Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtiovarainministeriön oman hallinnonalan budjettiehdotus vuodelle 2020

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 16.8.2019 11.20
Tiedote

Valtiovarainministeriö ehdottaa omalle hallinnonalalleen määrärahoja yhteensä 18,8 mrd. euroa, joka on n. 1,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä valtaosa liittyy kuntien tukemiseen. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 51 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 28 %, EU-maksujen 12 %, energiaverotuen 1,4 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,5 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 6 %.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin VM ehdottaa yhteensä 600 milj. euroa. Menoihin sisältyy 13,7 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja. Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 29 milj. euroa arviomäärärahoja.

Palvelut valtioyhteisölle

Palveluihin valtioyhteisölle VM ehdottaa 50 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot. Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 350 milj. euroa eli 110 milj. euroa edellisvuotta enemmän perusparannus- ja peruskorjausmenoihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon VM ehdottaa yhteensä 108 milj. euroa. Summa sisältää uuden Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 55 milj. euroa sekä Tilastokeskuksen toimintamenoihin 49 milj. euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenoihin 4 milj. euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Maistraattien yhdistyessä Väestörekisterin kanssa uudeksi Digi- ja väestötietovirastoksi, maistraattien toimintamenot siirtyvät rekisterihallinnon piiriin. Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 57 milj. euroa.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 5,2 mrd. euroa, joka on 110 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.

Tapaturmakorvausten arvioidaan korvausmenoennusteiden perusteella vähenevän 5 milj. eurolla.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen VM ehdottaa 7,3 mrd. euroa, joka on n. 1,163 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Valtionosuuden aleneminen johtuu siitä, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilta siirretään 1 967 milj. euroa kuntien verotulomenetysten kompensaatiota omalle momentilleen. Jos kompensaatioiden siirtoa ei oteta huomioon, kasvaa peruspalvelujen valtionosuus vuodesta 2019 vuoteen 2020 hieman yli 800 milj. euroa. Lisäykseen vaikuttaa muun muassa kertaluonteinen 237 milj. euron kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuden leikkauksen kompensaatio, kustannustenjaon tarkistus, joka lisää valtionosuutta 102 milj. euroa sekä lakisääteinen 187 milj. euron indeksikorotus. Kuntien menoja vähentävät mm. erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ja perhe- ja omaishoidon kehittämisestä syntyvä säästö. Lisäystä osoitetaan puolestaan A1-kielen opetuksen aloittamisen varhentamiseen sekä lastensuojelun jälkihuollon laajennukseen. Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja toteutetaan varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen. Lisäksi toteutetaan Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi sekä perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen.

Kuntien verotulojen alenemista kompensoidaan vuoden 2020 osalta 312 milj. euron valtionkorvauksella.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan 2,2 mrd. euroa, joka on 137 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eli tullit ja sokerin tuotantomaksut eivät sisälly Suomen valtion talousarvioon.

Lisätietoja:

Talouspäällikkö Jan Holmberg, puh. 02955 30156, [email protected]

 
Sivun alkuun