Blogi: Tieto käyttöön!

Suomen ei tarvitse jäädä digimyllerryksen jalkoihin

Anu Seisto Päivi Parviainen Maija Federley Julkaisupäivä 24.3.2017 9.30 Blogit

Digitalisaatio vaikuttaa työn, palvelujen ja tuotannon entistä pidemmälle menevään automatisointiin. Samalla kun uusi tekniikka korvaa perinteisiä työtehtäviä, se myös luo uutta työtä. Digitalisaatio tarjoaakin uudenlaisia mahdollisuuksia niin yrityksille, julkiselle sektorille kuin kansalaisillekin. Se muuttaa organisaatioiden toimintaa ja rooleja sekä yhteiskuntaa laajasti. Uudenlaiset työtehtävät ja työn tekemisen mallit eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan niiden mahdollistaminen vaatii aktiivista toimintaa kaikilta osapuolilta.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa on juuri julkaistu VTT:n toteuttama kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan Digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen, työvoiman osaamisvaatimuksiin ja liiketoiminnan kasvunaloihin.

Ihmiset ja koneet yhteistyössä

Digitalisaatioon liittyen maalaillaan usein uhkakuvia siitä, miten robotit korvaavat ihmiset, ja sen myötä menetetään työpaikkoja. Usein koneiden kyky korvata ihmistyövoimaa kuitenkin yliarvioidaan. Autorin (2015) tutkimuksen mukaan tulevaisuuskuvissa ei huomioida riittävästi automaation ja työvoiman vuorovaikutuksen merkitystä tuottavuuden kasvussa.

Toisaalta aliarvioidaan intuition ja inhimillisen arvion osuutta työtehtävissä, jolloin niiden digitalisointi onkin oletettua vaikeampaa. Tyypillinen esimerkki työstä, jossa robotilla ja ihmisellä olisi tulevaisuudessa omat tärkeät roolinsa, on hoitotyö. Vaikka robotti voi nostaa tai siirtää vuodepotilaan, liittyy hoitotyöhön edelleen merkittävästi tehtäviä, jotka edellyttävät moniin erilaisiin tekijöihin ja intuitioonkin perustuvaa päättelyä ja vuorovaikutusta.

Vaikka tietotekniikka auttaa tulevaisuudessa ihmisiä vastaamaan entistä helpommin yhä useampiin kysymyksiin, ihmisten tehtävänä on edelleen tunnistaa ratkaistavat kysymykset, jotta voidaan edetä kohti tärkeitä tavoitteita.

Tarvitaan myös luovuutta ratkaisujen kehittämiseksi yhä monimutkaisempiin haasteisiin yhteiskunnassamme. Muun muassa tällaisia taitoja on tarpeen oppia jo peruskoulussa. Erittäin tärkeänä taitona pidetään myös sitä, että työntekijät osaavat priorisoida tehtäviään ja johtaa omaa työtään. Ihmisiä ei tutkimusten mukaan välttämättä tarvita enää hallinnointiin (management), mutta johtamisessa (leadership) tarve on edelleen olemassa. 

Tartutaan uusiin mahdollisuuksiin!

Digitalisaation myötä syntyy myös uusia työpaikkoja, muun muassa digitaaliteknologian rakentamisen ja ylläpidon alueille. Lisäksi se avaa uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämässä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ketterämmät työorganisaatiot, joissa toteutetaan uudenlaisia joustavamman ja itsenäisen työn muotoja, tai teollisuudenalojen ja uusien ”älykkäiden” tehtaiden ja töiden siirtyminen Suomen kaltaisiin maihin, joissa on korkea osaamistaso ja hyvät valmiudet huipputeknologian hyödyntämiseen. Suomella on myös potentiaalia toimia hyvänä kehitys- ja kokeiluympäristönä uusille teknologiaa vaativille hankkeille, kuten mm. terveysteknologian keskittymä, MaaS/liikennekaari ja cleantech.

Digimuutos ei ole sopeutumista väistämättömään, vaan digitalisaatiosta hyötyminen vaatii aktiivista toimintaa. Työn muutoksessa on tärkeää ymmärtää koneiden ja ihmisten erilaiset roolit ja tehtävät, jotta molempien vahvuudet voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla.

Työtehtävät, joissa tarvitaan kykyjä ongelmanratkaisuun ja monimutkaiseen viestintään, hoituvat todennäköisimmin jatkossakin ihmisten toimesta. Mahdollisina uusina ammatteina kirjallisuudessa mainitaan muun muassa itseohjautuvan liikenteen suunnittelija, 3D-elinten agentti ja tekoälyvuorovaikutuksen valmentaja. Tulevaisuudessa syntyviä täysin uusia, ihmisten tekemiä töitä voi tällä hetkellä olla vaikea kuvitella, ja uusia ammatteja syntyy koko ajan. Kuinka kauan esimerkiksi bloggaaja on ollut ammatti, jolla voi tienata elantonsa?

Useassa tutkimuksessa pohditaan myös työn pirstaloitumista ja sitä, että yhä useammat saavat toimeentulonsa monen työn yhdistelmästä, esimerkiksi osa-aikaisista työsuhteista ja mikroyrittäjänä toimimisesta. Esimerkiksi alustatalouden yleistymisen arvioidaan kasvattavan tulevaisuudessa itsensä työllistäjien ja yrittäjien määrää.

Digitalisaatio uhkaakin työpaikkoja vähemmän maissa, joissa jo hyödynnetään digitaalisia työkaluja laajamittaisesti ja joissa automatisaatio on jo edennyt melko pitkälle, kuin niissä maissa, joissa vielä suoritetaan melko paljon rutiininomaisia manuaalisia tehtäviä. Edistyneissä maissa on hyvät tietoliikenneyhteydet ja työntekijöiden osaamistaso. Myös digitaaliset julkiset palvelut ja internetin käyttö ovat levinneet laajasti, joten edellytykset sopeutua muuttuvaan tilanteeseen ovat hyvät. Suomen edellytykset pärjätä digitaalisessa murroksessa ovat siis lähtökohtaisesti hyvät, kun jo nyt kilpaillaan jatkuvasti kehittyvällä osaamisella eikä halvalla tuntihinnalla. Digitalisaation vaikutuksia on kuitenkin erittäin tärkeää katsoa Suomen omista lähtökohdista ja pyrkiä aktiivisesti hyödyntämään maamme omia vahvuuksia.

Teksti: Päivi Parviainen, Maija Federley ja Anu Seisto, VTT
Kuvat: VTT (henkilökuvat) ja MIT Robotics Lab (lähde: Flickr.com, CC BY-NC-ND 2.0)

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita