Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Kansalainen luottaa hallintoon, koska …?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 19.3.2021 9.16
Kolumni
Katju Holkeri

Tiedämme, että Suomi on vahvan luottamuksen maa. Tiedämme myös, että keskiarvon takaa löytyy paljon rikkinäisempi kuva. Luottamus eri hallinnon ja politiikan instituutioihin vaihtelee.

Presidenttiin luotetaan, puolueisiin ei yhtä paljon. Tutkimusten mukaan luottamus yhteiskunnan ylimpien toimijoiden, kuten poliitikkojen, median ja elinkeinoelämän edustajien sekä korkeimpien virkamiesten välillä rakoilee. Luottamus on korkeampaa niissä yhteiskuntaryhmissä, joissa on korkeampi koulutus ja paremmat tulevaisuuden näkymät sekä positiivisempi luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin.

Luottamuksella on merkitystä hallintopolitiikassa, sillä esimerkiksi muutosten läpiviennissä luottamuspääoma on merkittävä tekijä. Muutosten läpivieminen onnistuu vain, jos hallinto luottaa kansalaisiin, kansalaiset luottavat hallintoon ja julkisen hallinnon toimijat luottavat toisiinsa, yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Pandemian aikana näkyy myös se suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, että kun hallintoon luotetaan, niin noudatetaan paremmin myös hallinnosta tulevia ohjeita.

Tarvitsemme säännöllistä tietoa luottamuksen tilasta ja kehityksestä, mutta se ei riitä. Tarvitsemme tietoa myös siitä, mitkä seikat luottamukseen vaikuttavat, eli mitkä asiat vahvistavat luottamusta ja mitkä asiat heikentävät sitä. Miten muuten voisimme tietää, teemmekö luottamuksen kannalta oikeita asioita? Mitä meidän pitäisi tehdä toisin tai enemmän ja mitä lakata tekemästä? 

Olemme tilanneet OECD:ltä luottamusarvioinnin (Understanding the drivers of Trust in Government Institutions in Finland). Suomi on vasta toinen maa Etelä-Korean jälkeen, joka on mukana tällaisessa selvityksessä. Sen tuloksena saamme tietoa luottamuksen tilasta, mutta mikä erityisen tärkeää, myös siitä mikä siihen vaikuttaa. Kesän alussa, kun arviointi valmistuu, saamme siis uutta viisautta siitä, mitkä (OECD-kielellä) ovat luottamuksen ajureita. Näin meidän on arvioinnin pohjalta mahdollista luoda strategiaa sille, mihin ja millä toimenpiteillä pitää investoida, jotta luottamustyöllä saavutetaan haluttuja vaikutuksia.

Tarvitsemme siis proaktiivista asennetta luottamukseen. Ei vain seurata miten luottamus kehittyy, vaan tehdään kaikkemme sen eteen, että luottamus hallintoon pysyy vahvana. Hallinnon tehtävä on rakentaa kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Pandemian aikana ja sen jälkityössä tämä on erityisen välttämätöntä.

Katju Holkeri, finanssineuvos
@HoKatju

Hallintopolitiikan alueella on käynnissä kolme kesän alussa valmistuvaa OECD:n arviointia 

  1. OECD:n luottamusarviointi (Understanding the drivers of Trust in Government Institutions in Finland), jossa OECD:n tavoitteena on tunnistaa mahdollisuuksia toimiksi, joilla Suomessa voidaan vahvistaa luottamusta hallinnon instituutioihin.   
  2. OECD:n arviointi kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista Suomessa (Civic Space Scan of Finland), jossa OECD arvioi mm. lakeja ja käytäntöjä, kansalaisoikeuksia, median toimintamahdollisuuksia, digitalisuuden tuomaa muutosta, kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista.
  3. OECD:n suositukset saadaan kesällä myös työstä, joka koskee valtion ennakoivaa ohjausta ja systeemisen muutokset tukemista yhteiskunnassa (Structural Innovation in the Finnish Public Sector: Building a model to steward systems change based on anticipatory innovation). Tämä työ on Euroopan komission rahoittamaa ja jatkuu vielä toisen vuoden piloteilla. 
Hallintopolitiikka Valtiovarainministeriö
 
Sivun alkuun