Fimea kokoaa lääkehuollon osaamista yhteen

"Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean haasteena on koota tietoa ja osaamista yhteen lääkealan kehittämiseksi ja saada se nykyistä paremmin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Muuten ei lääkehuollon hallinta onnistu", sanoo ylijohtaja Sinikka Rajaniemi.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan lääkkeiden hintalautakunnan Hilan johtaja Sinikka Rajaniemi siirtyi vauhdilla uuden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylijohtajaksi. Valtioneuvosto nimitti hänet 29. lokakuuta ja hän aloitti tehtävässään 1. marraskuuta samana päivänä kuin uusi keskuskin.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan (Finnish Medicines Agency) on keskitetty lääkealan lupa- ja valvontatehtäviä, tutkimus- ja kehittämistehtäviä sekä lääketiedon tuottamista ja välittämistä ja EU-yhteistyötä.

"Fimeaa perustettaessa on korostettu uusia tutkimus- ja kehittämistehtäviä, koska lääkehuoltoa ei ole tarkastellut ja kehittänyt kokonaisuutena mikään organisaatio. Lääkelaitoksen henkilöstö on arvellut, ettei valvontaa ja lupatehtäviä enää arvostettaisi. Mutta kyllä ne ovat yhtä tärkeitä kuin ennenkin. Entiseltä Lääkelaitokselta siirtyy Fimeaan näihin tehtäviin valtava asiantuntemus", Sinikka Rajaniemi sanoo.

Rajaniemi on aiemmin työskennellyt Kelassa ja Hilassa, jotka molemmat ovat lääkehuollon keskeisiä toimijoita. Hilassa arvioidaan, voidaanko lääke ottaa korvausjärjestelmään ja millä hinnalla. Kela toimeenpanee Hilan päätökset eli maksaa lääkkeistä sairausvakuutuskorvaukset. Se voi antaa lisäksi tarkempia ohjeita lääkkeiden korvaamisen ehdoista.

"Lääkehuollossa on lisäksi monia muita toimijoita: STM, THL, Valvira ja kaikki sidosryhmät. On hienoa, että nyt on saatu tällainen keskus kokoamaan eri toimijoiden tietoa ja osaamista yhteen", Rajaniemi sanoo.

"Tutkin lisensiaatintyöhöni eurooppalaisia lääkekorvausjärjestelmiä ja suurten lääkekustannusten korvaamismenettelyjä. Huomasin, että lääkehuollon sujumiseksi pitää ottaa huomioon kokonaisuuksia. Yksittäisiä palikoita kehittämällä päästään eteenpäin askel kerrallaan, mutta parempia tuloksia saadaan katsomalla asioita laajemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon rationaalisessa toiminnassa lääkkeiden käytöllä ja määräämiskäytännöillä on suuri merkitys."

Lääkekorvausjärjestelmä on lääkehuollon iso palikka. Rajaniemi on ollut mukana sen uudistamisessa. Viitehintajärjestelmä on onnistunut hyvin, ja tavoitellut säästöt yhteiskunnalle ja lääkkeiden käyttäjille on saavutettu.

"Vuoropuhelu lääketeollisuudenkin kanssa on parantunut. Sillä puolella on tunnustettu, että laskun maksajilla ei ole rahaa lääkkeisiin rajattomasti. Lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä ovat saaneet aikaan kilpailua, joka on alentanut lääkkeiden hintoja."

Pelkästään lääkekorvausjärjestelmällä ei saada lääkehuoltoa kuntoon. Uudet tehokkaat lääkehoidot ovat aina aikaisempia kalliimpia. Rajaniemen mukaan lääkehuollon tehokkuutta ja hallintaa on arvioitava avoimin silmin, jotta toiminta olisi kaikilta osin rationaalista. Se vaatii puuttumista moniin asioihin ja vuosien yhteistyötä lääkealan toimijoilta ja kaikilta sidosryhmiltä.

Erityisen tärkeää on yhteistyö palvelujärjestelmää kehittävän THL:n ja järjestelmää valvovan Valviran kanssa. Esimerkiksi vanhusten hyvinvointia pitää tukea ja rakentaa moniammatillisesti niin, ettei lääkkeitä tarvita nykyisiä määriä. Sosiaalitoimella on tärkeä rooli vanhusten arjen hallinnassa, jotta vanhus pärjää vähemmillä lääkkeillä.

Annosjakelun kehittäminen ja sähköiset lääkemääräys- ja potilastietojärjestelmät auttavat osaltaan vanhusten lääkkeiden käytön hallintaa. Hoitohenkilöstö voi nähdä kerralla koko lääkekirjon. Apteekki- ja hoitohenkilöstö voivat yhdessä katsoa aika ajoin, että lääkkeet ovat yhteensopivia eikä vanhuksen käyttöön kasaannu turhia lääkkeitä.

"Meillä viedään hävitettäväksi valtava määrä lääkkeitä. Pelkästään jo sillä voitaisiin saada säästöjä, kun uudet lääkekuurit aloitettaisiin aina pienillä kokeilupakkauksilla. Myös parempi tieto lääkkeiden vaikutuksista lisäisi lääkkeiden osumatarkkuutta."

Sinikka Rajaniemi toivoo, että Fimean perustamisen suurimmat tyrskyt olisivat jo laantumassa, vaikka tilanne on henkilöstölle haasteellinen, kun luodaan uutta organisaatiota ja siirretään toimintoja Helsingistä Kuopioon.

"Tehtävä on myös minulle haasteellinen. Alaisten määrä kasvaa, ja työskentelen ja asun lähivuodet kahdella paikkakunnalla. Olen saanut valintani jälkeen myönteisiä viestejä Lääkelaitoksen henkilöstöltä. Ne rohkaisevat."

"Yhdessä saamme varmasti rakennetuksi sellaiset prosessit ja työkokonaisuudet, jotka takaavat hyvän sisäisen yhteistyön, toimivat palvelut asiakkaillemme ja avoimen yhteistyön sidosryhmien kanssa. Näin varmistamme nykyisistä koordinoidumman lääkehuollon kokonaisuuden, mikä on Fimean perustamisen tavoitteena."

Merja Moilanen