Ylijohtaja Jani Pitkäniemi:
Julkista hallintoa on uudistettava kokonaisuutena
Tarvitaan huolellinen ja realistinen tilannekuva koko julkisesta hallinnosta: kuntien toimintaympäristöstä ja taloudesta, valtionhallinnosta, digitalisaation mahdollisuuksista, tiedolla johtamisesta ja muun muassa yhteisistä konsernipalveluista.
Suomen vahvuuksien lista on pitkä: toimiva hallinto, vakaa, turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta, korkea koulutus, kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut, kattavan sosiaaliturvan luoma turvaverkko ja riskinkantokyky.
Yhteiskunta ja sen tarvitsemat palvelut ovat kuitenkin voimakkaassa murroksessa. Suomalaiset ikääntyvät ja syntyvyys alenee. Julkisen talouden puskurit ovat ohuet, laki- ja sopimussidonnaiset velvoitteet puolestaan suuria. Maamme on harvaan asuttu, ja nopea kaupungistuminen eriyttää alueita ja kuntia toisistaan niin väestöllisesti kuin taloudellisen kantokyvyn osalta. Asuminen kasvukeskuksissa on kallista ja asunnon myyminen syrjäisemmällä seudulla vaikeaa. Koko kuntatalouden uhkana on pysyvä tulojen ja menojen epätasapaino - ilman merkittäviä tasapainotustoimia kriisikuntien määrä kasvaa.
Haasteiden rinnalla mahdollisuuksien lista on onneksi pitkä ja potentiaali on osittain tuntematonkin: digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen, palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan uudistaminen, työvoiman toimialoittaisen, ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen, suotuisan investointiympäristön vahvistaminen, parhaista kansainvälisistä käytännöistä oppiminen.
Murroksen tuomia haasteita ei vielä ole selätetty, ja osa haasteista vakavoituu edelleen. Kunnissa ja valtiolla tehty kehittämistyö on monesti näyttäytynyt sirpaleisena ja toisistaan erillisinä toteutuksina. Yhteistyö sektorien sisällä ja niiden välillä on jäänyt liian vähäiseksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja leviäminen laajemmalle on väistämättä jäänyt vaillinaiseksi. Yhtenäinen yhteiskunnallinen näkymä - julkisen vallan roolia ja valintoja ohjaava viitekehys on puuttunut. Tämä on osaltaan tuonut repivyyttä valtakunnalliseen uudistamiseen, etenkin sote-palvelujen rakenteiden osalta.
Asukkaiden hyvinvointi ja yhdenvertaisuus sekä julkisten varojen tehokas käyttö puoltavat voimakkaasti sitä, että koko julkisen hallinnon uudistamiselle laadittaisiin yhteinen suunta ja strategia: mitä tavoittelemme, mihin panostamme, kuka tekee mitäkin ja missä olisi hyvä tehdä yhdessä. Virkamiehen toivelistalla olisi, että julkisen hallinnon ja palveluiden yhteisen vision laatiminen olisi korkealla tulevan hallituksen ohjelmalistalla.
Tällainen työ vaatii huolellisen ja realistisen tilannekuvan valmistelun koko julkisesta hallinnosta: kuntien toimintaympäristöstä ja taloudesta, valtionhallinnosta, digitalisaation mahdollisuuksista, tiedolla johtamisesta ja muun muassa yhteisistä konsernipalveluista. Vain aidon, yhteisen ja koordinoidun tilannekuvan pohjalta saadaan luotua yhteisiä tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi keinoja, joihin mahdollisimman moni voi sitoutua.
Jani Pitkäniemi
ylijohtaja, kunta- ja aluehallinto-osasto
Hallintopolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on toimivat julkiset palvelut, hyvä hallinto ja että saamme elää kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa.