Ministerityöryhmä linjasi Suomen kestävän kasvun ohjelman sisältöä ja tavoitteita

Suomen kestävän kasvun ohjelma pyrkii muun muassa vähentämään päästöjä, nostamaan työllisyyttä ja nopeuttamaan hoitoon pääsyä.

Ministerityöryhmä asetti keskiviikkona 10. helmikuuta tavoitteet Suomen kestävän kasvun ohjelmalle. Työryhmän puheenjohtaja on valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.

Ohjelman tavoitteena on

• vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
• kasvattaa tuottavuutta
• nostaa työllisyysastetta
• nopeuttaa hoitoon pääsyä
• edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Suomen osuudeksi rahoituksesta arvioidaan nykytiedoin 2,7 miljardia euroa.

Tietoa EU:n elpymisvälineen rahoituksesta ja ohjelmista

Ohjelma rakentuu neljälle pilarille

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla oli alun perin kuusi painopistettä, mutta ministerityöryhmä tarkensi painotuksia. Ohjelma rakentuu nyt neljälle pilarille:

1. Vihreä siirtymä

Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. 
Ohjelma vauhdittaa ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää merkittävästi päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

Tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, korkean jalostusarvon biotuotteissa sekä päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Lisäksi pyritään parantamaan energiatehokkuutta sekä nopeuttamaan muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. Tavoitteita edistetään muun muassa panostuksilla tutkimukseen ja toimilla, jotka saavat liikkeelle mahdollisimman paljon vihreän siirtymän investointeja ja luovat markkinoille kokonaisratkaisuja.

2. Digitalisaatio

Ohjelma vahvistaa digitalisaatiota ja datataloutta julkisissa ja yksityisissä palveluissa, niin että tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Ohjelma tuo turvalliset hyvän arjen palvelut ihmisten saataville koko maassa.

Tavoitteena on luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä nostaa Suomi maailman kärkimaaksi digitaalisen yhteiskunnan datavetoisten palveluiden ja niiden turvallisten ratkaisujen tuottajana.  Työssä huomioidaan ratkaisut, jotka edistävät liikenteen digitalisoitumista. Ohjelma vahvistaa yhteiskunnan digitaalista siirtymää toimilla, jotka vauhdittavat digi-, teknologia- ja datainvestointeja.

3. Työllisyys ja osaaminen

Ohjelmalla nostetaan työllisyysastetta ja osaamistasoa, jotta kestävä kasvu vauhdittuisi. Tarkoituksena on uudistaa muun muassa työnhaun palvelut asiakaslähtöisiksi ja hyödyntää niissä digitalisaatiota. Lisäksi sujuvoitetaan työperäistä maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä edistetään työhyvinvointia ja osatyökykyisten työllistymistä. Pitkän aikavälin kasvua edistetään nostamalla niin nuorten kuin aikuistenkin osaamistasoa. Jatkuvaan oppimiseen tulee lisää mahdollisuuksia niin, että opiskelu ei ole sidottu tiettyyn paikkaan.

Ohjelma vahvistaa tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyyttä sekä lisää tutkimus- ja kehitysintensiivisyyttä, jotta kasvu vauhdittuu myös pitkällä aikavälillä.

Tavoitteena on vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua. Tässä työssä on pyrkimyksenä innovatiivisuus ja tutkimustiedon hyödyntäminen.

4. Sosiaali- ja terveyspalvelut

Ohjelma vauhdittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden uudistumista. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti. Tieto- ja viestintäteknologisin uudistuksin tuetaan palveluiden rakenneuudistusta.

Hoitoon pääsyn on tarkoitus nopeutua koko maassa, kun otetaan käyttöön uusia toimintatapoja. Ohjelma edistää perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että mukana on myös mielenterveys.

Tarkoituksena on purkaa koronakriisin aikana syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja.

Valmistelijat kuulevat sidosryhmiä

Seuraavaksi ohjelman valmistelijat kuulevat sidosryhmiä siitä, miten mahdollisia hankkeita pitäisi asettaa tärkeysjärjestykseen.

Valtiovarainministeriö järjestää verkossa sidosryhmätilaisuuksia, joista ensimmäinen on torstaina 11. helmikuuta. Tilaisuuksiin kutsutaan laajasti maakuntien ja alueiden toimijoita, elinkeinoelämää sekä sosiaali- ja terveys-, työllisyys- sekä koulutus- ja tutkimusalaa.

Suomi toimittaa alustavan version kestävän kasvun ohjelman suunnitelmasta Euroopan komissiolle 15. maaliskuuta ja lopullisen version 29. huhtikuuta.

Lisätietoja:

Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula, puh. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)vm.fi
Finanssineuvos Laura Vartia, puh. 029 5530 228, laura.vartia(at)vm.fi