Kuntaministeri Sirpa Paateron puhe Kestävän kasvun ohjelma -maakuntakiertueen Kouvolan aluetilaisuudessa
Kuntaministeri Sirpa Paateron puhe Kestävän kasvun ohjelma -maakuntakiertueen Kouvolan aluetilaisuudessa perjantaina 9.lokakuuta.
Hyvät kuulijat,
Tänään tarkoituksemme on siis keskustella – ja ennen muuta kuulla teitä – siitä, mitä näkökohtia tulisi ottaa huomioon, kun päätämme EU:n elpymisrahojen käytöstä. Suomen käyttöön eri lähteistä tuleva rahoitus on siis noin kolme miljardia euroa, josta nyt keskustelun kohteena oleva elpymis- ja palautumistukivälineen 2,3 miljardia euroa.
Näitä rahoja on tarkoitus suunnata hallituksen kestävän kasvun ohjelmassa kuuteen teemaan, joilla uudistetaan suomalaista yhteiskuntaa:
- Koulutukseen ja tutkimukseen,
- vihreään siirtymään,
- kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen,
- kilpailukyvyn turvaamiseen,
- työelämän kehittämiseen sekä
- sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantamiseen.
On tärkeä tiedostaa, että on kyse uudenlaisesta rahoitusmallista. Rahoitusta ei kohdenneta alueellisesti vaan kansallisten teemojen mukaan. Toki näihin teemoihin tulee sisältymään niin alueellisia kuin kansallisia toimia. Myös teemoissa on paljon uutta. Esimerkiksi työllisyys- tai sote-palveluihin ei ole tässä määrin suunnattu aiemmin EU-rahoitusta. On hienoa, että niiden merkitys talouden elpymiselle ja hyvinvoinnille tunnustetaan.
Uutta on myös se, että rahaa ei jaeta niinkään kustannusperusteisesti – vaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen mukaan. Rahoitusta myönnetään siis vuoteen 2023 asti ulottuville toimille, joiden toteutumiselle asetetaan mittareita, joita seurataan. Samalla, kun kyse on tilapäisestä rahoituksesta, on tarkoituksena valita rahoituksen kohteeksi sellaisia toimia, joilla uudistetaan yhteiskuntaa pysyvästi.
Hallitus laatii vielä syksyn aikana selonteon eduskunnalle selonteon varojen käytöstä sekä alustavan suunnitelman elpymisrahojen käytöstä komissiolle vuoden loppuun mennessä. Sitä varten olemme jo nyt täällä. Lopullinen suunnitelma annetaan komissiolle ensi vuonna arviolta maalis-huhtikuussa.
Käytännön järjestelyistä kuulette tarkemmin ylijohtaja Markus Sovalan puheenvuorossa. Ennen sitä pohdin hiukan sitä, miten tähän on tultu.
Yksityinen ja julkinen sektori asetetaan usein vastakkain. Se on erikoista, sillä menestymme vain yhdessä. Koronapandemia on tehnyt julkisen hallinnon ohjaavan ja koordinoivan roolin näkyväksi, kun se on koetellut yhteiskuntia ennen näkemättömällä tavalla kaikkialla maailmassa.
Koronan myötä on ollut helppo tunnistaa julkisesti järjestetyn terveydenhuollon, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tärkeys. Kuntien työntekijöille kuuluu suuri kiitos siitä, että olemme Suomessa selvinneet koronasta niin ihmisten hyvinvoinnin kannalta kuin taloudellisesti muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen hyvin. Valtion puolesta olemme tukeneet kuntia suuntaamalla niille tänä ja ensi vuonna ennätykselliset summat lisärahaa.
Julkishallintoa on tarvittu myös muuhun. Vain julkinen valta voi rajoittaa ihmisen liikkumista. Miljardeja on suunnattu kuntien ohella myös yritysten pelastamiseksi. Kesällä koko Eurooppa oli siis yhtä mieltä siitä, että julkiset investoinnit ovat välttämättömiä kriisistä elpyessä. Siksi olemme täällä.
Julkiset palvelut ja tulonsiirrot luovat hyvinvointia ihmisille ja yrityksille edellytyksiä menestykseen. Juuri siitä myös elvytysrahojen käytössä on kyse. 1990-luvun lama oli monella tapaa erilainen kuin nykyinen, mutta meidän kannattaa muistaa sen oppeja nyt. Virheitä emme voi toistaa, sillä tarvitsemme kaikki – ja kaikkialla Suomessa – mukaan paremman tulevaisuuden tekemiseen.
Hyvät kuulijat,
Kuten totesin, EU:n elvytysrahojen käytössä on kyse uudenlaisesta mallista myös kansallisella tasolla, kun saamme pohtia, mihin yhteisiä rahoja kannattaa investoida.
Asetamme siis tulevaisuuden askelmerkkejä, sillä julkishallinnon ohjausta tarvitaan jatkossakin, kun vastaamme yhteiskunnan suurimpiin kysymyksiin, oli kyse sitten ilmastonmuutoksen torjunnasta, alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden hillinnästä, palvelujen digitalisoinnista tai sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. Hallituksen sote-uudistus on yksi keskeisiä tulevaisuustekoja, jolla parannamme ihmisten terveyttä ja yhtenäistämme hoitoketjuja.
Asetamme askelmerkkejä myös kansainvälisellä tasolla. Kun kyse on hyvästä hallinosta, Suomi on kaikkien kansainvälisten vertailujen kärkeä. Kun asetimme maailman kunnianhimoisimman hiilineutraalisuustavoitteen, seurasivat EU ja Kiina perässä. Emme ole suurvalta ja meidän pitää tunnistaa tosiasiat. Niihin kuuluu myös se, että voimme vaikuttaa itseämme koskeviin asioihin myös globaalilla tasolla, kun olemme tarjoamassa ratkaisuja ja näyttämässä esimerkkiä siellä, missä asioista päätetään.
Edelläkävijänä meitä kuunnellaan ja katsotaan. Siksi meidän pohdittava, miten elvytysrahat käytetään tehokkaasti ja vastuullisesti. Näin voimme toimia esimerkkinä tässäkin asiassa.
Toivon siksi, että pohtiessanne EU:n elvytysrahojen käyttöä ajattelette isosti. 2,3 miljardia euroa on paljon, mutta kyse on vieläkin suuremmasta. Siitä, miten yhteiskuntaa uudistetaan Suomessa ja muualla. Samalla kestävän kasvun ohjelmassa kyse siilojen purkamisesta. Meidän on uudistettava yhdessä ja johdonmukaisesti, jotta pääsemme samaan suuntaan. Pienenä maana meillä ei ole varaa tarpeettomaan vastakkainasetteluun.