Talouspolitikan koordinaattori Lauri Kajanoja:
Inflaatio on kiihtynyt, kenen on vastuu?

Etenkin energiahintojen kallistuminen on kiihdyttänyt inflaatiota Suomessa ja euroalueella laajemmin. Tulevina vuosina hintavakauden ylläpito euroalueella on ensisijaisesti Euroopan keskuspankin tehtävä, mutta Suomen inflaatio on suurelta osin myös suomalaisten käsissä.

Inflaatio alkoi kiihtyä tuntuvasti vuoden 2021 aikana oltuaan monen vuoden ajan poikkeuksellisen hidasta. Ministeriömme ennusti kesäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 5,8 prosenttia vuonna 2022.

Inflaation nopeutumisen taustalla on osin se, että koronakriisin aikana yritykset jättivät investointeja tekemättä, mikä pienensi monien raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden tuotantokapasiteettia. Erityisesti tämä koski energiatuotteita. Pandemia aiheutti muitakin häiriötä useiden alojen tuotannossa ja kansainvälisissä tavarakuljetuksissa.

Kun kotitalouksien ja yritysten kysyntä kasvoi pandemian hellittäessä, tuotanto ei pysynyt perässä. Seurauksena oli monien tavaroiden kallistuminen. Samaan aikaan useilla aloilla etenkin palveluissa oli puutetta työvoimasta, mikä sekin lisäsi paineita nostaa hintoja.

Erityisesti energiatuotteiden, kuten polttonesteiden ja sähkön, hinnat ovat nousseet. Inflaatio on kiihtynyt myös sellaisten tavaroiden ja palveluiden kohdalla, joiden tuottamisessa tarvitaan paljon energiaa. Elintarvikkeiden hinnat ovat kallistuneet osin tästä johtuen.

Erityisesti Yhdysvalloissa inflaatiota on kiihdyttänyt myös poikkeuksellisen voimakas finanssipoliittinen elvytys. Tärkeä osa sitä oli, että valtio maksoi suuria väliaikaisia tukia kotitalouksille. Tämä kasvatti merkittävästi kotitalouksien kysyntää tilanteessa, jossa pandemia yhä rajoitti tuotantoa. Seurauksena oli inflaation kiihtyminen laajasti eri tuotteiden kohdalla. Euroalueella tällaista ilmiötä ei ole samassa mitassa nähty, koska finanssipoliittinen elvytys ei pandemian aikana ollut yhtä voimakasta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jälleen muuttanut tilannetta. Se on rajoittanut energian ja muiden raaka-aineiden saatavuutta ja siten nostanut niiden hintoja erityisesti Euroopassa.

Yhdysvalloissa voimakkaan kysynnän myötä palkkojen nousu on nopeutunut tuntuvasti. Vastaavasti useimmissa euroalueen maissa se on nopeutunut selvästi vähemmän. Yhdysvalloissa inflaation laaja-alaisuus ja palkkojen nopean nousu viittaavat siihen, että inflaatiopaineet voivat kasvaa pidempiaikaisesti.

Suomessa inflaatio on ainakin toistaiseksi kiihtynyt vähemmän kuin euroalueella keskimäärin. Energiahinnat ovat meillä nousseet vähemmän, ja niiden paino kotitalouksien kulutuskorissa on pienempi. Palkkojen nousuvauhti on ollut samaa luokkaa kuin euroalueella keskimäärin.

Suomen inflaatio ja sen vaikutukset ratkaistaan pitkälti Suomessa

Keskuspankeille on annettu tehtäväksi hintavakaudesta huolehtiminen. Jos inflaatio uhkaa kiihtyä liikaa, keskuspankki voi kiristää rahapolitiikkaa ja siten nostaa rahoituksen hintaa taloudessa laajasti. Tämä vaimentaa inflaatiopaineita ajan mittaan.

Keskuspankki ei kuitenkaan voi välittömästi estää esimerkiksi energiahintojen nousua. Rahapolitiikka vaikuttaa kotimaisiin inflaatiopaineisiin, mutta keskuspankki ei voi suoraan kontrolloida myöskään inflaatio-odotuksia eikä palkkojen kehitystä.

Keskeinen kysymys euroalueen inflaationäkymien kannalta on nyt, kuinka paljon palkkojen nousuvauhti kiihtyy ja kotimaiset inflaatiopaineet kasvavat lähitulevaisuudessa. Jos tämä muutos on voimakas, on syytä odottaa keskuspankin tuntuvaa reaktiota ja yleisen korkotason nousua, joka vähitellen vaimentaa inflaatiopaineita.

Jos yksittäisessä rahaliiton jäsenmaassa kuten Suomessa palkkojen nousuvauhti kiihtyy tuntuvasti ja kotimaiset inflaatiopaineet kasvavat, asetelma on toinen. Jos tällainen kehitys on voimakkaampaa kuin rahaliitossa keskimäärin, seurauksena on kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen, joka vaimentaa vientiä ja työllisyyskehitystä.

Keskuspankin korkoreaktiot eivät tällöin saa taloutta takaisin suotuisaan tasapainoon, vaan siihen tarvitaan kotimainen sopeutumisprosessi. Suomessa sellainen koettiin vuoden 2017 kilpailukykysopimuksen muodossa.

Emme voi siis tuudittautua siihen, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikka pitäisi huolen hintavakaudesta ja työllisyydestä Suomessa. Niistä vastuu on meillä suomalaisilla. 

Työmarkkinaratkaisujen rooli on tässä suuri. Lisäksi on tärkeää, että finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden sopivaa. Liian elvyttävä finanssipolitiikka voimistaisi inflaatiopaineita ja kasvattaisi epätasapainoisen kehityksen riskiä. Samalla se toki myös kasvattaisi entisestään julkista velkaa. Näihin kysymyksiin palaan seuraavassa kolumnissani.

Lauri Kajanoja
Talouspolitiikan koordinaattori
@LauriKajanoja