Sote-uudistus parantaisi lasten ja nuorten yhdenvertaista asemaa palveluissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, jatkuvuuden sekä laadun parantaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään kokoamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhden järjestäjän, hyvinvointialueen, alle. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys parantaisi myös koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalvelujen toimintaedellytyksiä.
Opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyötä tiivistetään
Kuraattori- ja psykologipalvelut tuodaan sote-uudistuksessa hallinnollisesti muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyteen, samaan organisaatioon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja lääkärien kanssa. Näin tiedonkulku ja yhteistyö oppilaiden hyvinvointia tukevien ammattilaisten välillä paranee. Lakisääteinen lähipalveluperiaate varmistaa sen, että palvelut järjestetään jatkossakin koulun tai oppilaitoksen tiloissa. Kuraattorien ja psykologien rooli kouluyhteisön osana säilyy siis ennallaan. Uudistus kuitenkin mahdollistaa kuraattoreille ja psykologeille heidän vaativan työnsä edellyttämän ammatillisen tuen ja osaamisen ylläpitämisen, kun taustalla on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Hyötyjinä ovat ennen kaikkea lapset ja nuoret. Uudistuksen myötä heidän asiakastietojaan ei tarvitse siirrellä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Lisäksi lasten ja nuorten opiskeluhuoltopalvelut on muutoksen myötä mahdollista sovittaa sujuviksi ketjuiksi muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa.
Uudistuksen tarvetta on korostanut koronaepidemia, joka on lisännyt lasten ja nuorten tuen tarpeita ja aiheuttanut palvelu- ja hoitovelkaa esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Lasten ja nuorten näkökulmasta olisi tärkeintä saada tukea ja apua niissä ympäristöissä, joissa avun hakemisen kynnys on mahdollisimman matala. Epidemian jälkihoidossa on olennaista, että kaikki opiskeluhuollon palvelut kuuluvat saumattomasti samaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen ja että palveluiden antamisesta vastaavat koulutetut ammattilaiset. Näin voidaan ehkäistä hallinnonalojen välisiä tietokatkoksia. Samalla varmistetaan, että lapsen tai nuoren tarvitsema tuki on alusta loppuun saakka laadukas ja huolellisesti suunniteltu kokonaisuus, jossa lapsi tai nuori ei putoa eri palvelujen väliin.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään valtakunnallisesti
Paitsi opiskeluhuoltopalveluissa, myös muissa lasten ja nuorten palveluissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Tämä on saattanut asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuudesta vastaisivat yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän sijaan hyvinvointialueet. Tämä mahdollistaa palvelujen tarjoamisen yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa kehitetään valtakunnallisesti esimerkiksi perhekeskusten toimintaa sekä perus- ja erityistason palveluiden yhteistyötä. Tärkeänä tavoitteena on saada palvelukokonaisuudet sujuviksi. Tämä edistäisi myös ammattilaisten välistä yhteistyötä. Tällöin lapsi tai nuori saa oikean tuen mahdollisimman aikaisin ja matalalla kynnyksellä. Hyvinvointialueen on mahdollista turvata yksittäisiä kuntia paremmin tarvittava erityisasiantuntemus ja kohdentaa resursseja myös vaativiin erityispalveluihin. Näitä palveluja ovat esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja päihdepalvelut. Kehittämistyössä turvataan lasten, nuorten ja heidän perheidensä oikeus laadukkaaseen tukeen.
Lisätietoja:
Lapset ja nuoret –yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom, p. 029 5163351, [email protected]
Erityisasiantuntija Riina-Maria Leskelä p. 0295 516 3398, [email protected]