Harmaata taloutta torjutaan yhdessä – tuore tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa pimeän työn määrästä Suomessa

Pimeää työtä tekemällä tai teettämällä häviäjiä ovat kaikki. Tämän hallituskauden työtä harmaan talouden torjumiseksi tulee jatkaa pitkäjänteisesti ja laajassa yhteistyössä. 

Palkka maksetaan yleensä käteisenä, eikä sitä ilmoiteta tulorekisteriin. Työnantaja ei maksa muun muassa työeläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuja. Lakia noudattavien yritysten toimintaedellytykset heikkenevät, kilpailu vääristyy ja verotulot vähenevät. Pimeä työ ei tarjoa suojaa työntekijälle. Tämä menettää palkkauksessa, työoloissa, sosiaaliturvassa ja eläkkeissä. 

Vaikka EU-tasolla pimeän työn osuus ei ole Suomessa suuri, euromääräisesti pimeän työn määrä on kuitenkin merkittävä. Suomessa tehdään pimeää työtä vuosittain arviolta 900–1 400 miljoonan euron edestä, kertoo harmaan talouden selvitysyksikön tuore selvitys. Pimeästä työstä arvioidaan aiheutuvan verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksiä noin 300–480 miljoonaa euroa. Varoja, jotka ovat tärkeitä yhteiskuntamme toimivuuden ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistamisessa. 

Selvitys on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se tarjoaa lisää tärkeää tietopohjaa pimeän työn torjuntatoimien edistämiseen. Harmaan talouden selvitysyksikön ajankohtaiset selvitykset ovat ylipäätään keskeisiä lainsäädännön kehittämiselle. Lisäksi yksikön tarjoamat palvelut tukevat viranomaisten tekemää valvontaa. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä. 

Harmaan talouden torjumiseksi on tehty paljon työtä

Tällä hallituskaudella on tehty paljon työtä harmaan talouden torjumiseksi. Etenemistä seuraa johtamani harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä. Torjuntaohjelma on edennyt hyvin ja useita toimia on otettu jo käyttöön. Esimerkiksi taksiliikenteen korjaussarja tukee lupavalvontaa ja verovalvontaa taksialalla. Telakoilla otettiin käyttöön rakennusalalla hyvin toiminut veronumero, joka ehkäisee harmaata taloutta. 

Ohjausryhmä pyrkii vahvistamaan hyviä käytäntöjä muun muassa luomalla yhtenäisiä toimintamalleja yhteistyölle useiden viranomaisten välillä. Näin myös varmistetaan, että yhteisiä sääntöjä noudattavat yritykset eivät häviä kilpailussa epärehellisesti toimiville. 

Suomen malli kiinnostaa myös EU:ssa

Suomella on pitkä perinne harmaan talouden torjunnassa. Vahvuuksiamme ovat poikkihallinnollisuus sekä laaja yhteistyö ministeriöiden, viranomaisten sekä sidosryhmien välillä. Ohjelman toimilla pyritään ennaltaehkäisemään väärinkäytöksiä sekä edistämään viranomaisten toimintaedellytyksiä. Viranomaisyhteistyötä ja valvonnan vaikuttavuutta tehostetaan ja lisätään myös.

Kansallinen toimintamallimme harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi kiinnostaa laajasti EU:ssa. Euroopan työviranomainen ELA:n vahvistaa jäsenvaltioiden yhteistyötä muun muassa vaihtamalla tietoja jäsenmaiden hyvistä toimintatavoista ja helpottamalla rajat ylittävää yhteistyötä. Suomessa foorumin työtä tukee keskeisistä ministeriöistä ja viranomaisista koostuva kansallinen yhteistyöverkosto, jonka TEM asetti vuonna 2020.

Taataan yhdessä reilut työmarkkinat kaikille

Pimeää työtä ja harmaata taloutta ei saada torjuttua siiloissa. Viranomaisten tiedonvaihdon ja yhteistyön tukeminen vaatii jatkossakin panostuksia. Valtioneuvoston koordinointia tarvitaan, jotta voimme turvata yritysten tasavertaisen kilpailun ja reilut työmarkkinat kaikille. Pimeään työhön liittyy myös työvoiman hyväksikäyttöä. Viranomaiset tarvitsevat tehokkaat ja yhteistyötä tukevat toimintamallit, riittävät työkalut ja tukea analyysityöhön sen ehkäisemiseksi.

Jo tehdyt satsaukset luovat vankan pohjan harmaan talouden ja talousrikollisuuden estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi myös tulevaisuudessa. Rikosten ja väärinkäytösten torjuntaa tulee tehdä pitkäjänteisesti ja yhdessä. Tarvitsemme myös sidosryhmät, työmarkkinajärjestöt ja yrityselämän mukaan torjumaan pimeää työtä ja edistämään reiluja työmarkkinoita.

työministeri Tuula Haatainen