Hyppää sisältöön

Pirjo Lillsunde: Pääsiäisen aikana voi rauhoittua yhdessä – tilanteen kiristyessä apua on saatavilla

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 9.4.2020 15.45
Kolumni
Pirjo Lillsunde

Pääsiäisenä monen työvelvoitteet hellittävät. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne, siihen liittyvät huolet, jatkuva yhdessäolo kotona ja ylimääräinen vapaa-aika saattavat kiristää perheenjäsenten välejä. Apua saa myös poikkeusoloissa.

Heikko taloudellinen tilanne, mielenterveysongelmat sekä väkivallan uhka, päihteet tai muu joku muu asia tekevät ihmisistä haavoittuvia. Monen tukiverkot ovat heikot. Kieli- ja lukutaidon, sairauden tai erilaisten kulttuuristen tekijöiden vuoksi viranomaisten ohjeet taudilta suojautumiseen eivät ole saavuttaneet kaikkia.

On tärkeää tunnistaa ne haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, jotka eivät ole palvelujen piirissä, tai jotka eivät esimerkiksi kykene käyttämään digitaalisia palveluja. Lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet tarvitsevat erilaisia asioita arjen tueksi poikkeusoloissa.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen jatkuu myös poikkeusoloissa

Poikkeusolojen rajoituksilla pyritään suojaamaan ihmisiä koronavirustartunnalta. Sen lisäksi on tärkeää huolehtia ihmisten muusta hyvinvoinnista. Ihmisten psyykkinen jaksaminen on koetuksella, toimintakyky ja fyysinen kunto voivat heikentyä arjen rutiinien muutoksen vuoksi. Sosiaalisten kontaktien katkeaminen voi lisätä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteillä pyritään siihen, että ihmisten palvelutarpeet vähenevät ja että palvelujärjestelmämme kestää paremmin. On hyvä pitää mielessä, että monessa paikassa tehdään juuri nyt työtä sen eteen, että kriisin haittoja vähennetään ennalta. Näin helpotetaan paluuta arkeen poikkeusolojen jälkeen.

Rutiinit auttavat pitämään yllä turvallisuutta

Lapsiperheissä arki voi olla raskasta, kun pienten lasten hoitaminen, isompien etäopiskelun tukeminen, omien työasioiden kanssa tasapainoilu – tai lomautus, kuormittavat vanhempia.

Kotona on hyvä pitää kiinni omista rutiineista. Mahdollisimman säännöllinen tekeminen - nukkuminen, ruokailu ja ulkoilu - luo lapsille turvaa. Lisäksi se ylläpitää sekä lapsen että vanhemman psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös kiireettömät, rennot yhdessäolon hetket esimerkiksi iltaisin ovat tärkeitä.

Yhteyttä perheen läheisiin kannattaa vaalia. Lapsille tärkeät kaverisuhteet ja yhteys muihin läheisiin, kuten isovanhempiin, tukevat heitä myös poikkeusoloissa. Yhteyttä voi vahvistaa soittamalla useammin kuin tavallisesti tekisi, tai lähettämällä viestejä ja kirjeitä. Muista erityisesti ne läheiset, jotka ovat kotonaan yksin.

Yhteisen tekemisen, leikin ja hassuttelun avulla tuntemuksia voi purkaa ja saada kaivattua läheisyyttä sekä turvaa. Energian purkaminen fiksulla tavalla edistää hyvinvointia ja vähentää ristiriitoja. Nyt on hyvä hetki pitää itsestään huolta - vaikka liikkumalla. Kevät kutsuu liikkeelle!

Yksin tekemisen sijasta tehkää yhdessä, kattakaa kauniisti, tehkää pääsiäisen juhla ja juhla-ateri yhdessä. Ulkona voi liikkua monilla tavoin oman perheen kanssa.

Lisääntynyt vapaa-aika voi kuormittaa

Kaikilla asiat eivät ole hyvin. Ylimääräiset vapaa- tai lomapäivät saattavat lisätä perheiden kuormitusta, varsinkin, jos perheessä on päihde- tai mielenterveysongelmia. Paineet saattavat purkautua juuri loma-aikana. Esiin voi nousta jo pitkään pinnana alla olleita ongelmia ja tilanne voi kärjistyä. Ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeää, ja apua kannattaa hakea jo ennen kuin tilanne muuttuu vakavaksi.

Perheväkivallan lisääntymisestä koronavirustilanteen aikana on viitteitä. Poikkeuksellinen tilanne voi vaikuttaa myös ihmisten mahdollisuuksiin hakea apua. Ei ole itsestään selvää, pystyykö avun tarvitsija esimerkiksi soittamaan, jos väkivallan tekijä on samassa tilassa.

Apua on tarjolla koronasta huolimatta

Perherauhan säilyttämiseen, kriisitilanteiden ehkäisyyn ja jälkihoitoon on saatavilla apua, muun muassa vertaistukea ja ammattiapua niin lapsille kuin aikuisille.

Turvakodit sekä auttava puhelin Nollalinja ovat auki ympäri vuorokauden. Nollalinjalle (080 005 005) voi soittaa nimettömänä ja maksutta. Nollalinjalta saa myös ajantasaisen tiedon lähimmästä vapaana olevasta turvakotipaikasta. Myös lastensuojelun apu on aina saatavilla ja tavoitettavissa hätäkeskuksen tai sosiaalipäivystyksen kautta.


Pirjo Lillsunde
neuvotteleva virkamies
sosiaali- ja terveysministeriö

 

 


Hyödyllisiä linkkejä ja apua

Sivun alkuun