Vastaus välikysymykseen kunnallisten hyvinvointipalveluiden turvaamisesta VK 1/2007 (Tarja Filatov / sd ym.) 3.10.2007

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies,

Oppositio on tehnyt välikysymyksen erittäin tärkeästä asiasta; kunnallisten hyvinvointipalveluiden turvaamisesta. Suomalaisten tarvitsemien hyvinvointipalveluiden kehittäminen on hallituksen politiikan keskeisin tavoite. Tämä näkyy niin uudessa hallitusohjelmassa kuin myös hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2008.

Kuntien valtionosuudet nousevat merkittävästi

Kuntatalouskehitys näyttää melko myönteiseltä verotulojen ja valtionosuuksien nopean kasvun myötä. Valtionosuuksien kasvu kehyskaudella on yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Ensi vuonna valtionosuuksien määrä on noin 870 milj. euroa suurempi kuin tänä vuonna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määrä vuoden 2008 talousarviossa on lähes 5 miljardia euroa. Lisäystä vuoden 2007 talousarvioon on  lähes 580 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksien lisäys kohdistuu muun muassa perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja vanhustenhuollon henkilöstön lisäämiseen.

Valtionosuuksien korotusten lisäksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja henkilöstövoimavaroja lisätään myös hankkeisiin suunnattavan valtionavustuksen kautta. Tähän tarkoitukseen on varattu seuraavien neljän vuoden ajan 25 miljoonaa euroa per vuosi. Tämä raha tullaan erityisesti kohdentamaan henkilöstövoimavarojen kehittämiseen. Lisäksi kehittämisrahasta tullaan kohdentamaan määräraha lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen.

Täysin selvää on se, että lisääntyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoista ja toimintojen kehittämisestä huolimatta on palveluissa parantamisen varaa.

Palveluiden kehittämiseksi on osaavan henkilökunnan saanti turvattava. Tilanne on jo nyt vaikea ja se tulee pahentumaan suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Kilpailu työntekijöistä kiristyy. Tässä kilpailussa on sosiaali- ja terveysalan pärjättävä.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lokakuussa 2005 tekemän selvityksen mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon vakansseista 3 % oli kokonaan hoitamatta. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 1,4 %.

Kasvaneeseen hoitohenkilökunnan tarpeeseen on pyritty vastaamaan. Henkilöstön määrä on kasvanut voimakkaasti kahdessa ryhmässä: sairaanhoitajien ja lähihoitajien määrä on kasvanut huomattavasti tämän vuosituhannen aikana.

Hoitotakuu lyhensi hoitojonoja 60 000 henkilöllä viidessä vuodessa. Tällä hetkellä hoitojonoissa on noin 5 000 suomalaista. Hoitotakuun toteutuminen estyy monilla paikkakunnilla lääkäripulan vuoksi huolimatta siitä, että lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä lisättiin voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella. Viimeisen kolmen vuoden aikana valmistuvien lääkäreiden määrä on ylittänyt kahdella sadalla eläkkeelle siirtyvien määrän.

Sen sijaan pula hammaslääkäreistä on pahentumassa, koska hoitotakuun ansiosta suun terveydenhuoltopalveluja parannettiin. Hammashoidon palveluiden saatavuuden parantamiseksi tullaan sairausvakuutuksen hammashoidosta maksamia korvauksia nostamaan ensi vuoden alusta. Opetusministeriö tulee lisäämään hammaslääkärikoulutuksen aloituspaikkoja.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon ennakoidaan avautuvan  vuoteen 2020 mennessä noin 200 000 työpaikkaa, eli lähes joka 5. avautuva työpaikka tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tästä syystä alan vetovoimaan on kiinnitettävä huomiota ja kehittämiskohtia ovat työsuhteiden kesto, työolosuhteet ja palkkaus. Sekä paluumuutto että maahanmuutto tulevat myös olemaan välttämättömiä osaratkaisuja, jotta sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työvoimapulalta vältyttäisiin.

Hallitus tukee kuntasektorille syntynyttä palkkaratkaisua

Hallitus on pyrkinyt omilla toimillaan parantamaan naisvaltaisten hoitoalojen palkkausta. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että ”hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä.

Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä, kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.”

Tällaista lupausta ei ole koskaan aiemmin kirjattu hallitusohjelmaan.

Tämän lupauksensa hallitus nyt lunastaa. Tuemme kuntasektorille syntynyttä palkkaratkaisua vuosittain ylimääräisellä 150 miljoonan valtionosuudella. Tällä vaalikaudella se merkitsee yhteensä 600 miljoonan ylimääräistä korotusta kuntien valtionosuuksiin. Tämän lisäksi valtio maksaa normaalin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden – eli kolmanneksen – kohonneista palkkakustannuksista.

Sopimuksen taso on terveydenhuoltosektorilla yli kaksitoista prosenttia. Se on keväällä tehtyihin vientialojen ratkaisuihin nähden reilusti korkeampi.

Sopimukseen sisältyvä samapalkkaerä on kohdennettu hoitohenkilöstölle. Erän suuruus näille aloille on 3,1%.  Vertailun vuoksi voi todeta, että kahdessa viimeisessä tupo-ratkaisussa on tasa-arvoerän suuruus ollut kunta-alalla 0,4 %.

Hallituksen ratkaisun tueksi antamalla ylimääräisellä valtionosuudella on ollut myönteistä vaikutusta siihen, että tehdyn sopimuksen kokonaistaso on noussut näin korkeaksi ja että se on kyetty suuntaamaan naisvaltaisille ja koulutetuille aloille.

Työtä pitää kuitenkin jatkaa ja huomiota on palkan lisäksi kiinnitettävä myös työolosuhteiden parantamiseen ja riittävien henkilöresurssien turvaamiseen.

Kaikki kuntasektorin työntekijäjärjestöt – Tehyä lukuun ottamatta - ovat päättäneet hyväksyä kuntatyönantajan tarjouksen. Hallitus toivoo, että neuvottelut Tehyn ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä johtavat molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ja alalla vältytään lakolta.

Hallitus on ilmoittanut summan, millä tuemme syntynyttä palkkaratkaisua. Meidän osuutemme ei tule enää muuttamaan.

Kunta- ja palvelurakenteen kehittäminen jatkuu

Sosiaali- ja terveyspalveluiden varmistaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia. Palvelurakenneuudistuksen tärkein tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta on väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä laadukkaiden palveluiden turvaaminen asuinpaikasta riippumatta.

Edellinen hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen. Tähän työhön otettiin viime vaalikaudella myös oppositio mukaan. Näin on jatkettu eduskuntavaalien jälkeen. Myös uusi hallitus on kutsunut opposition mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

Tasoltaan poikkeuksellisen korkean palkkaratkaisun vuoksi kunta- ja palvelurakenneuudistusta on toteutettava entistäkin voimakkaammin ja nopeammin. Paras-hankkeen valmistelussa tarvitaan niin valtio- kuin myös kuntatasolla kaikkien poliittisten ryhmien laajaa sitoutumista, jotta palvelujen tuotantoprosesseja voidaan tehostaa, ottaa käyttöön tilaaja-tuottaja -malleja, hyödyntää palveluseteleitä sekä monipuolistaa tuotantotapoja yksityistä ja kolmatta sektoria hyödyntäen.

Paras-hanketta edelsivät Kansallinen terveyshanke ja Sosiaali-alan kehittämishanke, joilla aloitettiin rakenteelliset uudistukset kunnissa ja kuntayhtymissä.

Hallitusohjelmassa on lähes 30 ikäihmisten aseman ja palvelujen parantamiseksi tähtäävää tointa. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palvelujen kehittäminen.

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen uudistaminen on käynnissä sosiaali- ja ministeriössä yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Uusi suositus tulee voimaan vuoden 2008 alussa.

Vammaispalveluiden osalta henkilökohtaisen avustajajärjestelmä toteutetaan asteittain. Henkilökohtainen apu -järjestelmää kehitetään osana vammaislainsäädännön uudistamista. Asian osalta laaditaan kokonaissuunnitelma aikatauluineen ja kustannusvaikutuksineen. Aluksi varmistetaan avustajan saaminen kaikkein vaikeimmin vammaisille henkilöille.

Lapsiperheiden palveluja kootaan perhekeskuksiksi. Perheitä tuetaan ja palvelujen valintamahdollisuuksia parannetaan lisäämällä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Samanaikaisesti Paras-hankkeen kanssa on aloitettu uuden terveydenhuoltolain valmistelu. Tavoite on yhdistää perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa koskeva lainsäädäntö siten, että terveydenhuollon toimintamallit käydään kokonaisuutena läpi. Yhdistetyllä lailla tuetaan ja vahvistetaan perusterveydenhuoltoa sekä edistetään terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Yhtenä tavoitteena on tukea väestöryhmien välisten ja alueellisten terveyserojen kaventumista.

Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan puitelain mukaisten rakenneuudistusten kanssa samassa aikataulussa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa otetaan käyttöön uusi ohjausväline,  sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Valtioneuvosto vahvistaa tulevana marraskuuna tämän ohjelman seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Ohjelmassa määritellään koko ohjelmakauden kattavat keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä toimenpidekokonaisuudet.

Ohjelman painoalueille laaditaan alueelliset toimeenpanosuunnitelmat, joissa sovitaan eri toimijoiden työnjaosta ja kehittämisen välineistä. Ohjelman keskeisinä tavoitteina tulevat olemaan syrjäytymisen vähentyminen, terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen ja terveyserojen kaventuminen sekä  palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen.

Arvoisa puhemies,

Ihmiset tekevät sosiaali- ja terveyspalvelut ihmisten tarpeisiin. Rakenteellisia ja toiminnallisia  muutoksia kunnissa ja kuntien yhteistyöorganisaatioissa tulee arvioida siitä näkökulmasta, mitä hyötyä niistä on kuntalaisille ja erityisesti eri palvelujen käyttäjille.

Emme saaneet valmista Suomea edelliseltä hallitukselta, kuten ei myöskään edellinen hallitus saanut valmista Suomea edeltäjältään. Myöskään nykyinen hallitus ei saa Suomea valmiiksi. Olen kuitenkin aivan varma, että saamme sitä parannettua, kuten edellisetkin hallitukset ovat saaneet. Nyt on tartuttu toimeen. Ongelmat tunnustetaan, ratkaisuja haetaan ja parannuksia tehdään.