Valtioneuvoston Viikko 15, 9.4.-15.4.2011
VALTIONEUVOSTO
Valtioneuvoston asetukset
Valtioneuvosto antoi 14.4.2011 seuraavat asetukset:
Valtioneuvoston asetus valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että alueellistamisen koordinaatioryhmän asettaa valtiovarainministeriö valtioneuvoston kanslian sijasta. Lisäksi asetukseen lisätään säännös, jonka mukaan ministeriöiden tulee ennen asetuksessa tarkoitetun sijoittamisselvityksen laatimista pyytää alueellistamisen koordinaatioryhmän lausunto sijoittamisselvitykseen valittavista sijoituspaikkavaihtoehdoista. Asetus tulee voimaan 1.5.2011. (VM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 09 160 32239)
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 ja 14 §:n muuttamisesta. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto laajenee nykyisestä 120 opintopisteestä 150 opintopisteeseen. Silloin, kun yliopisto järjestää hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon siten, ettei siihen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, tutkinnon laajuus on nykyisen 300 opintopisteen sijaan 330 opintopistettä. Nykyinen tutkinnon jälkeen suoritettava ja laillistamisen edellytyksenä oleva käytännön palvelu siirtyy osaksi tutkintoa. Asetus tulee voimaan 1.8.2011. (OKM hallitussihteeri Laura Hansén 09 160 77226)
Valtioneuvoston asetus mallioikeuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Lakimuutoksen taustalla on Suomen liittyminen Genevessä vuonna 1999 hyväksyttyyn teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan. Samalla mallioikeuslakiin tehdään eräitä yksittäisiä, Geneven asiakirjaan liittymisestä riippumattomia säädösmuutoksia. Näistä merkittävin on siirtyminen mallin rekisteröintihakemuksen kuuluttamismenettelystä mallin rekisteröinnin kuuluttamiseen. Laki (1058/2010) ja asetus tulevat voimaan 1.5.2011. (TEM hallitussihteeri Teija Miller 010 60 62114)
Valtioneuvoston asetus mallioikeusasetuksen muuttamisesta. Asetuksen muutokset liittyvät mallioikeuslain muutoksiin. Lakimuutoksen taustalla on Suomen liittyminen Genevessä vuonna 1999 hyväksyttyyn teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan. Asetus tulee voimaan 1.5.2011. (TEM hallitussihteeri Teija Miller 010 60 62114)
Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 14 ja 18 §:n muuttamisesta. Muutoksella säädetään Tekesin eli teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen oikeudesta pidentää laina-aikaa, tehdä muutoksia lainaehtoihin myös vaikeuksissa olevalle yritykselle ja hyväksyä myös muun valtiontukiviranomaisen myöntämä tuki osaksi nuoren innovatiivisen yrityksen tukea. Asetus tulee voimaan 1.5.2011. (TEM erityisasiantuntija Tuija Ypyä 010 60 62115)
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Asetuksen 6 §:n hankeluetteloon lisätään tuulivoimalahankkeet. Tuulivoimalahankkeisiin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään kymmenen kappaletta tai kokonaisteho on vähintään 30 megawattia. Uusina hanketyyppeinä luetteloon lisätään myös hiilidioksidin talteenotto, kuljetus siirtoputkissa ja varastointi geologisiin muodostumiin. Samassa yhteydessä muutetaan patohankkeiden määritelmä YVA-direktiivin mukaiseksi. Asetus tulee voimaan 1.6.2011. (YM lainsäädäntöneuvos Tuire Taina 050 358 1359)
Valtioneuvoston päätökset
Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 14.4.2011 seuraavat päätökset:
Päätös määrätä sisäasiainministeriön ylitarkastajat Tuuli Tuunanen ja Elina Immonen valtioneuvoston esittelijöiksi. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 071 878 8303)
Päätös valtuuttaa Huoltovarmuuskeskus nostamaan Valtiokonttorin hankkiman rahoituksen ja sopimien tarkempien lainaehtojen perusteella valtion talousarvion ulkopuolella olevaan huoltovarmuusrahastoon kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n osakkeiden hankintaa varten lainoja siten, että ylin lainasaldo olisi enintään 100 miljoonaa euroa. Valtuutus on voimassa 14.4.2016 asti. (TEM hallitusneuvos Kari Mäkinen 010 60 63523)
Periaatepäätös yhteiskunta- ja yritysvastuusta. Päätös sisältää linjaukset ja toimintaohjelman, joilla edistetään ja lisätään julkisen vallan, yritysten ja yhteisöjen vapaaehtoista taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta. Päätöksellä tuetaan kestävää kehitystä ja vahvistetaan Suomen kilpailukykyä sillä, että yritysvastuuseen sitoutuneiden yritysten määrä lisääntyy. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (TEM hallitussihteeri Jan Hjelt 010 60 48940)
Päätös vuoden 2011 talousarvion momentin 32.30.45 myöntämisvaltuuden alueellisesta kiintiöinnistä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille jaetaan yhteensä 5 200 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi nimeämän meriteollisuuden sekä valtioneuvoston nimeämien äkillisen rakennemuutoksen alueiden yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin hankkeisiin. Rahat jaetaan ELY-keskuksille seuraavasti: Uusimaa 500 000 euroa, Varsinais-Suomi 2 000 000 euroa, Satakunta 860 000 euroa, Kaakkois-Suomi 700 000 euroa, Pohjanmaa 380 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaa 760 000 euroa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö oikeutetaan päättämään momentin 32.30.45 äkillisille rakennemuutoksen alueille ja toimialoille varatun jakamattoman 800 000 euron käytöstä sekä tarvittaessa tekemään muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY-keskuskohtaisiin kiintiöihin. (TEM ylitarkastaja Sirpa Hautala 010 60 63684)
Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 14.4.2011 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:
Valtioneuvoston kirjelmä (U 72/2010 vp) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muuttamisesta (avoimuusasetuksen muuttaminen). Lissabonin sopimuksen voimaantullessa avoimuusasetuksen oikeusperusta muuttui. SEUT 15 artiklan 3 kohta laajentaa oikeuden tutustua asiakirjoihin koskemaan kaikkia unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia. Unionin tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankkiin ja Euroopan investointipankkiin määräystä sovelletaan vain niiden hoitaessa hallinnollisia tehtäviä. Komissio teki 21.3.2011 ehdotuksen asetuksen institutionaalisen soveltamisalan laajentamisesta vastaamaan Lissabonin sopimuksen määräyksiä. Avoimuusasetus koskee unionin toimielinten hallussa olevien asiakirjojen saatavuutta eikä sen muutoksilla ole välitöntä vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. (OM lainsäädäntöneuvos Päivi Leino-Sandberg 09 160 67774)
Valtioneuvoston kirjelmä (U 73/2010 vp) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Nagoya - Kuala Lumpurin vastuulisäpöytäkirja). Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja, joka on biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevan yleissopimuksen alainen sopimus, tuli kansainvälisesti voimaan syyskuussa 2003. Pöytäkirjan 27 artiklan mukaan osapuolten kokouksen tulee päättää siitä, miten laaditaan kansainväliset säännöt ja menettelyt, jotka koskevat vastuuta valtion rajat ylittävistä muuntogeenisten organismien siirroista johtuvista vahingoista. Asia tuli päätettäväksi viidennessä osapuolten kokouksessa lokakuussa 2010 Nagoyassa. Sopimusteksti hyväksyttiin Nagoyassa ja lopullinen sopimus eli vastuulisäpöytäkirja on avoinna allekirjoituksille 7.3.2011-6.3.2012. Alustavien tietojen mukaan vastuulisäpöytäkirja olisi tarkoitus allekirjoittaa EU:n puolesta 11.5.2011. Vastuulisäpöytäkirja on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus. EU:lla on vastuulisäpöytäkirjan kattamasta alasta voimassa olevaa lainsäädäntöä. Säädöksistä keskeisin on ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta annettu yhteisön direktiivi 2004/35/EY. Suomessa ympäristövastuudirektiivi on tältä osin pantu täytäntöön lailla eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (383/2009) sekä geenitekniikkalain (377/1995) muutoksilla. Vastuulisäpöytäkirjan hyväksymisellä ei alustavan arvion mukaan ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. (YM lainsäädäntöneuvos Tuire Taina 050 358 1359)
Nimitysasiat
Valtioneuvosto päätti 14.4.2011 seuraavat nimitysasiat:
Yhteiskuntatieteiden maisteri Helinä Kokkarinen sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.9.2011 lukien. (SM neuvotteleva virkamies Marja-Riitta Salokannel 071 878 8304)
Valtiotieteiden maisteri, ylijohtaja Risto Ruohonen Valtion taidemuseon ylijohtajan virkaan 1.9.2011 - 31.8.2016. (OKM ylijohtaja Riitta Kaivosoja 09 160 77053)
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Osmo Rönty maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.5.2011 lukien. (MMM hallitusneuvos Riitta Itkonen 09 160 53331)
Johtaja Leena Vestala Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajan tehtävään 1.5.2011 - 30.4.2016 oman toimensa ohella. (TEM hallitusneuvos Heidi Nummela 010 60 47988)
Raha-asiat
Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 14.4.2011 seuraavia asioita:
Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen. Kehittämisrahaston kulujäämä vuonna 2010 oli 76 255 664,85 euroa. Taseen loppusumma tilikauden päättyessä oli 690 654 694,74 euroa. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka 09 160 54245)
Maatalouden interventiorahaston vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen. Interventiorahaston alijäämä vuonna 2010 oli 4 989 824,89 euroa. Taseen loppusumma tilikauden päättyessä oli 120 491 101,01 euroa. Alijäämä katetaan maatalouden interventiorahaston omista varoista. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka 09 160 54245)
Valtion asuntorahaston vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen. Asuntorahaston alijäämä vuonna 2010 oli 75 948 539,75 euroa. Alijäämä muodostui rahoitusylijäämän pienenemisen ja siirtotalouden kulujen kasvun takia. Taseen loppusumma oli 8 618 559 922,57 euroa. Alijäämä vähennetään rahaston omasta pääomasta. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 040 014 3870)
LUOVUTETUT MIETINNÖT
Kansalaisaloitetyöryhmä luovutti 14.4.2011 mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille. Työryhmä ehdottaa säädettäväksi kansalaisaloitelain. Tavoitteena on luoda kansalaisaloitteen tekemistä varten joustavat ja luotettavat menettelyt sekä siten edistää vapaata kansalaistoimintaa. Kansalaisaloite merkitsee, että vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella olisi oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Työryhmän ehdottamassa laissa säädettäisiin kansalaisaloitteen muotovaatimuksista, aloitteen vireillepanosta, allekirjoitusten keräämisestä ja vireillepanijan vastuista sekä viranomaisvalvonnasta. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, p. 09 160 67697 ja neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen, p. 09 160 67953, oikeusministeriö.
Mietintö
Monitoimitilojen turvallisuutta ja turvallisuuden parantamista pohtinut työryhmä luovutti 13.4.2011 raporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille. Työryhmä esittää yhdeksää suositusta turvallisuuden parantamiseksi. Työryhmän mukaan suuriin monitoimitiloihin, esimerkiksi kauppakeskuksiin, tulisi nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö ja jo olemassa oleva turvallisuusjohtamistyökalu tulisi päivittää. Työryhmä esittää monitoimitiloihin myös yhtenäistä turvallisuudenhallintajärjestelmää. Lisäksi työryhmän mukaan eri viranomaisten, erityisesti pelastustoimen ja poliisin, tulisi nimetä yhteyshenkilöt turvallisuusyhteistyön eri osa-alueille. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja Matti Räisänen, p. 050 357 1959, Kaupan liitto.
Raportti
Ehdotusta viranomaisten koulutuksen kehittämisestä kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi valmistellut työryhmä luovutti 12.4.2011 raporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille. Työryhmän mukaan kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen ja ennalta ehkäisyyn liittyvän koulutuksen valmistelu tulisi aloittaa välittömästi. Koulutuksen sisällön valmistelua ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle ja koulutuksen järjestäjäksi aluehallintovirastoja. Työryhmän ehdotus koulutukseksi on kaksiosainen. Peruskoulutus pyritään tarjoamaan mahdollisimman laajasti kaikille asian kanssa tekemisissä oleville viranomaisille. Jatkokoulutuksessa syvennettäisiin aiheeseen liittyvää tietoa huomioiden koulutettavan oma työnkuva. Lisätietoja antavat johtaja Georg Henrik Wrede, p. 09 160 77900, opetus- ja kulttuuriministeriö ja suunnittelija Kia Vertio, p. 071 878 8374, sisäasiainministeriö.
Raportti
Kuntarahoitustyöryhmä luovutti 12.4.2011 loppuraporttinsa hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllille. Työryhmä ehdottaa, että vireillä olevissa ja suunnitelluissa Euroopan unionin finanssisääntelyhankkeissa pyritään varmistamaan, ettei EU-säännöksiin tulisi Kuntarahoitus Oyj:n toimintaa merkittävästi rajoittavia vaatimuksia. Ongelmallisena työryhmä on pitänyt erityisesti kaavailtua sitovaa velkaantumisrajoitetta (leverage ratio). Työryhmä ehdottaa lisäksi, että jos Kuntarahoituksen erityisasemaa ei riittävästi voida ottaa huomioon tulevassa EU-sääntelyssä, on hyvissä ajoin varauduttava kansallisen lainsäädännön muuttamiseen siten, että Kuntarahoitus voisi jatkaa toimintaansa ilman luottolaitostoimilupaa. Tälle ei työryhmän käsityksen mukaan olisi sisämarkkinaoikeudellisia esteitä. Lisätietoja antaa vanhempi hallitussihteeri Tarja Kotkavuo, p. 09 160 33268, valtiovarainministeriö.
Raportti
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti 11.4.2011 taiteilijoiden toimeentuloa selvittäneen tohtori Tarja Cronbergin jatkoselvityksen. Cronberg ehdottaa taiteilijoiden toimintaedellytysten nostamista samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Selvityksessä esitetään myös, että taiteilijat rinnastettaisiin eläkeratkaisujensa osalta maatalousyrittäjiin eikä muihin yrittäjiin. Lisäksi ehdotetaan, että kaikkien ei-työsuhteisten taiteilijoiden eläkevakuuttaminen keskitettäisiin Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen Melaan. Jatkoselvitys on raportti yhdentoista toimenpide-ehdotuksen toteuttamismahdollisuuksista. Lisätietoja antavat kulttuuriasiainneuvos Liisa-Maria Hakala-Zilliacus, p. 050 502 0841, opetus- ja kulttuuriministeriö ja selvittäjä Tarja Cronberg, p. 050 3964 000.
Selvitys
Koulutustarjonnan tavoitteita vuodelle 2016 pohtinut työryhmä luovutti 13.4.2011 esityksensä opetusministeri Henna Virkkuselle. Työryhmän esityksen mukaan koulutusta lisättäisiin sosiaali- ja terveysalalla ja vähennettäisiin erityisesti kulttuurialalla. Vaikutukset näkyisivät työmarkkinoilla 2020-luvulla. Tavoitteena on ollut tasapaino eri alojen välillä tilanteessa, jossa työmarkkinoille tulevien määrä on aiempaa pienempi. Työryhmä esittää kulttuurialalle lähes 3 000 aloittajan vähennystä. Vähennyksestä 1 800 kohdistuisi ammatilliseen peruskoulutukseen, 1 000 ammattikorkeakouluihin ja 150 yliopistoihin. Eniten olisi vähennettävä käsi- ja taideteollisuuden ja viestinnän koulutusta. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, p. 09 160 77098, opetus- ja kulttuuriministeriö.
Raportti
Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista uudistamista valmistellut työryhmä luovutti 12.4.2011 raporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Työryhmä esittää akuuttilääketiedettä uudeksi lääketieteen erikoisalaksi ja hammaslääketieteellistä diagnostiikkaa uudeksi hammaslääketieteen erikoisalaksi. Uusien erikoisalojen lisäksi työryhmä teki ehdotuksia koulutuksen kehittämiseen. Työryhmän mukaan erikoislääkärikoulutuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kaikkien erikoisalojen päivystys- ja yleisosaamiseen erityisesti sisätautien ja kirurgian aloilla. Lisäksi työryhmä esittää lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutusohjelmien yhdistämistä ja uuden lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisalan perustamista. Työryhmä pitää erikoishammaslääkärikoulutuksen lisäämistä välttämättömänä, sillä seuraavan kymmenen vuoden aikana 60 prosenttia erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneista jää eläkkeelle. Lisätietoja antavat osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, p. 09 160 73313 ja lääkintöneuvos Anne Nordblad, p. 09 160 73240, sosiaali- ja terveysministeriö.
Raportti