Vastaus välikysymykseen koskien pienituloisten toimeentulon turvaamista VK 1/2010 (Annika Lapintie /vas ym.) 24.2.2010
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
”Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin.”
Näin on kirjattu Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Hallituksen keskeinen tavoite on ollut turvata kaikkien väestöryhmien asema yhteiskunnassamme.
Jo hallitusneuvotteluissa tunnistettu perusturvan parannustarve on hioutunut toimenpiteiksi. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten arkea sekä toimeentuloa on tuettu monin tavoin.
Hallitus otti ohjelmansa sosiaalipoliittiseksi kärkilinjaukseksi perusturvan kehittämisen. Hallitus on päättänyt sosiaaliturvaetuuksiin korjauksia noin 730 miljoonan euron edestä. Keskeisiä painopisteitä ovat olleet kansaneläkkeet, vähimmäispäivärahat, perhe-etuudet ja työttömyysturvaetuudet.
Perusturvan jälkeenjääneisyyden korjaus aloitettiin pääministeri Vanhasen I hallituksen aikana, jolloin sosiaaliturvan korjaustoimenpiteisiin käytettiin noin 250 milj. euroa. Ero hallitusten linjausten välillä on siis huomattava.
Hallitus on toteuttanut ohjelmaansa linjakkaasti muuttuneesta taloustilanteesta huolimatta. Globaali talouskriisi ei ole estänyt esimerkiksi hallituksen asettaman SATA-komitean esitysten toimeenpanoa.
Hallituksen toimilla vähennetään suhteellista köyhyyttä. Suhteellinen köyhyysaste on kasvanut Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen lähes kaksinkertaiseksi, 7 prosentista 13 prosenttiin. Pienituloisten määrän kasvu oli nopeinta nimenomaan 1990-luvun lopussa. Viimeisimmän Tilastokeskuksen tiedon mukaan suhteellinen köyhyysaste ei kuitenkaan enää ole kasvanut vuonna 2008, vaan jopa hieman laski.
Suhteellinen köyhyysaste on Suomessa edelleen alempi kuin vanhoissa EU-maissa ja koko EU:ssa keskimäärin. On hyvä huomata, että vaikka tuloerot ovat Suomessa kasvaneet, niin kansainvälisessä vertailussa Suomen tuloerot ovat edelleen suhteellisen pienet. Etenkin lapsiköyhyys on Suomessa alhaista muihin maihin verrattuna.
Arvoisa puhemies,
Välikysymyksessä viitataan useissa kohden yleiseen talouspolitiikkaan ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion tavoitteeseen. Nämä viittaukset ulottuvat tämän kevään suhdannetilanteesta julkisen talouden kestävyyskysymyksiin vuosikymmenten päähän.
Hallitukselle ei ole uutinen kysymyksessä esitetty kansantaloustieteellinen huomio siitä, että työttömyys jatkaa kasvuaan vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun talous on kääntynyt kasvuun. Näin on asia. Ilmiö on osa Suomesta riippumatonta kansainvälistä talouskriisiä, jonka juuret ovat Wall Streetillä. Sen oireet eivät ole hallituksen toimin elvytyksellä korjattavissa. Elvytyksellä työttömyyden kasvua on voitu lieventää. Työllisyys korjautuu viennin vedolla.
Hyvinvointivaltio on yhteiskuntasopimus, joka kattaa kaikki kansalaiset sekä tulevat polvet. Hyvinvointivaltio perustuu työhön, pitkällä tähtäyksellä vuosittain tehtyjen työtuntien summaan. Vain tehdyllä työllä luodaan niitä mahdollisuuksia ja sitä vaurautta, jolla ylläpidetään oikeudenmukaisuutta nykypolven sisällä ja eri sukupolvien kesken. Siksi järkevä yleinen talouspolitiikka on parasta sosiaalipolitiikkaa.
Valtiovarainministeriön laskelmissa osoitettu kestävyysvaje on särö mainitussa yhteiskuntasopimuksessa. Korjauskeinoja on periaatteessa neljä: (1) voimme lisätä tuottavuutta (2) voimme lisätä kansakuntana tekemiemme työtuntien määrää eli pidentää työuria (3) voimme nostaa kokonaisveroastetta tai (4) voimme leikata valtion menoja.
Näistä keinoista työurien pidentäminen olisi kaikista paras, tasapuolisin ja hyväksyttävin vaihtoehto. Se tuottaa kasvua ja veropohjaa sekä ylläpitää kansantalouden luottokelpoisuutta. Se ratkaisee pystymmekö tulevaisuudessa ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa.
Arvoisa puhemies,
Myös hallituksen veropolitiikka tukee osaltaan hallituksen talouspolitiikan tavoitetta työllisyyden ja tuottavuuden lisäämisestä. Nykyisellä linjalla pyritään huolehtimaan siitä, että talouskasvun hedelmät jakautuvat laajasti yhteiskunnassa.
Välikysymyksessä esitetään virheellistä tietoa verotuksesta. Tällä hallituskaudella tehdyt tuloveronkevennykset ovat painottuneet valtiovarainministeriön tarkastelun mukaan voimakkaammin pienituloisille kuin kolmena aiempana hallituskautena tehdyt tuloveronkevennykset. Tuloveroja on siis alennettu enemmän ja hyvätuloisia suosivammin niillä hallituskausilla, joilla muun muassa kaksi suurinta oppositiopuoluetta ovat olleet hallituksessa.
Tämän vuoden verotuksessa toteutettiin perusvähennyksen korotus 1480 eurosta 2200 euroon. Se oli kohdennettu veronkevennys kaikkein pienituloisimmille palkkatuloille sekä veronalaisille etuuksille. Tätä ennen perusvähennystä korotettiin viimeksi vuonna 1991. Lisättäköön, että edellisen hallituksen aikana varallisuusvero poistettiin, yritysveroa alennettiin ja yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta kevennettiin.
Hallitus on keventänyt eläkeläisten verotusta saattamalla eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen lähelle toisiaan. Palkansaajan veroastetta on puolestaan laskettu vähemmän kuin kolmella aiemmalla vaalikaudella. Myös ruuan arvolisäveron alennus on todistetusti vaikuttanut kansalaisten kauppalaskun pienentymiseen.
Hallitus on kansaneläkkeiden tasokorotuksella, kalleusluokituksen poistolla ja eläkeläisten veronalennuksilla laittanut kahdessa ensimmäisessä budjetissaan eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen jo 831 miljoonaa euroa. Takuueläkkeen tullessa voimaan vielä tällä vaalikaudella, niin eläkeläisten ostovoiman parantamiseen, normaalien indeksikorotusten päälle, on satsattu peräti 942 miljoonaa euroa. Viime vaalikaudella näihin samoihin parannuksiin käytettiin vain 95 milj. euroa.
Arvoisa puhemies,
Työurien pidentäminen on vastuullista politiikkaa, jolla pyritään pelastamaan hyvinvointivaltio ja sen taustalla oleva eri sukupolvien sosiaalieettinen sopimus. Mikäli tässä epäonnistutaan, kärsijöinä eivät ole lähivuosina eläkkeelle jäävät, vaan se sukupolvi, joka on tällä hetkellä iältään 30-50 vuoden välissä.
Hallitus sopi viime keväänä työmarkkinajärjestöjen kanssa, että järjestöt etsivät vaihtoehtoja eläkeiän nostamiselle. Tavoitteena oli nostaa uskottavasti keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Niin kuin tiedetään, Rantalan eläkeneuvotteluryhmä ei jättänyt loppuraporttia. Sen sijaan Ahtelan työelämää pohtinut ryhmä sai työnsä valmiiksi. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat esitysten vaikuttavuutta ensi kuussa.
Reilu vuosi sitten työmarkkinajärjestöt sopivat hallituksen kanssa eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevista esityksistä vuosille 2009-2014. Nämä esitykset tunnetaan sosiaalitupon nimellä. Sosiaalitupon kustannusvaikutuksiksi on arvioitu yli 100 miljoonaa.
Sosiaalitupossa on linjauksia sekä työeläkejärjestelmän että työttömyysturvan muutoksista. Siinä sovittiin mm. ansio- ja perusturvan välisen rahoitus- ja etuussuhteen pitämisestä ennallaan. Pätkätyöntekijät pääsevät entistä helpommin työttömyys- ja muutosturvan piiriin ja myös vuorotteluvapaa vakinaistettiin. Kaikkiaan esitykset parantavat osaltaan elatussuhdetta.
Työmarkkinajärjestöt sopivat sosiaalitupon yhteydessä työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeutta koskevista neuvotteluista vuoden 2011 loppuun mennessä. Hallitus arvioi työttömyysturvaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa vakiintunutta kolmikantaperiaatetta noudattaen.
Arvoisa puhemies,
Toimeentuloturvaa on uudistettu hallituksen asettamassa SATA-komiteassa. Sen erittäin laajan ja syvällisen työn ansiosta perusturvajärjestelmä nousi merkittäväksi osaksi sosiaaliturvan kokonaisuutta. Komitean työ vahvisti hallituskauden alussa linjattua uutta suuntaa.
Komitean loppuraportissaan tekemät esitykset ovat parhaillaan arvioitavana. Kokonaisuudessaan SATA-komitean työ toimii vahvana pohjana sosiaaliturvan tulevalle kehittämistyölle.
Hallituksen keskeinen tavoite on työhön aktivointi. Hallitus linjasi viime vuoden politiikkariihessään toimenpiteet, joilla estetään työttömäksi jääneiden työttömyysjaksojen pitkittyminen ja kannustetaan työttömiä aktiivitoimenpiteisiin. Aktivointilisän suuruus työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevalle on vajaat 100 euroa kuussa.
Sekä työssä olevien että työttömien aikuiskoulutusetuuksia on kehitetty. Aikuiskoulutustuen tasoa korotettiin työttömyysturvan tasoiseksi ja tukijärjestelmää uudistettiin. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluuta on edistetty.
Arvoisa puhemies,
Toisin kuin välikysymys esittää, tällä vaalikaudella on parannettu eri elämäntilanteissa olevien ihmisten arkea merkittävällä tavalla.4
Hallitus on päättänyt antaa eduskunnalle esityksen takuueläkkeen toteuttamisesta vuonna 2011. Takuueläkkeen taso on 685 euroa vuoden 2009 hintatasossa. Se nostaa täyttä kansaneläkettä saavien eläkettä 15 prosenttia.
Kansaneläkkeiden tasoa korotettiin hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden alussa. Samalla luovuttiin kuntien kalleusluokituksesta. Näillä toimenpiteillä pääosalla pientä eläkettä saavia eläke nousi indekseineen yli 50 euroa kuukaudessa.
Lisäksi ylimääräistä rintamalisää korotetaan, jolloin kaikkein pienituloisimpien ja erityistä hoivaa vaativien veteraanien tuki nousee 50 eurolla kuukaudessa syyskuun alusta alkaen.
Merkillepantavaa myös on, että kansaneläkkeet ja niihin sidotut etuudet eivät ole alentuneet huolimatta indeksien laskusta. Tähän käytetään yhteensä 33 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Arvoisa puhemies,
Etuuskorotuksia on erityistesti kohdennettu tutkimusten mukaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen, erityishoitorahan sekä sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahan vähimmäistaso on korotettu työmarkkinatuen tasolle. Korotus on noin 171 euroa kuukaudessa. Lisäksi isyysvapaata on pidennetty kahdella viikolla.
Yksityisen hoidon tukea ja kotihoidon tuen hoitorahaa on korotettu viime vuodesta alkaen. Osittaista hoitorahaa on korotettu ja laajennettu koskemaan yrittäjiä.
Hallitus on sitoutunut lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen. Heitä tulee erityisesti hyödyttämään indeksisuojan ulkopuolella vielä olevien perusturvaetuuksien sitominen indeksiin ensi vuoden maaliskuusta alkaen. Tällaisia etuuksia ovat mm. lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki.
Myös opiskelijoiden asemaa on parannettu. Opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittaminen helpottuu tämän vuoden elokuusta alkaen. Viime vuonna opintorahoja ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotettiin. Korotukset parantavat opintotuen riittävyyttä ja edistävät päätoimista ja suunnitelmallista opiskelua.
Lääkkeiden viitehintajärjestelmän voimaantulo auttoi erityisesti paljon lääkkeitä käyttäviä pitkäaikaissairaita. Viitehintajärjestelmän tuomasta säästöstä asiakkaiden osuus on arviolta noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Apurahalla työskentelevät tieteentekijät ja taitelijat pääsivät viime vuoden alusta ansioon suhteutetun sosiaaliturvan piiriin. Alalle tyypillisen pätkittäisen sekä epävarman työ- ja tulotilanteen vuoksi kyseinen parannus oli heille merkittävä ja kauan odotettu.
Arvoisa puhemies,
Kuntien talous sukelsi finanssikriisin seurauksena vuosi sitten. Hallitus vahvisti kuntataloutta heti tehdessään kehyspäätöksiä vuosille 2010-2013 ylimääräisellä peruspalvelujen valtionosuuksien korotuksella.
Kuntataloutta on tuettu nostamalla kuntien yhteisövero-osuutta tilapäisesti 10 prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009-2011, mikä lisää kuntien verotuloja keskimäärin 380 milj. euroa vuodessa. Myös kuntien kiinteistöveron rajojen nosto lisää kuntien verotuloja. Veroratkaisujen lisäksi työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen vahvistaa kuntataloutta. KELAn rahoituksen turvaamiseksi hallitus on päättänyt korottaa energiaveroja.
Kuntien kyvystä vastata palveluvelvoitteisiin on huolehdittu muun muassa kompensoimalla verotulomenetyksiä valtionosuuksien korotusten kautta vajaalla 500 milj. eurolla ja toteuttamalla vuoden 2008 alusta lukien valtion osuuksiin täysimääräiset indeksikorotukset. Nykyhallituksen aikana on kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätty kaikkiaan 1,4 miljardia euroa.
Arvoisa puhemies,
Hitaan kasvun aikana politiikoilta vaaditaan vahvaa sosiaalista vastuuntuntoa. Laman laskujen maksun on tapahduttava oikeudenmukaisesti eri väestöryhmien kesken.
Matti Vanhasen II hallitus on toimillaan edistänyt mahdollisuuksien tasa-arvoa. Nykyisen hallituksen toteuttamien uudistusten kaltaisia parannuksia perusturvaan ei ole tehty useampaan vaalikauteen. Nyt toteutetut ja vielä toteutumassa olevat uudistukset rakentavat vaikeinakin talousaikoina entistä välittävämpää ja kannustavampaa yhteiskuntaa.