Valtioneuvoston Viikko 23, 2.6. - 8.6.2012
TASAVALLAN PRESIDENTTI
Eduskunnan vastaukset
Tasavallan presidentti vahvisti 8.6.2012 seuraavat lait:
Laki puolustustarvikkeiden viennistä, laki rikoslain 34 a ja 46 luvun muuttamisesta, laki ampuma-aselain 41 §:n muuttamisesta, laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 77 §:n muuttamisesta ja laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 93/2011 vp). Lailla puolustustarvikkeiden viennistä pannaan täytäntöön Euroopan unionin sisäisiä puolustustarvikesiirtoja koskeva direktiivi. Puolustustarvikkeen siirtoon Euroopan talousalueelle sovelletaan yksinkertaistettua menettelyä. Lisäksi lain rakennetta tarkistetaan vastaamaan paremmin perustuslain vaatimuksia. Puolustustarvikkeiden maastavientirikosta koskevaan rikoslain rangaistussäännökseen lisätään myös puolustustarvikkeiden siirto. Rikoslain ja muiden lakien viittaussäännöksiä tarkistetaan. Lait tulevat voimaan 30.6.2012. (PLM erityisasiantuntija Sanna Poutiainen 0295 140 418)
Laki lentoliikennesopimuksen muuttamisesta Venäjän federaation kanssa tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 10/2012 vp). Suomen ja Venäjän välinen lentoliikennesopimus saatetaan vastaamaan Euroopan unionin lainsäädännön asettamia velvoitteita. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen lentoliikenteen kilpailun rajoitteita poistetaan sekä saatetaan lentoyhtiöiden välinen yhteistyö vastaamaan yleisesti kansainvälisessä lentoliikenteessä sovellettavia käytäntöjä. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (LVM hallitusneuvos Anna Sotaniemi 0295 342 491)
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 ja 10 §:n muuttamisesta, laki toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja laki merimieseläkelain 10 §:n muuttamisesta (HE 111/2011 vp). Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää selkeytetään. Kaikille työnhakijoille asetetaan lähtökohtaisesti sama seuraamus, korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite, työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä riippumatta siitä, kuinka kauan henkilö on ollut työttömänä. Pitkään työttömänä olleille työmarkkinatuen hakijoille asettavaa työssäolovelvoitetta koskevan säännös kumotaan. Työssäolovelvoite säilyy seurauksena toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä. Työttömyysturvalaista kumotaan säännös, jonka mukaan työttömällä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta työttömyysetuuteen ulkomaanmatkan ajalta. Lisäksi työttömyysturvalakiin tehdään eräitä pienempiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.7.2012. (TEM ylitarkastaja Timo Meling 010 60 49084)
Kansainväliset asiat
Tasavallan presidentti päätti 8.6.2012 seuraavat kansainväliset asiat:
Lähetystöneuvos, Suomen Ramallah’an yhteystoimiston päällikkö Martti Eirolan tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainsihteeri Marianne Mäkisen valtuuttaminen allekirjoittamaan Palestiinalaishallinnon kanssa Suomen tuesta maanhallinnan kehittämiseksi tehty sopimus sekä sanotun sopimuksen hyväksyminen. Suomi on tukenut maanhallintasektorin kehittämistä Palestiinalaisalueella vuodesta 1997. Maanhallintahankkeen ensimmäinen vaihe LAP I (Land Administration Project) toteutettiin vuosina 2005–2008 yhteistyössä Maailmanpankin kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli Palestiinalaishallinnon maapolitiikan ja -lainsäädännön uudistaminen sekä Palestiinalaishallinnon maanhallintaviranomaisen PLA:n (Palestinian Land Administration) kapasiteetin kehittäminen. Nyt käynnistettävän maanhallintahankkeen toinen vaihe (LAP II, Second Land Administration Project) toteutetaan vuosina 2012-2017. Tavoitteena on kehittää kestävä, tehokas ja avoin kiinteistörekisterijärjestelmä. Hankkeen päätyttyä Palestiinalaishallinnolla tulee olla toimiva järjestelmä ja selkeä toimintamalli, minkä mukaisesti se pystyy tehokkaasti rekisteröimään sen hallintaan kuuluvia Länsirannan alueita. Maahallintahankkeen toinen vaihe toteutetaan yhteistyössä Maailmanpankin kanssa. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa Ramallah’assa ja se tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun sopimus on allekirjoitettu. (UM lähetystöneuvos Helena Tuuri 09 160 56538).
Suurlähettiläs Kimmo Lähdevirran tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainsihteeri Terhi Bundersin valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Vietnamin välinen konsolidoitu lentoliikennesopimus. Sopimus on luonteeltaan tavanomainen kahdenvälinen lentoliikennesopimus, jossa sovitaan miten ja millä edellytyksillä sopimusosapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimuksen mukaisesti Suomen nimeämät lentoyhtiöt saavat oikeuden liikennöidä Helsinki-Vantaan lentoasemalta ja joltakin toiselta nimettävältä lentoasemalta Hanoihin ja Ho Chi Minhiin. Vastaavasti Vietnamin nimeämillä lentoyhtiöillä on oikeus liikennöidä Vietnamista Helsinkiin ja yhteen lisäpaikkaan Suomessa. Suomesta ei tällä hetkellä ole suoraa reittilentoliikennettä Vietnamiin, mutta matkatoimistot järjestävät tilauslentoja Vietnamiin. Matkailun ja sitä kautta myös lentoliikenteen Suomen ja Vietnamin välillä odotetaan kuitenkin lisääntyvän ja kahdenvälinen lentoliikennesopimus maiden välillä tukee tätä. Sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ja näin ollen sopimuksen hyväksyminen edellyttää eduskunnan myötävaikutusta. Hallituksen esitys sopimuksen hyväksymisestä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetaan eduskunnalle sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. (LVM neuvotteleva virkamies Risto Saari 029 53 42311)
Nimitysasiat
Tasavallan presidentti päätti 8.6.2012 seuraavat nimitysasiat:
Bratislavan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Jukka Leinon edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2012 ja New Delhin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Terhi Hakalan edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2012. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 09 160 55401)
VALTIONEUVOSTO
Hallituksen esitykset
Valtioneuvosto antoi 7.6.2012 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:
Hallituksen esitys (HE 56/2012 vp) eduskunnalle voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Pöytäkirjalla on tarkoitus sopia Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä niistä ehdoista, jotka koskevat Suomen osallistumista UNIFIL-operaatioon. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 09 160 55711)
Hallituksen esitys (HE 57/2012 vp) eduskunnalle laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista, laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Lailla kaupallisten sopimusten maksuehdoista pannaan täytäntöön kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annettu direktiivi. Laki koskee maksuja, jotka suoritetaan vastikkeena tavarasta tai palvelusta, kun tavaran tai palvelun toimittaa elinkeinonharjoittaja ja hankkii toinen elinkeinonharjoittaja tai hankintayksikkö. Laki sisältää säännöksiä muun muassa maksuajan enimmäiskestosta ja tietynlaisten maksuehtojen tehottomuudesta. Perintälakiin lisätään säännös velkojan oikeudesta saada 40 euron suuruinen vakiokorvaus perintäkuluista, jos elinkeinonharjoittaja tai hankintayksikkö viivästyy tavara- tai palveluhankintaan perustuvan maksun suorittamisessa elinkeinonharjoittajalle. Korkolakia muutetaan siten, että tällaisen maksun viivästyessä viivästyskoron määrä on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitekorko. Perintälakiin tehdään myös muita kuin direktiiviin pohjautuvia muutoksia. Ehdotetuilla muutoksilla täsmennetään hyvän perintätavan sisältöä ja pyritään tehostamaan sen noudattamista. Kuluttajasaatavan perintäkuluille säädettyjä enimmäismääriä muutetaan. Lakiin lisätään säännös velallisen oikeudesta pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Lisäksi lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan kuluttajasaatavan perinnässä kertyneet varat on kohdennettava ensisijaisesti perittävälle saatavalle ja vasta sen jälkeen perintäkuluille. Lisäksi ehdotetaan vähäisiä muutoksia 13 muuhun lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua niiden vahvistamisesta, kuitenkin viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2013. (OM lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila 0295 150 228)
Hallituksen esitys (HE 58/2012 vp) eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n ja tuloverolain 33 c §:n muuttamisesta. Laeilla pannaan täytäntöön eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettu uudelleen laadittu neuvoston direktiivi 2011/96/EU. (VM hallitusneuvos Antero Toivainen 09 160 33167)
Hallituksen esitys (HE 59/2012 vp) eduskunnalle laeiksi ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain 19 §:n ja ajoneuvojen yksittäishyväksynnän väliaikaisesta järjestämisestä annetun lain 12 §:n muuttamisesta. Ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain voimaantuloa ehdotetaan siirrettäväksi kaksi vuotta myöhemmäksi eli vuoden 2015 alkuun ja yksittäishyväksynnän väliaikaisesta järjestämisestä annetun lain voimassa oloa jatkettavaksi vastaavasti kahdella vuodella eli vuoden 2014 loppuun. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 0295 342 557)
Hallituksen esitys (HE 60/2012 vp) eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 16 ja 19 §:n muuttamisesta. Lakia muutetaan siten, että raakaöljyn ja öljytuotteiden maahantuojien velvoitevarastoja voidaan laskea liikkeelle työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä tilanteessa, jossa on tehty kansainvälinen Suomea velvoittava päätös osallistua öljyn varmuusvarastojen liikkeelle laskuun kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi öljymarkkinoilla. Varastointivelvoitteen korvaamista laissa tarkoitetun vastaavan varmuuden periaatteen mukaisesti täsmennetään vastaamaan Euroopan unionin lainasäännön säännöksiä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2013. (TEM ylitarkastaja Mauri Valtonen 010 60 64814)
Valtioneuvoston asetukset
Valtioneuvosto antoi 7.6.2012 seuraavat asetukset:
Valtioneuvoston asetus turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Israelin kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki ja asetus tulevat voimaan sopimuksen voimaantulopäivänä 1.7.2012. (PLM hallitussihteeri Jenni Herrala 09 160 88110)
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2011 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n muuttamisesta. Pykälän muutoksella vahvistetaan vuoden 2011 pohjoisen tuen tukitasot maidon osalta. Lisäksi tarkennetaan viitemäärän vaikutus maksettavan tuen määrään. Asetus tulee voimaan 13.6.2012. (MMM vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo 0295 162 347)
Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Perusehtojen toimenpiteiden suorittamisajankohtaa täsmennetään terveydenhuoltosopimuksen osalta. Lisäksi mahdollistetaan se, että viljelijä voi lisäehdon vaihtamisen yhteydessä olla valitsematta uutta lisäehtoa, jos mikään valittavissa oleva lisäehto ei sovellu tilan tuotantorakenteeseen tai sen teknisiin järjestelyihin. Asetus tulee voimaan 13.6.2012. (MMM vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska 0295 162 248)
Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n muuttamisesta. Asetusmuutoksella otetaan huomioon lannoitevalmisteita koskevassa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Asetus tulee voimaan 13.6.2012. (MMM vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska 0295 162 248)
Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin kokonaan rahoittamien tukien valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että asetuksessa säädetään yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan nojalla vuonna 2012 käyttöön otetun uuden tärkkelysperunapalkkion valvonnasta. Lisäksi asetukseen tehdään teknisluonteisia muutoksia. Asetus tulee voimaan 13.6.2012. (MMM vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska 0295 162 248)
Valtioneuvoston asetus tekstiilikuitujen nimityksiä ja niitä vastaavia tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteita ja merkintöjä koskevasta markkinavalvonnasta. Kansallinen sääntely tekstiilikuitujen nimityksiä ja niitä vastaavia tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteita ja merkintöjä koskevasta markkinavalvonnasta saatetaan ajan tasalle niin, että se vastaa asiaa koskevan EU-asetuksen sääntelyä. Kysymyksessä olevaa markkinavalvontaa koskevaa kansallista sääntelyä ei muuteta asiallisesti. Asetus tulee voimaan 1.7.2012. (TEM kaupallinen neuvos Ilkka Cantell 010 60 63531)
Valtioneuvoston asetus naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa säädettyjen hyvityksen euromäärien tarkistamisesta. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 11 §:n 2 momentissa mainitut euromäärät tulee valtioneuvoston asetuksella tarkistaa kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta vastaavasti. Hyvityksen euromäärä on 15.6.2009 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan vähintään 3 240 euroa ja lainkohdassa mainitussa työhönottotilanteessa enintään 16 210 euroa. Hyvityksen rahanarvon muutosta vastaava euromäärä on 3 470 euroa sekä 17 360 euroa, jotka on laskettu elinkustannusindeksin mukaisesti. Asetus tulee voimaan 15.6.2012. (STM johtaja Riitta Martikainen 09 160 74458)
Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 3 muuttamisesta. Asetuksella muutetaan liitteessä 3 määritettyjä analyysimenetelmiä, joilla määritetään tuotteen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) enimmäispitoisuus eli VOC-sisältö. Liitettä on tarpeen mukauttaa tekniseen kehitykseen. Asetuksella täytäntöönpannaan komission direktiivi 2010/79/EU haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/42/EY liitteen III mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen. Asetus tulee voimaan 11.6.2012. (YM hallitussihteeri Sini Pietilä 040 523 3710)
Valtioneuvoston päätökset
Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 7.6.2012 seuraavat päätökset:
Päätös määrätä eduskunnan kirjelmä Hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2010 merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi saatetuksi ja määrätä eduskunnan lausumat merkittäväksi pöytäkirjaan ja ryhtyä kannanotoista aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan kannanotot; Eduskunta on hyväksynyt perustuslakivaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan mietintöjen mukaisen kannanoton, jonka mukaan eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta, mutta eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan mietinnön liitteenä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen ja, että valtioneuvosto antaa vuoden 2012 loppuun mennessä selvityksen Suomen toimintalinjasta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseksi ja Suomen kansallisten intressien turvaamiseksi eri yhteistyömuotoja hyväksikäyttäen ottaen huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä esitetyt kannat. (VNK hallitussihteeri Arno Liukko 09 160 24027)
Päätös ratkaista Karin Gustafssonin jäämistöstä tehdyt hakemukset ja ilmoitus. (VM budjettineuvos Petri Syrjänen 09 160 33043)
Päätös ratkaista Leo Koposen jäämistöstä tehty hakemus ja ilmoitus. (VM budjettineuvos Petri Syrjänen 09 160 33043)
Päätös merkitä pöytäkirjaan eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston yhtiön toiminnasta vuosilta 2009 ja 2010 antaman kertomuksen johdosta. Eduskunta on kirjelmässään päättänyt hyväksyä mietinnön mukaisen kannanoton, jonka mukaan eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. (LVM viestintäneuvos Elina Normo 0295 342 463)
Periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2012-2015. Ohjelmassa määritellään kotouttamisen valtakunnalliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden seuranta vuosille 2012-2015. Ohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukeminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Kotouttamisen erityisiksi painopisteiksi on määritelty maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen sekä maahanmuuttajalasten ja -nuorten sekä perheiden ja naisten tuki. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (TEM maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 010 60 47048)
Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 5.6.2012 seuraavat päätökset:
Päätös antaa eduskunnalle tiedonanto kuntauudistuksen etenemisestä. (VM osastopäällikkö Päivi Laajala 09 160 32200)
Nimitysasiat
Valtioneuvosto päätti 7.6.2012 seuraavat nimitysasiat:
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Miki Kuusinen valtiovarainministeriön hallitussihteerin virkaan 1.7.2012 lukien. (VM lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi 09 160 33664)
Johtaja Pirkko Saarela oman toimensa ohella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajan tehtävään 1.7.2012-31.12.2014. (TEM neuvotteleva virkamies Elina Isoksela 010 60 63719)
Varatuomari Johanna Hautakorpi sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virkaan 1.7.2012 lukien. (STM hallitusneuvos Liisa Perttula 09 160 73797)
Oikeustieteen tohtori, varatuomari Anja Nummijärvi tasa-arvovaltuutetun toimiston toimistopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2012-30.4.2017, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (STM hallitusneuvos Liisa Perttula 09 160 73797)
Raha-asiat
Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 6.6.2012 seuraavia asioita:
Rahoitus puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ja muihin edistämistoimenpiteisiin vuonna 2012. Suomen metsäkeskukselle osoitetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisiin puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtäviin töihin ja muihin edistämistoimenpiteisiin vuoden 2012 I lisätalousarvion momentilta 30.60.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) määrärahaa 5 000 000 euroa. Ottaen huomioon 14.3.2012 Suomen metsäkeskukselle osoitettu 61 930 000 euroa Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköllä on siten käytettävissä kuluvana vuonna yhteensä 66 930 000 euroa. Lisämääräraha on tarkoitus käyttää muun muassa taimikon hoidon ja nuoren metsän kunnostuksen työmäärien lisäämiseen. Rahoitettavien töiden työvoiman tarve on arviolta 300 henkilötyövuotta. (MMM metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 0295 162 447)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maksullisista suoritteista. Asetuksessa määritellään maksulliset suoritteet sekä maksujen perusteet. Asetus vastaa suurelta osin aiemmin voimassa ollutta asetusta. THL:n koko maksullisen toiminnan tuottojen arvioidaan olevan vuonna 2012 8 miljoonaa euroa. Tästä julkisoikeudellisten suoritteiden maksujen osuudeksi arvioidaan 21 000 euroa. Asetus tulee voimaan 1.7.2012 ja on voimassa 31.12.2013 saakka. (STM hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi 09 160 74113)
HALLITUKSEN NEUVOTTELUT
Hallituksen iltakoulu 5.6.2012
Hallitus linjasi kunta- ja palvelurakenneuudistusta vahvojen peruskuntien muodostamiseksi
Hallitus on tiistaina 5. kesäkuuta linjannut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa iltakoulussaan. Hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, jonka tärkein tavoite on julkisten palvelujen turvaaminen tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa.
Hallituksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntauudistuksen päämääränä on muodostaa mahdollisimman vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa.
Hallitus linjasi, että rakennelakityöryhmä valmistelee tarkemman ehdotuksen vahvan peruskunnan kriteereistä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johtama hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee ehdotuksen kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Rakennelakiehdotus lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle kuntiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013.
Kunnilta päätökset 1.4.2014 mennessä
Hallitus tulee kannustamaan kuntia tekemään tarvittavat muutokset suuntaamalla kunnille yhdistymisavustuksia. Avun saamisen perusteena on yhdistymispäätöksen tekeminen 1.4.2014 mennessä. Yhdistymisten tulee tapahtua 2015/2017, kuitenkin kaikissa tapauksissa viimeistään vuoden 2017 alusta.
Valtio varautuu avustamaan kuntajakoselvityksiä. Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa.
Vahva peruskunta myös sote-palvelujen perusta
Kuntien ja mahdollisten sote-alueiden vastuuta palveluiden järjestämisessä lisätään. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota. Näin luodaan mahdollisimman laajat palvelukokonaisuudet, vähennetään byrokratiaa ja vahvistetaan peruspalveluita. Palvelut on järjestettävä nykyistä vaikuttavammin ja tehokkaammin ja turvattava hoitoketjut, jotta väestö voi saada yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja. Uudistuksella turvataan kuntalaisten oikeus lähipalveluihin.
Muun muassa työnjako-, koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Erityisvastuualueiden rooli ja tehtävät tarkennetaan jatkotyössä niin, että kuntien asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu.
Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministerityöryhmälle vuoden loppuun mennessä tarkennetun esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi osana kuntarakenteen uudistamista.
Hallitus keskusteli vahvan peruskunnan kriteereistä
Hallitus keskusteli iltakoulussa rakennelakiin sisällytettävistä vahvan peruskunnan suuntaa-antavista kriteereistä. Hallituksen mukaan rakennelakiin tulee sisällyttää yleiset kuntajaon kehittämisen tavoitteet, jossa huomioidaan alueen kokonaisuus sekä väestöpohjaa, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta koskevat kriteerit.
Vahva peruskunta pystyy kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun myös vastuun kunnan omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä.
Kuntajakolain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on jo nykyisin elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Väestöpohjakriteerien tarkoitus on turvata sellaisen kuntarakenteen muodostuminen, joka vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä ja tuloksekkaasta kehittämistyöstä. Kuntien suurempi väestöpohja vähentää yhteistoimintatarvetta ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista.
Hallitus asettaa kunnille myös työssäkäyntiin ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä tavoitteita. Työssäkäyntikriteerien tulee kuvata työssäkäynnin alueellista suuntautumista ja olla sidoksissa kuntajaon kehittämisen yleisten tavoitteiden kanssa. Yhdyskuntarakennekriteerien tulee olla sellaisia kuntarajoista riippumattomia fyysis-toiminnallisia alueita, joiden osalta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen vaatisi em. asioita koskevan päätöksenteon kokoamista yhtä kuntaa laajemmalla alueella erityyppisen kuntien välisen kilpailun ja osaoptimoinnin vähentämiseksi sekä koko alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseksi.
Talouden osalta tarkastelussa olisi samat kriteerit kuin ns. erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien osalta eli vuosikate, lainakanta, kertynyt alijäämä ja tuloveroprosentti.
Rakennelakia valmisteleva työryhmä tulee valmistelemaan myös ehdotukset tarvittavista poikkeusperusteista sekä menettelytavoista poikkeusten osalta.
Rakennelaki korvaa puitelain
Rakennelaki korvaa Paras-puitelain. Hallitus linjasi, että valtioneuvosto käyttää tarvittaessa puitelaissa säädettyä toimivaltaa velvoittaa kunnat pysymään ilmoittamissaan yhteistoimintaratkaisuissaan.
Hallitusohjelman mukaisesti erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettelyä tehostetaan säätämällä valtioneuvostolle mahdollisuus ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, jos kunnan kyky peruspalvelujen järjestämiseen on vaarantunut eivätkä kuntalaiset saa tarvitsemiaan palveluja.
Tukea muutokseen
Kuntia tuetaan kaikissa eri vaiheissa eli selvitysvaiheessa, valmisteluvaiheessa ja toteutusvaiheessa. Kuntien avuksi käynnistetään muun muassa kuntien tietohallintoon liittyvä muutostukiohjelma ja panostetaan lähipalvelujen tehokkaaseen kehittämiseen.
Suurten kaupunkiseutujen selvitystyön käynnistämiseksi ja tukemiseksi asetetaan eri ministeriöistä koottu tukiryhmä. Valtio varautuu tukemaan suurten kaupunkiseutujen rakenneuudistusta erillisillä kasvua ja kehitystä tukevilla sopimuksilla. Samassa yhteydessä myös tehtävänjakoa valtion ja kuntien välillä on mahdollista uudistaa.
Metropolialue
Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella. Alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Selvitetään erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ käynnistetään esiselvityksellä, jossa kartoitetaan tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi yhdessä alueen kuntien kanssa.
Kuntien kuuleminen
Uudistus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Kuntia kuullaan seuraavan kerran syksyllä 2012 lausuntokierroksella, jonka aikana kunnilla on mahdollisuus antaa palautetta muun muassa rakennelain luonnoksesta ja sote-palvelurakenneselvityksestä.
Kuntauudistus on kokonaisuus, jonka keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtinosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi. Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa ensi keväänä rakennelain astuessa voimaan.
Kuntien henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena ja varmistetaan henkilöstön osallisuus uudistuksen onnistumiseksi. Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset arvioidaan ja huomioidaan perustuslakivaliokunnan aikaisempia linjauksia kuntajaosta ja hallintouudistuksesta.
Lisätietoja: ylijohtaja Päivi Laajala, p. 040 482 7046, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, p. 050 430 8113, ministeri Virkkusen erityisavustaja Laura Rissanen, p. 041 540 4505, valtiovarainministeriö sekä ministeri Guzenina-Richardsonin erityisavustaja Erkki Papunen, p. 050 312 2332 (sote-asiat), sosiaali- ja terveysministeriö
LUOVUTETUT MIETINNÖT
Makrovalvontatyöryhmä luovutti 31.5.2012 väliraporttinsa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle. Työryhmän mukaan luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin tulisi lisätä säännökset lisäpääomavaatimuksista, jotta Basel III -uudistuksen ja siihen perustuvan EU-direktiivin mukaiset vähimmäisvaatimukset täyttyisivät. Tavoitteena on vahvistaa luottolaitosten vakavaraisuutta ja vähentää suhdannevaihtelujen vaikutusta finanssimarkkinoiden vakauteen. Työryhmä ehdottaa myös, että luottolaitosten asunto-, kiinteistö- ja arvopaperivakuudellisten luottojen määrää voitaisiin tarvittaessa rajoittaa suhteessa vakuuksien käypään arvoon. Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa, että Finanssivalvonta olisi toimivaltainen viranomainen päättämään sekä suhdannevaikutusten tasoittamiseksi asetettavasta lisäpääomavaatimuksesta että kiinteistö- ja arvopaperivakuudellisen luotonannon rajoittamisesta. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa, p. 0295 530 094, valtiovarainministeriö ja työryhmän puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen, p. 050 2850.
Raportti
Ympäristöministeriö tiedotti 5.6.2012 ilmastolakia koskevasta selvityksestä. Selvitys suosittelee ilmastolain säätämistä kansallisen ilmastopolitiikan suunnitelmallisuuden vahvistamiseksi. Ilmastolain tarkoituksena olisi ohjata erityisesti päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Selvityksessä ehdotetaan, että ilmastolakiin sisällytettäisiin pitkän aikavälin päästövähennystavoite: 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoite vastaa yleisellä tasolla valtioneuvoston vuonna 2009 hyväksymää ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa. Selvityksen mukaan ilmastolaki selkiyttäisi myös ilmastopolitiikan vastuunjakoa. Eduskunnan rooli vahvistuisi ehdotetun suunnittelujärjestelmän myötä, jossa hallitus velvoitettaisiin raportoimaan suunnitelmallisesti ilmastopolitiikan toteuttamisesta. Selvitys on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=136909&lan=fi. Lisätietoja antavat ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, p. 050 361 6439, ympäristöministeriö ja professori Ari Ekroos, p. 050 373 4893, Helsingin yliopisto.