Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Hallitus esittää laajaa valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 9.5.2017 9.57
Tiedote 67

Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana sote- ja maakuntauudistusta. Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 9. toukokuuta.

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla.

Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin.  

Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin

Valinnanvapaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihminen listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa hammashoitolan (suunhoidon yksikön). Jos sote-keskuksella tai hammashoitolalla on toimipisteitä useilla paikkakunnilla, asiakas voi asioida missä tahansa toimipisteessä.

Asiakas voisi valita myös maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Maakunnan liikelaitos tarjoaisi ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista.

Sote-keskus, hammashoitola tai maakunnan liikelaitos voisivat myöntää myös asiakassetelin, jonka asiakas voi käyttää yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta palvelun tuottajalta. Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaat, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja.

Asiakkaat saisivat paremmin tietoa palvelujen laadusta

Asiakkaat saisivat nykyistä paremmin tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja odotusajoista. Laki velvoittaisi maakuntia ja palveluntuottajia tarjoamaan tietoa valtakunnallisessa verkkopalvelussa ja pyydettäessä suullisesti ja kirjallisesti.  Sote-keskuksen ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi vuosittain julkaista tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Tuottajien korvauksissa otetaan huomioon erilaiset asiakkaat

Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu sosiaali- ja palvelujen järjestämisestä siirtyy uudelle maakunnalle 1.1.2019 alkaen. Maakunnat vastaavat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja että eri tuottajien palvelut ovat sujuvasti yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunnat maksaisivat palvelun tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista. Maakunnat saisivat rahoituksen valtiolta.

Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus. Maakunta siis maksaisi palveluntuottajille suuremman korvauksen vanhemmista ja sairaammista asiakkaista.  Lisäksi osa rahoituksesta voitaisiin maksaa suoriteperusteisesti. Erilaiset asiakkaat ovat näin tuottajien kannalta kiinnostavia. Maakunta voisi maksaa tuottajalle lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista.

Myös pienet yritykset voisivat olla tuottajia

Pienillä yrityksillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina. Lisäksi sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoa ostamalla palveluja pieniltä ja mikroyrityksiltä kilpailuttamalla tai suorahankintoina. Vaikka sote-keskusten palveluvalikoima on laaja, pienet yritykset voisivat toimia sote-keskuksen tuottajana yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta.

Valinnanvapaus laajenisi vaiheittain

Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Joissakin maakunnissa valinnanvapausmallin mukaisten sote-keskusten toiminta ja henkilökohtaisen budjetin käyttö voidaan aloittaa pilottihankkeilla jo tänä vuonna. Muiden maakuntien sote-keskusten perustoiminta alkaisi viimeistään 1.7.2019. Haluamansa hammashoitolan asiakas voisi valita jo 1.1.2019 alkaen. Erityisellä poikkeusluvalla maakunta voisi aloittaa sote-keskusten toiminnan vasta vuoden 2021 alussa.  Täysimääräisesti valinnanvapauden pitäisi olla käytössä kaikissa maakunnissa viimeistään 1.1.2023.

Lakiesitykseen sisältyy laaja vaikutusten arviointi

Vaikutusarvioinnin mukaan laaja valinnanvapaus parantaa perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti. Valinnanvapausmalli tarjoaa huolellisesti toteutettuna mahdollisuuksia tavoiteltuun menojen kasvun hillitsemiseen. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on uudistuksen onnistumisessa avainasemassa.

Hallituksen esitys ja muut aineistot
 

Lisätietoja

projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti (STM ja VM), p. 0295 163 012
ylijohtaja Kirsi Varhila (STM), p. 0295 163 338
ylijohtaja Outi Antila (STM), p. 0295 163 164
perhe- ja peruspalveluministeri Rehulan erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 0295 163 109

 
Sivun alkuun