Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 27.8.2018 14.05
Puhe

(muutosvarauksin) Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt, On hieman kulunutta todeta, että elämme yhdessä historian murrosvaiheista. Tämä kuitenkin pitää edelleen paikkansa. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on edelleen jatkuvan, jopa lisääntyvän paineen alla.

Tekin näette päivittäisessä työssänne miten kansainvälisiä sopimuksia sekä järjestelyitä rikotaan ja kyseenalaistetaan harva se päivä. Sama pätee demokratian sekä oikeusvaltion periaatteisiin ja arvoihin. Tullimuureja rakennellaan, kauppasodilla uhkaillaan.

Maailma yrittää löytää tasapainoa itsekkäiden taloudellisten intressien, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen välillä. Maailman meno nopeutuu ja tiivistyy joka suhteessa.

Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteisiin liittyvät trendit vaikuttavat ulkopolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. Meidän on oltava kykeneviä toimimaan ja reagoimaan nopeasti. Meidän on oltava valmiina erilaisiin skenaarioihin ja tapahtumakulkuihin, jotka saattavat kaatua päälle yhtä aikaakin.

Perustoimintalinjamme on kuitenkin edelleen selkeä ja siihen on hyvä nojautua. Tässä muutosvaiheessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomi pitää tiukasti kiinni omista arvoistaan. Edistämme kaikessa toiminnassamme vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Joka tasolla ja joka sektorilla.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä nopean reagoinnin eräs perusedellytys puolestaan on, että meillä kotona asiat ovat kunnossa, myös taloudellisesti. Julkisen talouden kestävyys toimii pohjana talouden vakaudelle. Vakaa talous on tärkeä edellytys yhteiskunnan eheydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Suomi on valmis kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa.

Arvoisat kuulijat,

Kävimme läpi näitä kalvoja jo viime vuonna, mutta kertaus on opintojen äiti. Meillä oli kova urakka edessä 3 vuotta sitten. Puhumme menetetystä vuosikymmenestä. Suomi oli rakenteellisen kriisin partaalla. Syöksykierre oli pakko oikaista.

Hallitusohjelman viideksi suurimmaksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin:

  1. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on jo taittunut. Velkasuhde jatkaa laskuaan. Tämän vaalikauden aikana päästään alle 60 %:n. Valtiovarainministeriön ennuste vuodelle 2018 60 % ja 2019 59.4 %.
  2. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tässä ollaan oikealla uralla. Velaksi eläminen on loppumassa vuoden etuajassa.
  3. Kokonaisveroaste ei nouse. Se laskee noin 42 %:n, laskua on 2 % tämän hallituskauden aikana. Bruttoveroasteen ennuste on 2018 42.2 % ja 2019 42.1%.
  4. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Käytännössä tämä on jo saavutettu. Hyvä työllisyyskehitys näkyy ja myös tuntuu koko maassa.
  5. Tavoite neljäksi vuodeksi oli 110 000 työllistä lisää. Tämäkin on jo saavutettu ja jopa ylitetty.

Hallitus asetti tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Tämän vuoden ennuste on vajaa 3 %. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla vihdoin ylitettiin vuoden 2008 tuotannon taso. Suomi on vihdoin ja viimeinkin päässyt mukaan kansainvälisen talouden imuun. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Suomesta on tullut jälleen mielenkiintoinen maa, johon uskaltaa myös investoida.

Hyvät kuulijat,

Meillä on nyt hyvä pohja. Vahvistunut työllisyys on tänä päivänä todellisuutta kaikkialla Suomessa – työ tuo itsellisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Työllisyys on selvästi parantunut kaikissa maakunnissa. Yli 110 000 ihmistä, jotka myös työn kautta ovat tiiviimmin osa yhteiskuntaa on paljon.

Luottamus, sivistys, osaaminen ja osallisuus yhteiskunnassa ovat myös turvallisuuden tunteen ja toimintakyvyn kulmakiviä. Mielipidevaikuttaminen ja hybriditoiminta ovat nykypäivää. Yksilöiden ja koko yhteiskunnan kriisinsietokyky korostuu. Tärkeä osa tätä kriisinsietokyky on myös sivistys. Me tarvitsemme kansalaisia, jotka osaavat ”lukea” ympäristöään sekä käyttää kriittisesti omaa järkeään. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan on oltava prioriteettien kärjessä tulevaisuudessakin.

Yhtenäisyys on Suomen voimavara. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Yhtenäisyys vaatii jatkuvaa panostamista eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Meidän on pidettävä kaikista huolta. Kaikkien on tunnettava olevansa tarpeellinen ja merkityksellinen osa tätä yhteiskuntaa.

Tarvitsemme Suomessa ennen kaikkea aidosti arvoihin perustuvaa keskustelua yhteiskunnan tulevaisuudesta, emme yksittäisiä etuvaateiden ilmaan heittelyä.

Hyvät kollegat,

Geopoliittisen kilpailun myötä vastakkainasettelu on tiivistynyt myös lähialueillamme. Olemme aina uskoneet hyvin konkreettisiin ja pragmaattisiin toimiin sekä korostaneet oman lähialueemme vakauden tärkeyttä. Jatkamme tätä määrätietoisesti. Suhteemme Ruotsiin ja Viroon ovatkin historiallisen läheiset. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt merkittävästi. Panostamme myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Tuemme vankkumattomasti EU:n yhteistä Venäjä-politiikka. Pidän myös tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa ja keskustelua alueellisista kysymyksistä. Itämeren suojelu, arktiset kysymykset ja pohjoinen ulottuvuus ovat esimerkkejä siitä käytännönläheisestä yhteistyötä, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä.

Pohjoismaisuus on myös osa Suomen identiteettiä maailmalla ja osa maakuvaamme. Suomelle on eduksi, että meidät tunnistetaan maailmalla pohjoismaaksi.

Kaudellani yhteistyö pohjoismaisten kollegoiden kesken on ollut erittäin läheistä ja suoraa. Pohjoismaisissa kokouksissa olemme keskustelleet kaikista ajankohtaisimmista asioista pakolaiskriisistä 5 G:hen. Ulko-ja turvallisuuspolitiikka on pöydässämme vakioaihe. Suora kahdenvälinen yhteydenpito pääministereiden kesken on erittäin aktiivista.

Vaikka yhteistyö pohjoismaiden kanssa onkin tiivistä ja luonnollista niin emme saa ottaa sitä itsestäänselvyytenä. Yhteistyö vaatii, että tunnemme toisemme ja pystymme oppimaan toisiltamme. Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on meille keskeistä. Yhdessä voimme vahvistaa alueemme turvallisuutta ja vaikutustamme kansainvälisissä kysymyksissä.

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on ollut onnistunut. Suomen tunnettavuutta ja kansainvälistä asemaa on nostettu. Neuvoston merkitys yhteistyön foorumina on noussut. Arktiset kysymykset ovat nousseet merkittävään rooliin myös turvallisuuspoliittisesti. Muuttuvien olosuhteiden, uusien mahdollisuuksien, ja myös uusien toimijoiden myötä Suomen on edelleen pidettävä huolisi siitä, että edistämme arktisen alueen vakautta ja turvallisuutta.

Haluan myös korostaa, että linjakkaan EU- ja monenkeskisen politiikan perustana ja rinnalla on lisäksi myös toimivat kahdenväliset suhteet kumppaneihimme. Näitä on vaalittava ja kehitettävä määrätietoisesti, joskus jopa itsekkäästi. Valmistelemme vielä vierailua Yhdysvaltoihin. Tapaan myös Venäjän kollegani syksyn aikana.

Arvoisat edustustojen päälliköt,

Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Olen usein todennut tämän tarkoittavan vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti.

Vierailin viime marraskuussa Norsunluurannikolla Afrikan Unionin sekä Euroopan unionin välisessä huippukokouksessa. Kokouksen yhteydessä keskustelin myös afrikkalaisten nuorten kanssa. He tarvitsevat toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Afrikan väkiluku tuplaantuu 2.4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Toivon, että voimme nostaa kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0.7 % bruttokansantulosta, kun talouden pohja vahvistuu. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän on mietittävä uusia ja innovatiivisia keinoja Afrikan huomioimiseksi kokonaisvaltaisemmin. Toivon, että pohditte tätäkin asiaa kokouksenne aikana.

Hyvät ystävät,

Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille. Peloista huolimatta Brexit ei kuitenkaan hajottanut unionia, vaan pikemminkin se yhdisti.

Tätä yhtenäisyyttä tarvitaan edelleen. Hajaannukselle ei ole sijaa.

Meille perus- ja ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Tämä on se punainen lanka, joka meitä yhdistää. Jokaisen jäsenvaltion on sitouduttava tähän. Mitään muuta kehityskulkua emme voi hyväksyä. EU:n on tarvittaessa pystyttävä ottamaan käyttöön myös ehdollisuuden periaate taatakseen näiden perusoikeuksien kunnioitus.

EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

Euroopan on otettava selkeä johtajuus ilmastopolitiikassa. Meidän on jatkettava päättäväistä työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi kotimaassa, EU:n piirissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa. Esitin tämän vaateen Yhdysvaltojen ilmoitettua vetäytymisestään Pariisin ilmastosopimuksesta. Nostin asian esille myös Ranskan presidentti Macronin kanssa tavatessamme syyskuussa, ja tulen toistamaan saman tavatessamme nyt torstaina. Olen kesän aikana tullut vakuuttuneeksi, että Suomella on tässä kokoaan suurempi tehtävä. Pystymme ratkomaan suomalaisen teknologian ja osaamisen avulla tätäkin kipeää ongelmaa.

Myös kauppapolitiikan osalta tilanne on vakava. Euroopan unionin on otettava vapaakaupan edistäjän rooli yhtenäisenä ja vahvana. Maailma menestyy ja kehittyy ainoastaan avoimena yhteisönä. Myöskään Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. EU:n on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita.

EU:n puolustusulottuvuus on kehittynyt nopeammin kuin osasimme ajatella. Itse pidän erityisen tärkeänä, että EU:n puolustusyhteistyö edistää myös sen kansalaisten turvallisuutta, ei pelkästään kriisinhallintaa. Onhan meidän tavoitteena luoda vakautta ja turvaa jokaiselle eurooppalaisille. Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Tästäkin aspektista keskustellaan presidentti Macronin kanssa torstaina.

Hyvät kuulijat,

Laittoman maahanmuuton osalta tilanne on ollut Euroopassa kaoottinen. Meidän tulee puuttua muuttoliikkeen perimäisiin syihin. Lisäksi meidän on luotava järjestelmä, joka kitkee kaiken laittoman toiminnan maahanmuuton ympäriltä. Tarvitsemme järjestelmän, jolla kyetään löytämään aidosti apua tarvitsevat ja ohjaamaan heidät turvapaikkaprosessissa eteenpäin.

Kesäkuun huippukokouksen päätösten suunta on oikea ja olemme matkalla kohti Suomenkin ajamaa tavoitetta, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta läheisessä yhteistyössä YK-järjestöjen kanssa.

Arvoisat suurlähettiläät,

Tuleva vuosi on monella tapaa merkityksellinen Euroopan unionille ja Suomelle. Euroopan parlamentin vaalit käydään toukokuussa, uusi parlamentti aloittaa toimintansa heinäkuussa. Uuden komission muodostaminen käynnistyy saman tien. Suomi aloittaa puheenjohtajana heinäkuun alussa.

Puheenjohtajakautemme merkitys uuden 5-vuotiskauden strategisen ohjelman valmistelussa tulee olemaan merkittävä. Käynnistimme valmistelut jo hyvissä ajoin viime keväänä. Puheenjohtajakauden valmistelut tehdään huolella yli parlamentaaristen rajojen. Kansallinen ohjelma tämän hallituksen osalta hyväksytään alkuvuodesta.

Hyvät suurlähettiläät, edustustojen päälliköt

Haluan, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Haluan, että ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen käden jälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Aion tavata vielä kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan ennen ensi huhtikuun vaaleja. Varmistan, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Tosin haluan mainita, että kommunikaatio kollegoiden kanssa on nykyään jo hyvin arkista ja tavanomaista. Kollegoita kiinnostaa erityisesti Suomen näkemykset mm. tekoälystä, Venäjästä sekä ilmastokysymyksistä. Asioista, ja niiden vierestä vaihdellaan viestejä harva se päivä.

Puheenjohtajakausi on iso ponnistus myös teille edustustojen päälliköille. Te olette keskeisessä roolissa. Haluan, että yhteydenpitomme on tältä osin saumatonta ja suoraa. Koordinaation ja kommunikaation on toimittava.

Tämä on meille kaikille tärkeä näytönpaikka. Olen varma, että yhdessä tällä joukolla myös onnistumme.

Hyvät edustustojen päälliköt,

Agenda 2030 antaa meille tavoitteiston maailmanlaajuisten uhkien ja haasteiden käsittelylle. Tänä vuosi on kestävän kehityksen työn kannalta ollut myös Suomelle merkkipaalu. Suomen kestävän kehityksen toimikunta aloitti toimintansa 25 vuotta sitten.

Hallitus otti Agenda2030:n toimeenpanosuunnitelman lähtökohdaksi kestävän kehityksen toimikunnan laatiman kansallinen strategian sekä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksessa ehdotettiin myös, että kestävä kehitys voisi jatkossa toimia hallituksen pitkän aikavälin päätöksenteon viitekehyksenä.

Teot ratkaisevat – niin isoissa linjoissa kuin yksilötasolla. Olen tyytyväisenä seurannut, miten toimenpidesitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hienoja avauksia paitsi yksittäisten toimijoiden mutta myös kokonaisten toimialojenkin sitoumusten suhteen. Edelleen on paljon tehtävää mutta Suomen on tavoiteltava ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ”suurvalta” asemaa. Meillä on tähän tarvittava osaaminen, intohimo ja tahtotila.

Olen ilolla huomannut, että moni edustusto on antanut oman toimenpidesitoumuksensa. Kannustan myös loppuja edustustoja liittymään joukkoon.

Hyvät ystävät,

Team Finlandia on kritisoitu liiasta sirpaleisuudesta. Tekesin ja Finpron fuusiolla vastattiin tähän ottamalla iso harppaus kohti yhden luukun palvelua. Uusi malli mahdollistaa päällekkäisyyksien purkamisen ja vapauttaa lisää tekeviä käsiä kentälle. Tämä on ollut myös elinkeinoelämän ja kansainvälistyvien yritysten vahva toive.

Myös ulkomaanverkostossa yhteistyö toivottavasti tiivistyy, kun ulkoministeriö ja edustustojen päälliköt ottavat maailmalla vahvaa roolia viennin vetureina. Moni suurlähettiläs on tähänkin saakka tehnyt hartiavoimin töitä suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi. Nyt tämä kirjataan selvästi teidän toimenkuvaan.

TF-matkat ovat tuoneet minulle piristävää vaihtelua kotimaan politiikkaan. On pidettävä mielessä miksi näitä tehdään; Suomen kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään tuotteiden ja palveluiden vientiin.

Olen pääministerinä tehnyt matkoja Kiinasta Latinalaiseen Amerikkaan. Pelkästään ministeriönne valmistelemia tapaamisia on ollut vajaa pari sataa, matkoja n. kuutisenkymmentä. Matkat ovat olleet äärimmäisen palkitsevia ja mielenkiintoisia. Hyvä valmistelu tarkoittaa yleensä hyvin sujuvaa tapaamista. Tapaamisissa onkin syntynyt paitsi tuloksia niin myös pysyviä ystävyyssuhteita. Pääministerin toimessa ei mene päivääkään, etteikö kansainvälisiä asioita käsiteltäisi, tavalla tai toisella. Kaiken kattavasta EU-agendasta puhumattakaan.

Hyvät ystävät,

Haluan lopuksi onnitella 100-vuotiasta ulkoministeriötä. Ulkoministeriö on käynyt historiansa aikana läpi monia muutoksia. Olette kuitenkin aina tehneet nöyrästi työtä Suomen ja suomalaisten puolesta. Tiedän ettei elämänne ole pelkkää glamouria.

Haluan myös omasta puolestani aidosti kiittää teitä ja koko ulkoministeriön henkilökuntaa siitä mittavasta työmäärästä, jota olette tehneet näiden matkojen, tapaamisten ja kokousten eteen.

Toivota teille antoisaa suurlähettiläskokousta.

 
Sivun alkuun