia, tai siitä halutaan yleensäkin keskustella.

 

Valtioneuvoston yleisistunnossa pitää pöytäkirjaa valtioneuvoston kansliasta valtioneuvoston istuntoyksikön esittelysihteeri.

 

Yleisistunnossa käsiteltävät asiat

 

Valtioneuvoston yleisistunto tekee ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille tämän päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, lisäksi yleisistunnolla on asetuksenantovaltaa sekä päätösvaltaa hallitus- ja hallintoasioissa.

 

Valtioneuvoston ratkaisuvallan jakaantumisesta hallitus- ja hallintoasioissa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden kesken säädetään yleisesti perustuslaissa ja valtioneuvostolaissa. Tarkemmin ratkaisuvallan jaosta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä. Vuosittain valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään noin 2 000 asiaa.

 

Asian käsittely yleisistunnossa

 

Asian käsittely yleisistunnossa perustuu jaettuun esittelylistaan, joka sisältää esittelijän päätösehdotuksen. Asiat, joihin esittelijää ei ole kutsuttu paikalle, käsitellään päätöslistamenettelyssä. Päätöslistalla olevat asiat hyväksytään pääsääntöisesti sellaisenaan. Ministerillä on kuitenkin oikeus poistaa asia käsittelystä tai pyytää asiakirjat taikka valtioneuvostolla on oikeus panna asia pöydälle.

 

Esittelymenettelyssä esittelijä on paikalla esittelemässä asiaa. Esittely tapahtuu siinä järjestyksessä miten ministeriöt ovat lueteltu valtioneuvostolaissa (ns. ministeriöjärjestys).

 

Jos valtioneuvoston jäsen haluaa perehtyä käsiteltävään asiaan ennen sen ratkaisemista perusteellisemmin hän voi istunnossa pyytää asiakirjat itselleen. Ministeri voi myös poistaa asian ja valtioneuvosto voi päättää asian pöydällepanosta lisäinformaation hankkimiseksi tai muun vastaavan syyn vuoksi.

 

Äänestysmenettely

 

Istunnossa on jokaisella valtioneuvoston jäsenellä oikeus esittää asiassa oma ratkaisuehdotuksensa. Jos asian käsittelyn aikana on tullut esille useampia ehdotuksia on niistääänestettävä. Ministerien ehdotuksia ei tarvitse kannattaa, jotta ne otettaisiin äänestykseen. Esittelijän ehdotusta, johon ei yksikään ministeri ole yhtynyt, ei oteta äänestykseen.

 

Valtioneuvostossa noudatetaan ns. kollegiaalista äänestysmenettelyä. Menettelylle on ominaista, että siinä kaikki äänestyksen kohteena olevat ehdotukset ratkaistaan yhdessääänestyksessä. Äänestettäessä lausuu ensimmäisenä mielipiteensä virkaiältään nuorin valtioneuvoston jäsen ja sen jälkeen muut valtioneuvoston jäsenet virkaikäjärjestyksessä. Viimeiseksi esittää käsityksensä puheenjohtaja. Eniten ääniä saanut ehdotus julistetaan päätökseksi. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

 

Jos ministeri haluaa ilmaista poikkeavan käsityksensä asioista, mutta ei välttämättä halua esittää vastaehdotusta tai eriävää mielipidettä, on hänellä oikeus sanella lausuma valtioneuvoston pöytäkirjaan.

 

Vastuu

 

Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksistä ovat kaikki istuntoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet yhdessä esittelijän kanssa vastuussa. Vastuusta voi kuitenkin vapautua esittämällä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

Ministerin vastuu ilmenee sekä poliittisena vastuuna että oikeudellisena vastuuna. Poliittinen vastuu ja valvonta toteutuvat eduskunnan ja hallituksen välisessä kanssakäymisessä mm. kansanedustajien esittämien kysymysten ja välikysymysten avulla sekä hallituksen esittämien tiedonantojen ja selontekojen kautta. Oikeudellisen vastuun perusteella ministerin virkatointen lainmukaisuus voidaan saattaa valtakunnanoikeudessa tutkittavaksi.

 

Esittely Tasavallan Presidentille

 

Presidentin esittely tapahtuu yleensä perjantaisin klo 11.00. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Esittelyjärjestys tasavallan presidentille on sama kuin valtioneuvoston yleisistunnossa. Tasavallan presidentti johtaa puhetta esittelyssä.

 

Valtioneuvostolla on esityksentekovelvollisuus tasavallan presidentille esiteltävässä asiassa. Yleisistunto voi määritellä kantansa tarvittaessa äänestämällä. Esittelevä ministeri on tällöin velvollinen esittelemään asian presidentille valtioneuvoston enemmistön kannan mukaisesti.

 

Istuntoon osallistuvat kaikki ministerit. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että presidentin lisäksi vähintään viisi valtioneuvoston jäsentä on läsnä. Lisäksi istunnossa on läsnä oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoikeuskansleri tai tämän sijainen sekä pöytäkirjaa pitävä esittelysihteeri. Koska tasavallan presidentti tekee esittelyssä yksin päätökset, ei asioista äänestetä. Ministeri voi kuitenkin lausua mielipiteensä pöytäkirjaan vapautuakseen vastuusta. Presidentti voi pyytää asiakirjat tarkempaa tutustumista varten.

 

Esiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita voi Helsingin yliopiston kansleri olla istunnossa näiden asioiden käsittelyn ajan. Sama koskee puolustusvoimain komentajaa silloin kun presidentti on siirtänyt sotilaskäskyasian päätettäväkseen valtioneuvostossa. Kunkin ministeriön kansliapäällikkö tai tämän sijainen on läsnä ministeriön asioita käsiteltäessä.

 

Kesäaikana esittelyjä ei pidetä joka viikko ja esittelyt voivat olla myös Naantalin Kultarannassa. Esittely Kultarannassa on sikäli poikkeuksellinen menettelyltään, että siinä on kaikkien ministeriöiden asioissa läsnä virkamies valtioneuvoston kansliasta.

 

Raha-asiainvaliokunta

 

Raha-asiainvaliokunta kokoontuu yleensä keskiviikkoisin klo 13.00 valtioneuvoston istuntosalissa. Valiokunnassa on puheenjohtajana pääministeri ja jäseninä valtiovarainministeri, valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyt muut ministerit, enintään kuusi valtioneuvoston määräämää ministeriä sekä ministeri, jonka toimialaan kulloinkin käsiteltävä asia kuuluu.

 

Raha-asiainvaliokunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Yhden läsnä olevan jäsenen tulee olla valtiovarainministeriöstä.

 

Raha-asiainvaliokunnan tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta. Valiokunnassa käsitellään valmistavasti asiat, joilla on huomattava taloudellinen merkitys tai joista muuten vaaditaan raha-asianvaliokunnan lausunto. Käsittelyn pohjana ovat ministeriöissä laaditut asiakohtaiset esittelylistat kuten valtioneuvoston yleisistunnossakin.

 

Valtioneuvoston yleisistunto voi poiketa raha-asiainvaliokunnan lausunnosta. Ministeriö sen sijaan ei saa ratkaisua tehdessään poiketa raha-asiainvaliokunnan lausunnosta, vaan asia on siirrettävä yleisistunnon ratkaistavaksi.

 

Raha-asiainvaliokunnan istunnossa sihteerinä toimii valtiovarainministeriön valtiosihteeri tai hänen sijaisensa, joka myös selostaa asiat.