Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Sosiaali- ja terveysministeriössä vietettiin lapset mukaan töihin –päivää

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 18.11.2022 17.30
Uutinen

Perjantaina 18.11. vietetään kansallista Lapset mukaan töihin –päivää. Sosiaali- ja työministeriö osallistui päivään kutsumalla lapset tutustumaan lähipiirinsä aikuisen työhön. Päivän tarkoituksena oli näyttää lapselle, minkälaisessa työssä ja työpaikassa vanhempi, isovanhempi, kummi, tai muu lähivanhempi on.

Lapsille järjestettiin päivän aikana erilaista ohjelmaa ja he pääsivät esimerkiksi tutustumaan sosiaalisen mediaan ministeriön viestintäyksikön opastuksella. Lapset tekivät päivän aikana kokemistaan asioista päivityksiä ministeriön Instragram-tilille (@stm_shm). Nämä päivitykset ovat nähtävissä seuraavat 24 tuntia tilin tarina-osiossa.

”Lapset mukaan töihin –päivä on ministeriössä hauska perinne, johon talossa valmistaudutaan innostuneena. Iloitsen, että muutaman vuoden tauon jälkeen lapset pääsevät jälleen näkemään aikuisten työpaikan”, sanoo ministeri Krista Kiuru.

Ministerit vastasivat lasten kysymyksiin kyselypuolituntisessa

Sosiaali- ja terveysministeriön kaikki kolme ministeriä, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, vastasivat lasten esittämiin kysymyksiin.

”Järjestimme lapsille kolmen ministerin kyselytunnin. Lapset esittivät meille monia tärkeitä kysymyksiä. Lapset mukaan töihin –päivä on hyvä ja konkreettinen tapa edistää perheen ja työn yhteensovittamista”, sanoo ministeri Sarkkinen.

Ministeri Blomqvist korostaa myös päivän tärkeyttä yhteiskunnallisella tasolla: ”On tärkeää, että lapset pääsevät näkemään missä heille tärkeä aikuinen on töissä ja mitä kaikkea työpäivään voi sisältyä. Lapsiystävällisen yhteiskunnan tavoitteena tulee olla, että lapset ja perheet huomioidaan kaikilla työpaikoilla.”

Lapset kysyivät muun muassa mitä ministerit tekevät lasten hyvinvoinnin eteen, lapsiperheiden alkoholinkäytön vähentämisestä sekä aikaisista kouluaamuista. Alta voi lukea kaksi lasten esittämää kysymystä ja ministerien vastaukset niihin.

Kysymys: pitääkö olla hyvä koulussa, jos haluaa ministeriksi? Olitko itse hyvä koulussa?

Hanna Sarkkinen: Ei välttämättä. Ministerin työhön ei varsinaisesti ole vaatimuksia, mutta pitää saada vaaleissa tarpeeksi ääniä. Tietenkin ahkeruus auttaa tosi paljon ja ministerien pitää olla tosi ahkeria. Olin aika hyvä koulussa, mutta siinä se kaikista tärkein asia oli, että minä tykkäsin tosi paljon koulunkäynnistä ja olin ahkera. Mutta pääasia on kuitenkin se, että tekee parhaansa, ei se, että minkälaisia numeroita saa.

Thomas Blomqvist: Ei tarvitse olla hyvä koulussa, jotta joskus voisi olla ministeri. Tietysti aina auttaa, jos jaksaa tehdä läksyt, jaksaa opiskella ja oppia uutta, koska sitä tarvitaan myös sitten ministerinä. Pitää tietää asioista ja jaksaa lukea myös paljon papereita. Tärkeintä on kuitenkin olla hyvä tyyppi ja luotettava, jotta muut tykkäävät teistä ja mahdollisesti äänestävät teitä. Minäkin olin aika hyvä koulussa, koska minulle oli tärkeää pärjätä. Tykkään kilpailemisesta ja en tykkää häviämisestä. Sen takia pärjäsin suht hyvin koulussa.

Kysymys: pelottaako teitä koskaan tehdä tärkeitä päätöksiä, jotka koskevat kaikkia suomalaisia? 

Thomas Blomqvist: Täytyy tunnustaa, että kyllä. Olen usein miettinyt, että teemmekö varmasti nyt oikeita päätöksiä. Olemme tämän hallituksen aikana joutuneet tekemään päätöksiä sellaisista asioista, jotka ovat olleet aivan uusia meille. Koronan takia jouduimme miettimään sitä, että mitä tehdään, jotta suomalaiset eivät sairastuisi vakavasti tähän tautiin. Silloin mietin kyllä aika usein, että teemmekö oikeita päätöksiä. Ja kun Venäjä on aloittanut sodan Ukrainaa vastaan, niin olemme joutuneet miettimään, että mitä meidän pitää tehdä, jotta Suomi olisi edelleen turvallinen maa. Ei ole aina suoria vastauksia siihen, että mitä olisi viisainta tehdä, joten kyllä, välillä pelottaa.

Hanna Sarkkinen: Kyllä se joskus mietityttää, että tekeekö oikein. Asioihin ei ole yleensä yhtä oikeaa ratkaisua. Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja on erilaisia vaihtoehtoja. Päätöksentekotilanteissa auttaa, kun kuuntelee muiden ihmisten mielipiteitä ja hankkii mahdollisimman paljon tietoa asiasta. Silloin pystyy tekemään paremmin päätöksen ja päätös on sitten todennäköisemin myös hyvä. Toisaalta jos joskus osoittautuu, että joku päätös ei ollutkaan hyvä, niin sitten se pitää pystyä myöntämään ja myöhemmin myös korjaamaan päätöksiä.

Krista Kiuru: Täytyy sanoa, että monesti mietitään ja välillä emmitäänkin päätöksen tekemistä. Mietimme täällä yhdessä teidän isien ja äitien kanssa, että mitä me uskallamme ja mitä me voimme tehdä. Eniten pelottaa se, että mitä jos muut eivät olekaan samaa mieltä kanssamme siitä, mikä on suomalaisille parasta. Meidän täytyy aina kysyä muilta mielipidettä, että saadaan päätös tehtyä. Koronan takia äidit ja isit tekivät paljon töitä, jotta korona ei iskisi pahasti suomalaisiin. Silloin olimme aika vaikeassa tilanteessa ja pelkäsimme joka päivä, että saammeko me näitä elintärkeitä päätöksiä tehtyä. 

Lisätiedot:

Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäyksikkö, viestintä[email protected]

 
Sivun alkuun