Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Miten käytämme valmisteluvaltaamme jatkossa?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 11.5.2021 12.28
Kolumni

Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa eduskuntauudistuksessa vuonna 1906. Samalla saatiin yhteiskunnan eri äänet mukaan päätöksentekoon ja sitä kautta kaikille tasa-arvoisempi ja parempi yhteiskunta.  Nyt olemme vastaavan tilanteen edessä. Voimme laajentaa viranomaisten “supervalmistelijakoneistojen” ja pienten suljettujen työryhmien valmisteluvastuuta aktivoimaan monenlaisia osaajia mukaan. Elämme keskellä ilmiöitä, joita emme pysty kapealla asiantuntijuudella ymmärtämään, saati ratkaisemaan. Juuri nyt on oikea aika reagoida ja parantaa valmistelun laatua!

Edustuksellisesta päätöksenteosta verkostomaiseen yhdessä valmisteluun

Perinteisesti valmistelua on tehty ministeriöissä edustuksellisissa työryhmissä, jotka on nimitetty ja asetettu. Viimeistään korona-aika on muuttanut asetelmat. Olemme oppineet, että valtaa voi käyttää myös fiksummin. Valtaa voidaan siirtää kabineteista verkostoihin, jotka toimivat aika- ja paikkariippumattomasti. Virallisia työryhmiä tarvitaan varmasti jatkossakin, mutta siten, että ne hyödyntävät taustalla tehtävää, laajemmin joukkoistettua valmistelua nykyistä enemmän.
Oikein toimiva valta perustuu luottamukseen. Valtaa ei pidä käyttää väärin. Tehtävämme on varmistaa, että valmistelun laatua parannetaan merkittävästi. Keskeinen kysymys kuuluukin: Miten käytämme valmisteluvaltaamme jatkossa?

Verkostomaisuus edellyttää aika- ja paikkariippumattoman osallistumisen mahdollisuuksien merkittävää lisäämistä

Yksi alueellista epätasa-arvoa aiheuttava tekijä on se, että käytämme valtaamme liikuttaaksemme ihmisiä paikasta toiseen. On absurdi ajatus, että käyttäisimme jatkossakin valtaamme siihen, että ihmiset liikkuvat aina fyysisesti saman pöydän ympärille. Digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen mahdollistaa osallistumisen mistä vain ja milloin vain. Kokemuksemme mukaan valmistelussa, johon on osallistettu ihmisiä mukaan modernia teknologiaa hyödyntäen, työskentelyn laatu voi olla suorastaan timanttista. 

Diversiteettiköyhyydestä monimuotoisuuteen

Rekrytoimme edelleen hyvin samanlaisella taustalla ja profiililla olevia asiantuntijoita hoitamaan samoja tehtäviä, joita on aina ennenkin hoidettu. Tämä johtaa siihen, että valmistelemme asioita diversiteettiköyhästi. Koska emme pysty enää ratkomaan yhä monimutkaisempia ongelmia pelkästään omin voimin, ainoa järkevä ratkaisu on kytkeytyä muihin.

Verkostomainen yhteistyö tarvitsee uudenlaisia rakenteita ja riittävät vapausasteet

Ihmiset haluavat tulla mukaan, kun vaan tietävät, miten ja missä se tapahtuu. Työ 2.0 Labin tammikuussa 2021 teettämään “Ilmiölähtöisyys valtionhallinnossa” -kyselyyn vastasi yli 2000 virkamiestä valtion eri virastoista. Yksi oleellinen esille noussut asia oli, että kiinnostusta kytkeytyä ja tuoda oma asiantuntijuus ja tekeminen osaksi laajempaa kokonaisuutta kyllä löytyy. Vastaajista 85 % ei kuitenkaan tiennyt, miten sen tekisi. Tässä on kehittämisen paikka. Valmistelussa olevien ilmiöiden näky-väksi tekeminen ja valmisteluun kytkeytymisen mahdollistaminen on yksi haaste, jota pyrimme Työ 2.0 Labissä ratkomaan. Hauska sattuma muuten on, että Työ 2.0 Lab sijaitsee samalla paikalla, jossa Suomen eduskunta kokoontui vuosina 1911-1932, ennen nykyisen eduskuntatalon valmistumista.

Kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n verkostotyöskentelyssä on yli 1000 osallistujaa. Työskentely tapahtuu lähtökohtaisesti reaaliaikaisesti ja avoimesti, yhdessä. Näin aktivoidaan kaikenlaisia toimijoita kytkemään osaamisensa prosesseihin, joihin he tuottavat eniten lisäarvoa. Yhdessä tekeminen ei tarkoita sitä, ettemme kantaisi vastuuta valmistelun laadusta. Pikemminkin varmistamme tällaisella työskentelyllä sen, että mitä ikinä tuleekin ulos, se on erittäin hyvin yhdessä “jynssätty”.

Yhteistyöllä edistetään myös kestävän kehityksen periaatteiden toimeenpanoa 

Taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ovat päämääriä kaikessa tekemisessämme yhä enemmän. Valtio on säästänyt pelkästään virkamatkustamiseen liittyvissä kuluissa korona-aikana noin 100 miljoonaa euroa. Ilmasto kiittää, kun vältämme turhaa matkustamista paikasta toiseen. Sosiaalista kestävyyttä on se, että pidetään kaikki mukana. 

On hyvä aika tuoda käsityksemme vallasta ja vallankäytöstä tähän päivään. Virkavastuu 2.0 tarkoittaa, että ymmärrämme asiantuntijuuden todellisen arvon syntyvän, kun jaamme tietomme muiden kanssa. Kun ihmisille annetaan mahdollisuus, he tulevat mukaan.

Kirjoittajat:

Aleksi Kopponen, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö

Virpi Einola-Pekkinen, kehittämispäällikkö, valtiovarainministeriö

Hallintopolitiikka Valtiovarainministeriö
 
Sivun alkuun