Vastaus välikysymykseen työttömyyden kasvun pysäyttämisestä ja nuorten työllistämisestä VK 2/2009 (Tarja Filatov/sd ym.) 2.6.2009
Työministeri Tarja Cronberg
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies, oppositio on tehnyt välikysymyksen tärkeistä ja yhä useampia suomalaisia koskettavista teemoista.
Globaali finanssikriisi sai aikaan taantuman, joka iski Suomeen viiveellä, mutta sitäkin voimakkaammin. Vuoden 2008 loppupuolelle saakka työllisyyden kasvu oli vielä voimakasta ja tuotanto kasvoi. Vuodenvaihteen jälkeen kehityksen suunta muuttui dramaattisesti.
Huhtikuun lopussa Suomessa oli jo 252 000 työtöntä työnhakijaa. Tämä on 59 000 työtöntä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. On tosin huomattava, että lukuun sisältyy 36 000 henkilökohtaisesti lomautettua, TE-toimistoihin ilmoittautunutta henkilöä. Työttömyysaste oli huhtikuussa 8,8 prosenttia mikä on 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Teollisuustuotanto pieneni 10 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan verrattuna ja ulkomainen kysyntä supistui edelleen.
Emme ole tavanomaisessa laskusuhdanteesta, vaan käsillä on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen taantuma. Finanssikriisin syyt eivät ole Suomessa, mutta seuraukset näkyvät valitettavasti meilläkin. Hallitus on ollut suhdannekäänteeseen reagoinnissa nopea ja aktiivinen. Se on tehnyt useita taloutta ja työllisyyttä elvyttäviä päätöksiä elokuun 2008 budjettiriihestä alkaen. EU:n komission arvion mukaan Suomen elvytystoimien mittakaava, 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, on Euroopan kärkiluokkaa. Lisäksi elinkeinopolitiikka, koulutuspolitiikka ja yrityspolitiikka on määrätietoisesti reivattu tähtäämään yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen, työllisyyden ylläpitämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Ilman elvytystoimenpiteitä toteutunut työllisyyskehitys olisi varmasti pahempi. On myös syytä korostaa sitä, että kaikki elvytyspäätökset eivät vielä näy työllisyytenä.
Arvoisa puhemies,
Työttömyys on aina inhimillinen - ja usein myös taloudellinen - katastrofi. Lomautus, YT-neuvottelut tai irtisanominen nakertavat perustaa turvallisuudelta. Tämän kaltaisten tilanteiden eteen joutuu valitettavasti yhä useampi suomalainen. Hallitus on luvannut pitää huolen siitä, että taantuman taakka ei jää yhteiskunnan heikoimpien kannettavaksi. Tästä lupauksesta pidämme kiinni. Hallitus on varautunut lisäämään toimia, joilla estetään työttömiksi joutuvien ja jo joutuneiden työttömyysjaksojen pitkittyminen. Tämä tarkoittaa myös työllisyysmäärärahojen lisäämistä tarpeen mukaan. Erityistä huomiota hallitus on kiinnittänyt nuoriin ja erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin.
Hallitus on tehnyt strategisia valintoja. Elvytystä koskevia päätöksiä tehtiin ripeästi. Alkuvaiheessa oli myös tärkeää pyrkiä kaikin keinoin tukemaan yrityksiä ja niiden toimintaedellytyksiä. Yritysten toimintaedellytyksistä huolen pitäminen on samalla myös huolen pitämistä suomalaisesta työllisyydestä. Näiden toimenpiteiden rinnalla on parannettu lomautettujen kouluttautumisen mahdollisuuksia ja lisätty monipuolisesti koulutustarjontaa. Parhaillaan valmistellaan toimenpiteitä, joilla padotaan nuorisotyöttömyyttä ja lisätään työharjoittelupaikkoja julkisella sektorilla.
Aiemmista taantumista on otettu oppia. 1990-luvun alun lama aiheutti korkean pitkäaikaistyöttömyyden. Tuolloin työllisyyttä hoidettiin ensisijaisesti tukityöllistämisellä. Koulutustoimia otettiin käyttöön vasta kovin myöhään. Tällä kertaa emmetoista samaa virhettä. Siitä syystä olemme panostaneet erityisesti juuri koulutukseen.
Ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin kolme miljoonaa euroa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämiseen. Samoin lisättiin myös ammatillista lisäkoulutusta sekä nuorten ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen ehdotukset valmistuivat maaliskuussa ja niitä on jo ryhdytty panemaan toimeen.
Myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä ammatillinen koulutus on nostettu ykkösprioriteetiksi. Ammatillisesti suuntautunut työvoimakoulutus on muuta työvoimapoliittista koulutusta kalliimpaa. Siihen on kuitenkin satsattu sen paremman vaikuttavuuden takia. Viime vuonna kolmen kuukautta toimenpiteen jälkeen ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömänä oli 31,5 % ja tuetun työllistämisen jälkeen 47,1 %. Jatkossa nuorisotyöttömyyden lisääntymisen takia tullaan myös tukityöllistämistä lisäämään.
Myös lomautettujen mahdollisuuksia kouluttautumiseen on parannettu. Lomautettuja kannustetaan eri tavoin kehittämään osaamistaan ja pitämään yllä ammattitaitoaan. Ensimmäisen lisätalousarvion myötä lomautetut pääsivät muutosturvan piiriin. Tämä esitys sisältyi sosiaalitupoon aivan kuten esitys yhteishankintakoulutuksen kehittämisestä.
Yhteishankintakoulutuksen käyttöön yrityksissä on lisätty taloudellisia kannustimia. Yhteishankintakoulutus on työnantajalle erittäin edullinen tapa työntekijöiden muuntokoulutukseen tai uuden, täsmäkoulutetun työvoiman hankintaan. Lomautetut työntekijät voivat lomautuksen aikana täydentää osaamistaan myös lomauttavan työnantajan tarpeita vastaavaksi. Työnantajien maksuosuuksia on alennettu ja koulutusta on kehitetty joustavammaksi lomautustilanteissa.
Hallitus on kymmenillä miljoonilla parantanut myös työttömiksi jääneiden asemaa. Aktiivitoimenpiteiden, kuten työvoimapoliittisen koulutuksen, työkokeilun, työharjoittelun tai omaehtoinen koulutuksen ajalta ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha maksetaan ensi vuoden alusta lähtien korotettuna, kuten työmarkkinajärjestöt ja SATA-komitea esittivät tammikuussa. Hallituksen kehysriihessä päätettiin myös työmarkkinatuen ja peruspäivän piirissä oleville ryhtyä maksamaan aktivointitukea, jonka suuruus on lähes 100 euroa kuussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön vetämä työpankkikokeilu puolestaan on esimerkki uudenlaisesta työllistämismallista, jossa tavoitteena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien parempi työllistyminen. Toisin sanoen me emme hyväksy myöskään sitä, että taantumassa unohdettaisiin ne ihmiset, jotka joutuivat työttömiksi aikana ennen taantumaa.
Myös yritykset toimivat tässä taantumassa toisin. Yritykset turvautuvat aikaisempia laskusuhdanteita enemmän lomautuksiin. Lomautettuja oli huhtikuussa noin 90 000. Vaikka lomautus ei ole työntekijälle iloinen uutinen, kertoo se siitä, että työnantaja haluaa pitää kiinni työvoimastaan vaikeiden aikojen yli. Irtisanottu menettää työpaikkansa kokonaan, lomautetulla työsuhde säilyy. Suhdanteiden kääntyessä pääsevät nopeammin nousuun ne, jotka ovat pitäneet kiinni työntekijöistään.
Arvoisa puhemies,
Nuorten työllisyystilanne on tällä hetkellä vaikea. Yritykset eivät lomautusten ja irtisanomisten takia juurikaan palkkaa uutta työvoimaa. Myös työharjoittelupaikat ovat kiven alla.
Tilastot puhuvat karua kieltään: Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2000 työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan keskimäärin 39 300. Koko 2000-luvun nuorten työttömien määrä väheni aina viime vuoteen saakka. Vuoden 2008 lopussa nuoria työttömiä oli 25 700. Alkuvuodesta nuorten työttömien työnhakijoiden määrä lähti nopeaan nousuun. Huhtikuussa heitä oli jo 31 700. 1990-luvun laman lukuihin on kuitenkin vielä matkaa. Pahimmillaan alle 25-vuotiaita nuoria oli tuolloin työttömänä lähes 100 000.
Erityisen voimakkaasti työttömyys on kohdannut nuoria miehiä. Huhtikuussa 2009 nuorten alle 25-vuotiaiden miesten työttömyysaste oli 25,8 %. Nuorilla miehillä oli itse asiassa myös nousukaudella naisia enemmän vaikeuksia löytää paikkaansa työmarkkinoilla.
SDP:n puheenjohtaja Urpilaisen ainoa nuorten työllisyystilannetta koskeva ehdotus on tähän mennessä ollut: asetetaan parlamentaarinen komitea. Parlamentaarinen komitea! Täytyy ihmetellen kysyä ovatko demarit sittenkään aivan tosissaan nuoria koskevan huolensa kanssa? Parlamentaarinen liituraitakomitea olisi varma tapa haudata nuorten työllisyyden parantamista koskevien toimenpiteiden eteneminen. Eikä komiteaesitykselle tule tukea opposition omistakaan riveistä. Vasemmistoliiton Korhonen kuvasi viikonloppuna komiteatyöskentelyä "byrokraattisen jähmeäksi".
Asia on totisesti liian akuutti ja tärkeä haudattavaksi yhdenkään komitean syövereihin. Siksi emme ole sellaisia asettaneet. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisen tukeminen ovat kuuluneet hallituksen asialistalle sen alkutaipaleelta lähtien. Lasten ja nuorten politiikkaohjelma, etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan lisäresurssit, Nuoret miehet työelämään - työryhmä, joitain esimerkkejä mainitakseni ovat osoituksia siitä, että hallitus on paneutunut nuorten tilanteeseen suurella vakavuudella.
Nuoret miehet työelämään - työryhmä koostui nuoria ja heidän parissaan työskenteleviä tahoja edustavista asiantuntijoista. Tässä viime viikolla ehdotuksensa luovuttaneessa työryhmässä oli paras tuntemus siitä millaisia ongelmia erityisesti nuorten miesten työelämään kiinnittymiseen liittyy ja miten niitä pitäisi ratkaista. Työryhmän yksi keskeisiä huomioita oli, että työttömyyden kohdatessa nuoret tarvitsevat nopeasti kontaktin työvoimaneuvojaan saadakseen henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Työryhmän esitysten toimeenpanoon ryhdytään välittömästi.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen lisättiin viime vuodesta alkaen kehyksiin erillinen 30,5 miljoonan euron määräraha. Sen turvin on aiempaa useammalle nuorelle järjestetty palkkatuettua työtä ja tarjottu koulutusta. Määrärahasta osa on kohdennettu nuorten työpajatoimintaan ja etsivään työhön, osa ammattistarttiin ja laajennettuun työssäoppimisen kokeiluun ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Noin puolet määrärahasta on käytetty ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.
Pari viikkoa sitten tehty 19 miljoonan euron työllisyysmäärärahojen uudelleenkohdennus suunnattiin ennen kaikkea nuorten koulutukseen ja tukityöllistämiseen. Nuorten kesätyöpaikkojen ja nuorisotoimialan harjoittelupaikkojen järjestämiseksi opetusministeriö myöntää veikkausvoittovaroista välittömästi 500 000 euroa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssille kesätyö- ja harjoittelupaikkojen luomiseen.
Välikysymyksen kritiikki kohdistuu erityisesti työllisyysmäärärahojen riittävyyteen. Sini-vihreän hallituksen aloittaessa tehtiin päätökset työllisyysmäärärahojen maltillisesta alentamisesta. Linjauksen perusteena oli hyvä työllisyyskehitys. Tästä huolimatta vielä viime vuonnakin työllisyysmäärärahamomentin toteuma, 490,6 miljoonaa euroa jäi yli 60 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin mitä momentille oli budjetoitu. Lisäbudjetti mukaan lukien on tälle vuodelle määrärahaa käytössä jo lähes yhdeksän miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna käytettiin.
Kun suhdannekäänteen vakavuus kevään kuluessa entisestään kirkastui, sopi hallitus maaliskuun kehysriihessä, että työllisyysmäärärahoja voidaan käyttää etupainotteisesti. TE-keskukset toimivat sovitun mukaisesti. Tähän mennessä on TE-keskuksissa sidottu 86,6 prosenttia palkkatuen ja työvoimakoulutuksen määrärahoista. Viime vuonna vastaavana aikana sitomisaste oli koko maassa 79 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriö teki TE-keskuksille kyselyn määrärahatarpeesta. Vastausten mukaan TE-keskusten tarve koko loppuvuodelle on noin 60 miljoonaa euroa. Lisätarpeen muodostavat lähinnä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta, palkkatuki työnantajalle ja aloittavan yrittäjän starttiraha, joiden kysynnän kasvu ei ole ollut riittävän hyvin ennakoitavissa. Tiedon saatuaan ryhtyi hallitus välittömästi etsimään keinoja tarpeen kattamiseksi.
Välikysymys tulee tältäkin osin jälkijunassa. Hallitus on tähän mennessä jo tehnyt tarvittavat päätökset TE-keskusten lisämäärärahatarpeen kattamisesta. Loppuvuodelle tarvittava rahoitus on turvattu ESR-ohjelmarahoituksella. Hankkeiden hallinnointiin TE-keskuksiin palkataan 50 uutta työntekijää.
Tarvetta uusien esitysten antamiseen ei siis tällä hetkellä ole, mutta tilannetta seurataan jatkuvasti. Toisen lisätalousarvio annetaan sovitusti elokuussa.
Arvoisa puhemies,
Olemme väistämättä sen tosiasian edessä, että teollisuustuotantomme romahdus on ollut jyrkempi ja siitä ennustetaan pitkäkestoisempaa kuin 1990-luvun alussa. Tämä merkitsee sitä, että kotimaisella kysynnällä tai kotimaisin toimin emme pysty kokonaan estämään työttömyyden kasvua. Hallitus on kuitenkin luvannut tehdä ja myös tekee sen, mitä vain tehtävissä on tämän maailmanlaajuisen taantumasta Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi.
Samalla kun hoidamme tätä poikkeuksellista taantumaa, katsomme jo tulevaisuuteen. Tehtävämme on varmistaa, että Suomi nousee tästäkin taantumasta mahdollisimman ehyenä, vahvana ja kilpailukykyisenä.