Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 12.4.2017 12.24
Tiedote 162/2017

Räätälöityä tukea omaishoitajille, hoivavapaa helpottamaan työn ja hoivan yhteensovittamista

Entistä useampi hoivaa läheistään palkkatyön ohessa. Omaishoidon selvityksessä kartoitettiin muissa maissa käytössä olevan, Suomeen soveltuvan hoivavapaamallin luomista.

”Hoivavapaa helpottaisi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja turvaisi toimeentulon. Jos omainen sairastuisi, häntä voisi jäädä hoitamaan lyhytaikaisesti hoivavapaan turvin. Tuki voisi ulottua niin itsensätyöllistäjiin, opiskelijoihin kuin palkansaajiin”, sanoo tutkimuksesta vastaava johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä. Hoivavapaamallissa palkattomalla vapaalla oleva voisi saada veronalaista hoivavapaakorvausta, joka rahoitettaisiin sairasvakuutuksen työtulovakuutuksesta.

Omaishoidon tarve kasvaa lähivuosina voimakkaasti väestön ikääntymisen takia. Suurin osa omaishoitajista hoitaa omaistaan ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Selvityksessä tarkasteltiin, minkälaiset tukitoimet auttavat omaishoitajia selviytymään tehtävässään.

Jopa 350 000 suomalaista toimii viikoittain omaisensa pääasiallisena auttajana. 45 000 omaishoitajaa on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Puolet omaishoitajista huolehtii puolisostaan, neljännes vanhemmistaan ja osa lapsistaan. Omaishoitajista naisia on seitsemän kymmenestä, eläkkeellä kuusi kymmenestä ja yksi kymmenestä on työtön. Kaksi omaishoitajaa kymmenestä käy töissä.

”Omaiselle omaishoidosta aiheutuvat kustannukset ovat suurimpia silloin, kun omainen jättää ansiotyönsä tai vähentää sitä omaishoidon vuoksi. Tällä voi olla myös laajempia vaikutuksia kansantalouteen työllisyyden kautta. Omaishoito tulisikin nähdä sosiaali- ja terveydenhuoltoa laajempana yhteiskunnallisena ja valinnanvapautta koskevana kysymyksenä”, sanoo Riikka Shemeikka.

Hyvinvoiva ja valmennettu omaishoitaja jaksaa paremmin

Selvityksessä tarkasteltiin erilaisten omaishoitoperheiden tarvitsemaa tukea ja palveluja sekä arvioitiin tuen ja palvelujen kustannuksia. Nykyistä kattavampi omaishoitoperheen kotona asumista tukeva palvelujen kokonaisuus on julkiselle sektorille lähes poikkeuksetta edullisempaa kuin kodin ulkopuolinen ympärivuorokautinen hoito. Suurimmat kustannukset aiheutuvat omaishoitajan työssäkäynnin mahdollistavista omaisen hoivaa korvaavista palveluista, hoidettavan toimintakykyä ylläpitävästä kuntoutuksesta sekä omaishoitajan vapaista.

Omaishoitajien ja hoidettavien tilanteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti, minkä vuoksi tarvitaan räätälöityjä tukitoimia. Tukitoimet ovat vaikuttavia silloin, kun ne on räätälöity sekä omaishoitajalle että hoidettavalle. Omaishoito ja kotona asumista tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät mutta eivät korvaa toisiaan.

Omaishoitajien jaksamista voidaan tukea joustavilla ja yksilöllisillä palveluilla joiden sisältö räätälöidään omaishoitajan työssäkäynnin, fyysisten, henkisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaan. Suuri osa omaishoitoa tukevista palveluista on tavanomaisia kotona asumista tukevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omaishoitoperheelle, omaishoidettavalle ja omaishoitajalle. Omaishoitajien jaksamista voidaan parantaa myös koulutuksella ja valmennuksella sekä sijaishoidon ja työpaikoilla annettavan tuen avulla.

Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Kuntoutussäätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto.

Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen -raportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: Tutkimuksesta vastaava johtaja Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3102, riikka.shemeikka (at) kuntoutussaatio.fi, tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 405, anne-mari.raassina (at) stm.fi

 
Sivun alkuun