Kansainvälinen ympäristökokous Tukholmassa – 50 vuotta ympäristötoimia

YK:n korkean tason Tukholma+50-kokous järjestetään 2.–3.6.2022 Tukholmassa. Kokouksessa juhlistetaan YK:n ensimmäisen ympäristökonferenssin merkkivuotta, arvioidaan 50 vuoden aikana toteutettuja ympäristötoimia sekä esitetään konkreettisia suosituksia ympäristön tilan parantamiseksi.

Vuonna 1972 Tukholmassa järjestettiin ihminen ja ympäristö –konferenssi, jonka yhteydessä perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP sekä useita kansainvälisiä ympäristösopimuksia. Konferenssi on ollut keskeinen merkkipaalu kansainvälisen ympäristöhallinnon ja -yhteistyön kehitykselle, ja ympäristöohjelman perustamista juhlistetaan vuosittain Maailman ympäristöpäivänä 5.6. 

50-vuotisjuhlavuonna järjestettävä Tukholma+50-kokous tuo yhteen valtioiden ylintä johtoa, ministereitä, sidosryhmiä ja yrityksiä keskustelemaan kestävämmästä tulevaisuudesta ja ehdottamaan konkreettisia toimia ympäristön tilan parantamiseksi.

”Ympäristöongelmat eivät tunne valtioiden rajoja, ja siksi ratkaisut on löydettävä yhdessä. YK:n ympäristöohjelma on jo 50 vuoden ajan edistänyt tätä kansainvälistä yhteistyötä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Matkalle on mahtunut merkittäviä onnistumisia, kuten otsonikadon torjunta. Tällä hetkellä tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan, jotta pystymme pysäyttämään luontokadon ja ilmastokriisin”, painottaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Suomella merkittävä rooli dialogin puheenjohtajana ja kestävän kehityksen edelläkävijänä

Tukholma+50-kokous koostuu neljästä täysistunnosta sekä kolmesta korkean tason dialogista. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Annika Strandhäll sekä Kenian ympäristö- ja metsäministeri Keriako Tobiko.

Ensimmäinen korkean tason dialogi keskittyy luontosuhteen uudistamiseen, kestävään tuotantoon ja kulutukseen sekä saasteongelman ratkaisuehdotuksiin. Kaikissa kehitysehdotuksissa huomioidaan oikeudenmukaisuus ja sukupolvien välinen tasa-arvo. Toisessa dialogissa keskustellaan koronapandemian jälkeisestä kestävästä elpymisestä. Keskeisessä asemassa ovat uudet innovaatiot ja teknologiat sekä kansainvälisen yhteistyön tehostaminen.

Suomen edustaja Emma Kari on kutsuttu kolmannen dialogin puheenjohtajaksi yhdessä Egyptin ympäristöministeri Yasmine Fouadin kanssa. Perjantaina 3.6. järjestettävä dialogi liittyy vihreän siirtymän rahoitukseen sekä koko yhteiskunnan kattavaan kestävyysmuutokseen.

”Maailmassa tuetaan edelleen enemmän fossiiliratkaisuja kuin vihreää siirtymää. Dialogissa haluamme nostaa esille käytännön ratkaisuja suunnan muuttamiseksi. On arvokasta, että Suomi pystyy kanssapuheenjohtajan roolissa toimimaan kestävän kehityksen edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä ja voimme jakaa kokemuksiamme esimerkiksi puhtaiden ratkaisujen suosimisesta verotuksessa sekä vihreän siirtymän vauhdittamisesta tuilla”, kertoo ministeri Kari.

Suomen ja EU:n tavoitteena kestävän kehityksen rahoituksen kasvattaminen ja haitallisista tuista luopuminen

Suomea edustaa kokouksessa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin johtama laaja valtuuskunta, joka koostuu ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen asiantuntijoista sekä virkakunnasta. Suomesta osallistuu myös seitsemän nuorisodelegaattia, mikä mahdollistaa nuorten äänen vahvan kuulumisen.

Suomi haluaa edistää ratkaisuja, joilla vastataan keskeisiin ympäristöhaasteisiin ja rohkaistaan koko yhteiskunnan kattavaan vihreään siirtymään esimerkiksi kiertotalouden avulla. Suomi pitää tärkeänä globaalia oikeudenmukaisuutta, joka perustuu YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmaan jokaisen ihmisen oikeudesta puhtaaseen ja hyvinvoivaan ympäristöön. Erityisesti nuorten ja alkuperäiskansojen osallistamista päätöksenteossa halutaan edistää entisestään. 

Kokouksen puheenjohtajamaat Ruotsi ja Kenia valmistelevat päättäjien keskustelujen pohjalta yhteenvedon, joka toimii kokouksen loppuasiakirjana. Vaikka Tukholma+50-kokouksessa ei varsinaisesti neuvotella, EU on valmistellut yhteisiä viestejä, joissa Suomi on ollut aktiivisesti mukana. EU aikoo nostaa esille luontopääoman integroimisen kansantalouden tilinpitoon sekä vahvistaa ilmasto- ja biodiversiteettirahoituksen yhteyksiä. Keskeisiä tavoitteita ovat myös ympäristölle haitallisista tuista luopuminen, luontokatoon liittyvän taloudellisen riskin mittaaminen sekä kestävä kulutus ja tuotanto.

Lisätiedot

Marjaana Kokkonen
Neuvotteleva virkamies
+358 295 250 025
[email protected]

Riikka Yliluoma
Ministerin erityisavustaja
+358 295 250 091
[email protected]