Työhön liittyvän matkustamisen ja yötyön aiheuttamaa kuormitusta tulee vähentää
Hallitus on esittänyt työturvallisuuslakia muutettavaksi matkustamisen ja yötyön aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi.
Vaikka koronapandemian aikana etätyö on lisääntynyt ja työhön liittyvä matkustaminen vähentynyt, liikkuva työ ja työhön liittyvä matkustaminen eivät ole kadonneet mihinkään. Liikkuvan työn ja työhön liittyvän matkustamisen todennäköinen yleistyminen jatkossa lisäävät tarvetta työhön liittyvän matkustamisen huomiointiin osana työn kuormittavuuden arviointia.
Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä täsmennettäisiin
Hallituksen esityksen mukaisesti työnantajan velvollisuutena nykyisinkin olevaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Työnantajalla on laaja huolehtimisvelvollisuus työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Vaarojen selvittäminen on osa tätä huolehtimisvelvollisuutta. Työnantaja vastaa vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista, ja voi valita menetelmän, joka sopii työpaikalle parhaiten. Arvioinnin pohjalta työnantaja valitsee tehtävät toimenpiteet.
Hallitus esittää, että vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisättäisiin maininta työajan ulkopuolella tapahtuvasta työhön liittyvästä matkustamisesta. Työajan ulkopuolisesta matkustamisesta aiheutuvat haitat ovat osa työajoista ja muista seikoista aiheutuvaa työn kokonaiskuormitusta.
Matkustamisen kuormittavuus tehdään näkyväksi
Nykyisin matkustamisen katsotaan kuuluvan osana työhön, eikä työpaikoilla ei ole välttämättä mielletty kaikkia kuormitustekijöitä riskitekijöiksi samalla tavalla kuin esimerkiksi fyysisen tapaturman kohdalla. Matkustaminen ja sen kuormittavuus tehdään muutoksessa näkyväksi. Siihen on puututtava vastaavalla tavalla kuin muihinkin työsuojeluriskeihin.
Ehdotuksella pyritään varmistamaan, ettei liiallisen matkustamisen kuormittavuudessa ole kyse ole vain yksittäisen työntekijän ongelmasta, vaan matkustamisen vaikutukset nostetaan esille koko työpaikan tasolla. Esimerkiksi matkojen ja matkapäivien lukumäärän lisäksi useat muut matkustamiseen liittyvät tekijät voivat lisätä tai vähentää matkustamisesta aiheutuvaa kuormitusta. Työmatkojen laatu onkin merkittävä tekijä matkustavan työntekijän hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta.
Yötyön haitat ovat yksilöllisiä – työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet paremmin huomioon
Myöskään yötyö ei todennäköisesti tule Suomessa olennaisesti vähenemään tulevaisuudessa palvelusektorin kasvaessa. Yötyö aiheuttaa monia terveysriskejä työntekijöille, mutta työntekijätasolla haitat ovat hyvin yksilöllisiä. Hallituksen esittämällä muutoksella halutaan huolehtia siitä, että työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet otetaan huomioon entistä paremmin yötyötä teetettäessä.
Yötyötä koskeva muutos koskisi tilanteita, joissa yksittäisen työntekijän työtehtävien vaihto tai siirtyminen päivätyöhön ei olisi mahdollista huolimatta työntekijän terveydelle yötyöstä aiheutuvasta terveysvaarasta. Työnantajalle säädettäisiin velvollisuus selvittää, millä muilla toimenpiteillä työn kuormitustekijöitä voitaisiin näissä tilanteissa vähentää.
On tärkeää, että työnantaja pystyy tarjoamaan vaihtoehtoja niille työntekijöille, joilla yötyön terveyshaitat koituvat merkittäviksi. Kokonaan päivätyöhön siirtämisen sijasta esimerkiksi yövuorojen määrää vähentämällä voidaan lähes aina vähentää yötyön haittoja. Myös yksilölliset vaikutusmahdollisuudet työvuorojen ajoittumisessa ja suunnittelussa lisäävät työtyytyväisyyttä, vähentävät yleisellä tasolla vuorotyön terveyshaittoja sekä ovat yhteydessä vähempiin sairauspoissaoloihin ja pidempiin työuriin. Tarve siirtyä pois yötyöstä johtuu tyypillisesti ikääntymisestä, raskaudesta, tai muusta työkyvyn heikkenemisestä.
Ennaltaehkäisyä korjaavien toimenpiteiden sijaan
Hallituksen esittämät muutokset todennäköisesti myös lisäisivät matkustus- ja työaikajärjestelyihin liittyvää vuoropuhelua työpaikoilla, millä voisi olla myös positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Ehdotetut muutokset myös hyödyttävät työnantajaa, mikäli lopputuloksena työpaikoilla löydetään toimivia ennaltaehkäiseviä keinoja haitallisen kuormituksen poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Ehdotetulla työturvallisuuslain muutoksella on positiivisia vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Hallituksen esittämä muutos ohjaa entistä painokkaammin työnantajia tekemään ennaltaehkäisevästi kattavaa ja järjestelmällistä vaarojen selvittämistä ja arviointia matkustamisenkin osalta, sekä ottamaan huomioon yötyötä tekevän työntekijän henkilökohtaisia edellytyksiä. Työntekijän henkilökohtaisten edellytysten huomiointi onkin työturvallisuusajattelun tarkoituksena yleisemminkin. Tällöin keskiössä ovat työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä aiheutuvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi, sekä terveydellisten haittojen ennaltaehkäisy, eivätkä niinkään korjaavat toimenpiteet työntekijän jo kuormituttua terveyttään vaarantavalla tavalla.
Aino-Kaisa Pekonen
sosiaali- ja terveysministeri