Bongasitko pyöriäisen? Kerro havainnostasi ja auta pyöriäisen suojelussa

Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä. Suomen vesillä pyöriäisiä havaitaan vuosittain muutamia yksilöitä. Suojelemisen tueksi ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät rauhoitetuista pyöriäisistä myös näköhavaintoja kansalaisilta.

Miten pyöriäisen tunnistaa?

Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana. Useimmiten pyöriäinen tekee veden pinnassa nopean pyörähdyksen, josta se on myös saanut suomenkielisen nimensä. Pyöriäisen hengitys ei näy pinnan yläpuolella suihkuna.

Pyöriäinen kuuluu maailman pienimpiin valaslajeihin. Se on noin 145–160 senttimetriä pitkä ja painaa 50–60 kilogrammaa. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö. Sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono.

Pyöriäiset liikkuvat yleensä yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Ne eivät yleensä hakeudu alusten lähelle, kuten delfiineillä on tapana.

Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan merialueellamme huomattavasti runsaampina esiintyviin hylkeisiin.

”On tärkeää muistaa, että useimmiten havaitessaan merinisäkkään Suomessa, on kyseessä hylje. Oivallisessa tilanteessa pyöriäisen erottaa hylkeestä käyttäytymisen ja yksityiskohtien perusteella. Pyöriäinen on pääosan ajasta sukelluksissa ja rullaava matala pintakäynti on useimmiten kestoltaan vain pari sekuntia. Pintakäynnin aikana keskellä selkää on näkyvissä pienehkö selkäevä. Hylkeet ovat usein näkyvillä pinnassa samalla alueella pidempään. Myös hylkeet tekevät rullaavia pintakäyntejä, ja niiden räpylät voi sekoittaa eviin, jos ei ole tarkkana”, kertoo havaintojen käsittelystä ja akustisesta seurannasta vastaava erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta.

Kerro havainnostasi kätevästi verkkolomakkeella

Pyöriäishavainnosta kertominen onnistuu helpoiten ymparisto.fi-sivuston havainnointilomakkeen kautta. Eläimestä kannattaa liittää mukaan kuva tai video, jos sellaisen pystyy kuvaamaan. Niiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.
Verkkoihin takertunut, vahingoittumaton pyöriäinen tulee aina vapauttaa varovasti ja sivusaaliiksi jääneestä, kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle.

• Ilmoita pyöriäishavainto ymparisto.fi-sivuston verkkolomakkeella
• Ilmoita kuolleena löydetystä pyöriäisestä Luonnonvarakeskuksen verkkolomakkeella

Kansalaisten raportointi pyöriäishavainnoista on tärkeää

Vuodesta 2011 lähtien tehdyn akustisen seurannan perusteella pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Lähempänä rannikkoa pyöriäisiä esiintyy näköhavaintojen perusteella satunnaisesti.

Kansalaisten tekemät näköhavainnot pyöriäisistä ovat akustisen seurannan lisäksi tärkeitä lisätiedon lähteitä pyöriäisen esiintymisen arvioinnissa. Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen on vuodesta 2001 alkaen pyytänyt vuosittaisessa pyöriäishavaintokampanjassaan kansalaisilta havaintoja pyöriäisistä Suomen merialueella. Kampanjan avulla saadaan lisää arvokasta tietoa rauhoitetusta lajista ja samalla lisätä tietoutta aiheesta. 

”Merialueiden käytölle on kasvava paine. Pyöriäisen akustinen seuranta ja sitä täydentävä näköhavaintojen keruu antaa arvokasta tietoa Ahvenanmaan meriluonnon suojelutarpeiden arviointiin ja suojelutoimien suunnitteluun”, kertoo naturvårdsintendent Maija Häggblom Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.

Pyöriäinen tarvitsee suojelua

Vielä sata vuotta sitten Itämeressä eli tuhansia pyöriäisiä, mikä on huomattavasti suurempi määrä kuin nyt. Pyöriäiskannan vähenemiseen on useita syitä, joista merkittävimpiä ovat ympäristömyrkyt ja kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen. Kalanpyydyksiin takertuminen on edelleen vakavin uhka pyöriäiskannan elpymiselle, minkä vuoksi verkkokalastusta tulee välttää alueilla, joilla pyöriäisiä tavataan. Muita pyöriäisiä uhkaavia asioita ovat elinympäristöjen heikentyminen ja ihmistoiminnan aiheuttama häiriö, kuten meriliikenteen ja vedenalaisen melun kasvanut määrä.
Pyöriäisten kannan säilymiseen vaikuttavat niin erilaiset kansainväliset, strategiset linjaukset kuin kansallisella tasolla tehtävät toimetkin. Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategiassa todetaan, että sukupuuttovaarassa olevien lajien sivusaaliista kalastuksessa on päästävä kokonaan eroon tai vähennettävä sitä niin, että täysimääräinen elpyminen on mahdollista. Tämä turvaa Itämerellä erityisesti pyöriäistä.

Samoin Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren suojelun toimintaohjelmassa (BSAP) on toimia, joilla pyritään vähentämään pyöriäisen sivusaaliiksi jäämistä, edistämään sen suojelua ja keräämään lisää tietoa muista pyöriäiseen kohdistuvista paineista kuten vedenalaisesta melusta. Kansallisella tasolla jatketaan pyöriäisten akustista seurantaa, mikä auttaa hahmottamaan keskeiset esiintymisalueet Suomen vesillä.

”Samoin tänä vuonna alkaneessa LIFE IP Biodiversea -hankkeessa selvitetään mm. vedenalaisen melun vaikutuksia. Hankkeesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös pyöriäisten suojelussa ja näin auttaa tilannetta niiden esiintymisen pohjoisrajalla”, kertoo ympäristöneuvos Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

Lisätietoja

Akustinen seuranta ja havainnot, Turun ammattikorkeakoulu
Olli Loisa
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 050 598 5743

Ympäristöministeriö
Penina Blankett
ympäristöneuvos
[email protected] 
p. 0295 250 058

Ahvenanmaan maakuntahallitus
Maija Häggblom
naturvårdsintendent
[email protected]
p. +358 18 25458