Onko lääkäriin helpompi päästä sote-uudistuksen myötä?

Sote-uudistuksessa Suomeen perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti vastaa videohaastattelussa sote-uudistuksen keskeisimpiin kysymyksiin.

Linkki videohaastatteluun:

• https://youtu.be/G7ab8dddJJE

Tekstiversio haastattelusta

Paranevatko ihmisten peruspalvelut uudistuksessa, onko lääkäriin helpompi päästä?

"Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoitteena on turvata riittävän laadukkaat palvelut ja niiden saatavuus yhdenvertaisin perustein niukkojen resurssien puitteissa. Tavoitteena on vahvistaa ensilinjan eli uudenlaisia perustason palveluita. Tämä tarkoittaa, että toivottavasti lääkäriin olisi helpompi päästä jatkossa.

Tällä perustasolla tarkoitetaan myös sitä, että ensimmäisessä vaiheessa ihmisten lähellä olisi saatavilla kaikki keskeiset palvelut. Ei ainoastaan näitä nykyisiä perustason palveluita, vaan jos tarvitaan esimerkiksi erityistason konsultaatiota, oli kyse sitten sosiaalityöstä tai sitten erikoislääkärinpalvelusta, myös näitä saataisiin tuotua asiakkaan tarpeitten mukaisesti kokonaisuuksina etulinjaan.

Tämä kaikki on tarkoituksena, mutta se tietysti edellyttää isoa toiminnallista muutosta ja tässä pitää edelleen tehdä kärsivällistä työtä. Nyt päätetty uudistus luo sille vain puitteet, mutta työtä täytyy jatkaa, jotta tämä saadaan toteutettua myös käytännössä."

Miten sairaalaverkkoa uudistetaan, loppuvatko päivystyspalvelut läheltä?

"Päivystyspalvelut läheltä eivät lopu.

Tässä hallituksen linjauksessa lähdetään siitä, että Suomessa olisi jatkossa 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä, eli viisi yliopistosairaalaa ja seitsemän muuta laajan päivystyksen sairaalayksikköä. Laajalla päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että siinä on saatavilla kaikki erikoisalat ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

Mutta sitten alueilla lähempänä ihmisiä jatkavat nykyiset keskussairaalat suppeamman palveluvalikoiman omaavina päivystysyksikköinä, ja edelleen myös terveydenkeskuspäivystykset ja niihin liittyvät sosiaalipäivystykset jatkuvat.  Tarkoituksena on, että päivystyspalveluista on saatavilla ja saavutettavissa ympäri maata, mutta järjestelmä tukeutuu näihin 12 yksikköön, joissa on aina saatavilla kaikki erikoisalat."

Voivatko kunnat vielä vaikuttaa tulevan uudistuksen sisältöön?

"Kunnat voivat vaikuttaa monessakin suhteessa tulevan uudistuksen sisältöön. Hallituksen tehtyä poliittisen linjauksen käynnistyy laaja lausuntokierros, eli tämä kokonaisuus lähtee kunnille lausunnoille. Kunnat voivat antaa siitä lausuntonsa ja ne pyritään ottamaan huomioon.

Sen lisäksi tätä valmistelua tehdään laajassa yhteistyössä kuntaliiton kanssa niin, että kuntaliitto on mukana ja kuntaliitto välittää sen, että kunnat ja niiden muodostamat verkostot ovat mukana myös tässä lainvalmistelussa, joka nyt saa uutta vauhtia uudistusta suuntaavista poliittisista linjauksista ja sitä kautta myös on mahdollista vaikuttaa tulevan lainsäädännön sisältöön.

Tärkein paikka on miettiä, miten uudet rakenteet ja -tavoitteet toteutetaan alueilla käytännössä. Tässä alkaakin aluejaon pikkuhiljaa hahmottuessa alueellinen työ, joissa kunnat tulevat olemaan keskeisinä toimijoina mukana. Toivon että kunnat lähtevät jo alueilla, niin sairaanhoitopiirin ja maakunnanliiton ja muitten alueellisten toimijoitten kanssa miettimään, että mitä asiakaslähtöiset integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut sillä alueella merkitsevät ja miten ne voitaisiin toteuttaa."

Miten aluehallintouudistus liittyy tähän uudistukseen?

"Aluehallintouudistus on tämän uudistuksen toinen pilari, jolla samoin tavoitellaan parempaa yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista ja parempaa tuottavuutta, selkeämpää hallintoa ja palveluiden järjestämistä. Aluehallintouudistuksen tarkoituksena on, että alueellisia, kuntaa laajemmalla alueella hoidettavia edistämis- ja kehittämistehtäviä ja muita tehtäviä kootaan itsehallintoalueelle niin, että itsehallintoalueista tulee monia tehtäviä hoitava, selkeä, kansalaisille läheinen ja tehokas viranomainen.

Itsehallintoalueet ovat saamassa hallituksen linjauksen mukaan lähtökohtaisesti kaikki maakuntien liittojen tehtävät ja sitten ELY-keskuksista alueiden, ja niillä olevien elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyvät tehtävät laajasti. Pelastustoimen tehtävät siirtyvät niin ikään itsehallintoalueille. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuutta tässä arvioidaan, että liittyykö sekin alueiden tehtäviin.

Ylipäänsä kaikki sellaiset tehtävät, jotka laki on velvoittanut kunnat järjestämään yhteistyössä toisten kuntien kanssa, eli sellaisia jotka ovat yhtä paikkakuntaa laajemmalla alueella järjestettäviä. Näistä saataisiin sellainen selkeä kokonaisuus ja demokratia paranee myös kun ne ovat kansalaisten suoralla vaalilla valitseman itsehallintoalueen valtuuston alaisuudessa ja itsehallintoalueen valtuuston päätösvallan mukaisesti järjestettyinä."

Haastattelu: Katariina Vesikko
Video: Kimmo Vainikainen