Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen:
Intian matkan terveisiä

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 23.11.2022 14.11
Kolumni

Vierailin viime viikolla Intiassa. Vierailuni suuntautui pääkaupunki New Delhiin ja Etelä-Intiassa sijaitsevaan Bengaluruun, joka on maan toiseksi nopeimmin kasvava metropoli. Matkan teemana oli osaaminen, sillä Intiassa on valtavasti mahdollisuuksia suomalaisten monipuoliselle osaamiselle niin koulutuksen kuin teknologiankin saralla. Matka oli silmiä avaava.

Suomen ja Intian suhteet ovat erinomaiset. Suomi ja vuonna 1947 itsenäistynyt Intia solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1949. Maiden välinen aktiivinen poliittinen ja taloudellinen yhteistyö on näkynyt viime vuosina yhteistyöaloitteina ja aktiivisena vierailuvaihtona.

Suomen valtiojohdon Intian-vierailut ovat tukeneet merkittävästi yhteistyötä kaupan, talouden, tieteen ja innovaatioiden saralla. Yhteistyö Suomen ja Intian välillä on lisääntynyt viime aikoina huomattavasti. Tärkeimpiä esimerkkejä ovat pääministereiden kokouksessa keväällä 2021 perustetut digitalisaatiota ja kestävää kehitystä koskevat kumppanuudet sekä aiempaa tiiviimpi yhteistyö tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen aloilla.

Tapasin matkani aikana ministereitä, keskustelin koulutusalan tutkijoiden kanssa ja pidin puheen Aasian suurimmassa IT-alan tapahtumassa. Intian tiede- ja teknologiaministeri Jitendra Singhin kanssa keskustelimme muun muassa tutkimusyhteistyöstä ilmakehätutkimuksessa. Intian valtava markkina ja rooli maailman innovaatiohautomona avaavat merkittäviä mahdollisuuksia myös muilla Suomen vahvuusalueilla, kuten mobiiliteknologioissa, tekoälyssä, ilmastonmuutoksen tutkimuksessa sekä kvanttiteknologioissa. Kvanttiteknologian hyödyntäminen ilmastotutkimuksessa tarjoaisi suuria mahdollisuuksia yhteistyölle maidemme välillä, ja sen on myös hyvä esimerkki siitä, miten tiedediplomatia voi avata ovia suuremmille hankkeille.

Delhin kaupungin kanssa keskusteltiin koronapandemian synnyttämästä oppimisvajeesta sekä digitalisaation merkityksestä oppimisvajeen paikkaamisessa. Intian uusi National Education Policy 2020 -uudistus on visioltaan oppilas- ja elämyskeskeinen ja painottaa tulevaisuus- ja digitaitoja sekä tähtää korkeakoulutukseen osallistuvien määrän kasvattamiseen 50 prosenttiin ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä. Myös opettajankoulutusta koskeva yhteistyö oli agendalla.

Tapaamisessa opetusministeri Dharmendra Pradhanin kanssa keskustelimme siitä, kuinka koulutuksen uudistustyötä voitaisiin tehdä käytännössä yhteistyössä Suomen kanssa. Intian kaksi vuotta sitten julkistetun koulutusuudistuksen laatijat ovat hakeneet vaikutteita muutamista vahvoista koulutusmaista, muun muassa Suomesta. Suomen korkeakoulut kehittävätkin jo hankkeita muun muassa varhaiskasvatuksen, opettajankoulutuksen ja luonnontieteiden sekä matematiikan opetuksessa.

Kouluvierailullani minulla oli tilaisuus myös keskustella suoraan lasten ja nuorten kanssa ja olin vaikuttunut heidän motivaatiostaan ja aktiivisuudestaan. Erityisesti mieleeni jäi joukko nuoria lukioikäisiä, jotka olivat kehittäneet omia tuoteideoitaan harjoitellessaan yrittäjyyttä.

Itselleni tärkeää oli päästä keskustelemaan myös tyttöjen koulutuksesta. Aihe on ollut Intian koulutuksen hauras alue vuosikymmeniä. Vaikka tilanne lukutaidon osalta on tasoittunut, ovat tytöt edelleen vaarassa jättää koulun kesken kotitöiden, lapsiavioliiton tai lapsityön takia. Tapasin lapsityön vastaisen kamppailun pioneereja Delhissä ja olin syvästi vaikuttunut heidän työstään tyttöjen aseman parantamiseksi. Olemme yhdessä Tata Steelin kanssa, joka on yksi Intian suurimmista yrityksistä, mukana kehittämässä köyhien alueiden koulujen toimintaa Intiassa. Tämä on tärkeää työtä ja sitä meidän täytyy jatkaa.

Bangaloren osuudessa keskeinen teema oli osaajien houkuttelu Suomeen. Suomi kärsii akuutista osaajapulasta useilla sektoreilla, erityisesti palvelualoilla. Intia kamppailee päinvastaisen ongelman kanssa: puolet maan väestöstä on alle 25-vuotiaita eikä kaikille riitä laadukasta koulutusta eikä työtä. Näen tässä Suomen koulutusviennin kannalta huomattavaa tilaa. Kiinnostava vaihtoehto on pohtia, olisiko suomalaisten korkeakoulujen mielekästä ulottaa toimintojaan yhä vahvemmin ulkomaille, esimerkiksi juuri Intiaan.

Nyt kun maailma alkaa taas aueta koronapandemian jäljiltä, kannustan suomalaisia koulutus-, tutkimus- ja IT-alan osaajia suuntaamaan katseensa entistä tiiviimmin Intiaan. Olen vakuuttunut, että Intiassa piilee upeita mahdollisuuksia, jotka hyödyntävät molempia osapuolia.

Petri Honkonen
tiede- ja kulttuuriministeri

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Petri Honkonen
 
Sivun alkuun