Pääministeri Sanna Marinin esittelypuheenvuoro eduskunnalle Valtioneuvoston tulevaisuuselonteosta 24.1.2023

Valtioneuvosto hyväksyi tulevaisuusselonteon torstaina 19. tammikuuta ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Pääministeri Sanna Marin piti selonteon esittelypuheenvuoron eduskunnassa tiistaina 24. tammikuuta 2023. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto on antanut tulevaisuusselonteon eduskunnalle vaalikausittain jo liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Nyt eduskunnalle annettu selonteko on kaksiosainen kokonaisuus, jota on tehty yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa sekä kansalaisia kuullen. Eduskunta ja hallitus käsittelevät selontekoa yhdessä, tiiviissä vuoropuhelussa. Samalla selonteko tarjoaa mahdollisuuksia laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomen tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. 

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva turvallisuusympäristön muutos ovat tehneet toimintaympäristöstämme aiempaa epävarmemman. Tämä edellyttää valtionhallinnolta kykyä käsitellä epävarmuuksia ja reagoida niihin poikkihallinnollisesti. Samalla tarve ennakoivammalle päätöksenteolle on kasvanut. 

Tulevaisuustyön tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta. Sen tarkoitus on avartaa ajattelua, haastaa oletuksia ja kasvattaa tietoisuutta mahdollisista vaihtoehtoisista kehityskuluista. Ennakointi on välttämätön osa strategista päätöksentekoa. Sitä on tarpeen jatkaa ja vahvistaa. 

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on tehty ensimmäistä kertaa virkatyönä kaikkien ministeriöiden yhteistyössä. Selonteossa kuvataan neljä erilaista skenaariota maailmasta ja Suomen roolista. Varmuuksien sijaan skenaariotyössä keskitytään epävarmuuksien tunnistamiseen. Skenaarioiden taustalla ovat tulevaisuusselonteossa tunnistetut muutostekijät politiikassa, ympäristössä, taloudessa, teknologiassa ja yhteiskunnassa. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, Venäjän kehitys, suurvaltapolitiikka, työn murros, eriytyvä alue- ja kaupunkikehitys ja TKI-toiminnan merkitys kasvun tukena.

Skenaariossa Yhteistyön maailmassa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano on onnistunut ja kestävän kehityksen tavoitteet suurelta osin saavutettu. Kiihtyneen kilpailun maailmassa yhteiskunnat ja yksilöt jakautuvat voittajiin ja häviäjiin. Itäisessä maailmassa Kiina on noussut taloudelliseksi ja poliittiseksi johtovaltioksi. Murtuvassa maailmassa ilmasto matkaa kohti 5 asteen lämpenemistä ja globaali turvallisuus on heikentynyt dramaattisesti. 

Jokaiseen skenaarioon liittyy Suomen kannalta riskejä ja mahdollisuuksia. Skenaariopolut vuoteen 2040 havainnollistavat, miten nämä erilaiset skenaariot voisivat kehittyä. Osana selontekotyötä on pyritty myös tunnistamaan toimenpiteitä, joilla erilaisiin skenaarioihin voidaan varautua. On hyvä muistaa, että skenaariot eivät ole ennusteita ja moniin kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa. 

Osana tulevaisuusselontekoa on tunnistettu myös tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka eivät riipu mistään skenaariosta. Esimerkiksi Euroopan unioni on skenaariosta riippumatta Suomen tärkeimpiä ulkosuhteiden ja talouden viitekehyksiä. Lisäksi Suomessa on välttämätöntä vahvistaa osaamista ja sivistystä koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Koulutukseen panostaminen on myös keskeinen keino vähentää eriarvoisuutta tulevaisuudessa.

Osaamistason nousu ja työurien pidentyminen ovat olennaisia tekijöitä toimivien työmarkkinoiden ja Suomen kilpailukyvyn kannalta kaikissa skenaarioissa. TKI-toimintaa ja innovaatioiden hyödyntämistä on vahvistettava. Erityisesti on huolehdittava pk-yritysten kyvystä pysyä mukana digitalisaation ja tekoälyn kehityksessä. 

Kestävän tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Julkisen talouden tulee olla kestävällä pohjalla ja velkasuhde pidettävä hallittavana pitkällä aikavälillä. 

Selontekotyö antaa meille välineitä rakentaa ennakoivaa hallintoa. Selonteon avulla on luotu perusta koko valtioneuvoston yhteiselle ennakoinnin toimintatavalle ja jatkuvalle toimintaympäristön seurannalle. Tämä pitää sisällään myös kansainvälisen ennakointiyhteistyön sekä tiiviin vuoropuhelun eduskunnan kanssa.

Arvoisa puhemies,

Selonteon toisessa osassa pohditaan, miten otamme tulevat sukupolvet paremmin huomioon päätöksenteossa ja lainvalmistelussa. Yhteiskunnallisten ilmiöiden laajuus ja kansainvälisempi sääntely-ympäristö tekevät lainsäädäntötyöstä monimutkaisempaa kuin ennen. Tämä edellyttää entistä parempaa vaikutusarviointia lainsäädännöltä, mutta myös strategisen tason ennakointia. 

Suomi tukee EU:n paremman sääntelyn työtä ja kannattaa strategisen ennakoinnin käyttöönottamista sen osana. Suomen kansallinen ennakointijärjestelmä on malliesimerkki siitä, mihin komissio on työllään pyrkimässä. Ennakointijärjestelmämme perustuu laaja-alaiseen yhteistyöhön valtionhallinnon sisällä, tiiviiseen vuorovaikutukseen eduskunnan kanssa sekä sidosryhmien laajaan osallistamiseen. Myös komission varapuheenjohtaja Šefčovič on nostanut ennakointijärjestelmämme ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan esille positiivisina esimerkkeinä. 

Selonteon toisessa osassa esitellään kansainvälisiä esimerkkejä tulevat sukupolvet huomioivista instituutioista sekä tavoista lisätä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Kansainvälisesti on kehitetty ennakoinnin toimintatapoja erityisesti valtioiden hallinnoissa. Instituutioista esimerkiksi OECD pyrkii kehittämään ennakoivaa ohjausta. Myös YK painottaa tulevien sukupolvien ja pitkän aikavälin huomioimista päätöksenteossa.

Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus kuuluu olennaisesti kestävän kehityksen periaatteisiin. Se on velvollisuutta olla vaarantamatta tulevien sukupolvien tulevaisuutta niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

Arvoisa puhemies,

Selontekotyötä ei ole tehty pelkästään ministeriöiden seinien sisällä. Osana selontekotyötä on kuultu ja osallistettu niin kansalaisia kuin sidosryhmiä. Valtioneuvoston kanslia on järjestänyt 50 dialogia Suomen tulevaisuudesta yhdessä Erätaukosäätiön kanssa. Niiden tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä eri taustoista tulevien ihmisten kokemuksista ja ajatusmaailmasta. 

Keskusteluilla ja osallisuuden vahvistamisella on tuettu myös oikeusministeriön Kansallisen demokratiaohjelman 2025 tavoitteita. Ohjelmalla edistetään osallisuutta ja etsitään uudenlaisia tapoja vuorovaikutukseen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Valtioneuvosto on eduskunnan edellyttämällä tavalla muuttanut selontekovalmistelua. Tulevaisuusselonteon valmistelu on kiinnitetty paremmin ministeriöiden yhteiseen ja jatkuvaan ennakointiin. Olemme eduskunnan edellyttämällä tavalla luoneet vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita. Olemme työstäneet myös sellaisia skenaarioita, joissa kansainvälisen yhteistyön kehityskulku ei ole toivotunlaista. Tämä ei ole ristiriidassa virallisten tavoitteiden edistämisen kanssa vaan varautumista vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. 

Arvoisa puhemies,

Suomi on kansainvälisten arviointien mukaan viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin sekä toista vuotta peräkkäin maailman parhaiten kestävyyttä edistävä maa. Meillä on paljon mahdollisuuksia rakentaa kestävämpää tulevaisuutta suhteellisen hyvistä lähtökohdista. 
Ydinkysymys on se, miten varmistamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet onnelliseen ja kestävään elämään. Tulevaisuusselonteko onkin keskustelunavaus seuraavien sukupolvien Suomesta. 

Ennakoinnin suurimpana hyötynä ei aina ole tuotettu ennakointitieto vaan ennakoinnin taustalla oleva moniääninen yhteiskunnallinen keskustelu. Siksi dialogi Suomen tulevaisuudesta yhdessä niin kansalaisten kuin eduskunnan kanssa on äärimmäisen tärkeää ja arvokasta.