Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Näkökulma
Tieliikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeää sekä ilmansuojelu- että ilmastosyistä

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 7.9.2022 9.18
Kolumni

Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät ilmansuojelutoimet ja ilmastonsuojelutoimet ovat osin synergisiä, mutta erottaviakin tekijöitä on. Monet ilmansaasteet ovat terveydelle haitallisia, kun taas kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat terveyteen epäsuorasti esimerkiksi helteiden aiheuttamien terveyshaittojen kautta, kirjoittaa Liikenne ja työkoneet -teemaryhmä.

Ilmastoasiat ovat nykyisin näkyvästi esillä, kun taas ilmansuojelusta ei puhuta yhtä paljon. Käsitteinä ilmansuojelu ja ilmastonsuojelu menevät usein sekaisin. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavat etenkin hiilidioksidi- ja metaanipäästöt. Ilmansuojelussa pyritään vähentämään ilmansaasteita eli ns. lähipäästöjä, joita ovat muun muassa rikkidioksidi, typenoksidit, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, hiilimonoksidi ja ammoniakki.

Ajoneuvoliikenne aiheuttaa etenkin hiilidioksidi-, typenoksidi-, hiilimonoksidi- ja hiukkaspäästöjä sekä mustan hiilen päästöjä. Ajoneuvoliikenteestä aiheutuu siis sekä kasvihuonekaasu- että lähipäästöjä. Musta hiili on haitallinen päästö sekä ilmasto- että ilmansuojelunäkökulmasta. Katupöly (hengitettävät hiukkaset) sen sijaan on ainoastaan ilmanlaatuongelma. 

Mustaa hiiltä muodostuu epätäydellisessä palamisessa. Musta hiili lämmittää ilmastoa, koska se sitoo tehokkaasti auringon säteilyä. Mustaa hiiltä kulkeutuu Suomesta pohjoiseen, missä musta hiili nopeuttaa lumen ja jään sulamista. Paikallisesti musta hiili heikentää ilmanlaatua ja sillä on yhteys terveyshaittoihin. 

Katupölyä muodostuu tienpinnan, hiekoitusmateriaalien ja renkaiden kulumisesta sekä tuulen ja renkaiden mukana esimerkiksi rakennustyömailta kulkeutuvista hiukkasista. Vaikka autoliikenne tulevaisuudessa olisi 100 % sähköistä, katupölyongelmat säilyvät ja katupölyn torjuntaan tulee edelleen kiinnittää huomiota.

Tieliikenteen päästöt pääosin vähentyneet ja suunta jatkuu

Usein kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet vähentävät myös lähipäästöjä, mutta eivät aina. Esimerkiksi siirtyminen sähköiseen liikenteeseen ja energiatehokkuuden parantaminen vähentävät sekä kasvihuonekaasu- että ilmansaastepäästöjä.

Tieliikenteen fossiilisia hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu tehokkaasti vähentämään edellyttämällä, että nestemäisissä polttoaineissa tulee olla tietty määrä biopolttoainetta. Nestemäisten polttoaineiden bio-osuuden kasvattaminen ei kuitenkaan valitettavasti vähennä ilmansaastepäästöjä, sillä typenoksidi-, hiukkas- ja hiilimonoksidipäästöjä syntyy myös biopolttoaineita käytettäessä. 

Päästöjä vähentävää kehitystä vauhditetaan monin tavoin niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Latausinfran rakentamista ja sähköisten ajoneuvojen hankintaa tuetaan. Tyyppihyväksynnän päästötestit vastaavat entistä paremmin todellista ajoa, joten päästöhuijauksia ei enää pitäisi tapahtua.

EU:n komissio julkaisee piakkoin ehdotuksen entisestään tiukentuvista lähipäästöjä koskevista vaatimuksista. Ajoneuvojen tiukat hiukkaspäästönormit ja käytössä olevat hiukkaspäästöjen puhdistustekniikat vähentävät tehokkaasti myös mustan hiilen päästöjä. Myös hiilidioksidipäästöjä koskevat rajoitukset ovat tiukentumassa autovalmistajakohtaisten hiilidioksiditavoitteiden uudistuessa. 

Katupölyn määrää voidaan vähentää ehkäisemällä katupölyn syntyä esimerkiksi käyttämällä kitkarenkaita, kehittämällä nastarenkaita ja tiepäällysteitä ja käyttämällä liukkauden torjuntaan vähän pölyävää materiaalia kuten pesuseulottua sepeliä. Lisäksi jo syntynyttä pölyhaittaa voidaan vähentää tehokkailla ja oikea-aikaisilla pesuilla ja pölynsidonnalla.

Tarpeettoman autoilun vähentäminen ensiarvoisen tärkeää

Autolla tehtävien matkojen ja kuljetusten kokonaismäärän lisääntyminen uhkaa osin vesittää päästövähennystoimien vaikutuksia. Ensiarvoisen tärkeää on siis vähentää tarpeetonta autoilua ja siirtyä kestäviin kulkumuotoihin eli kävelyyn, pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen.

Koronakeväänä 2020 tiukat sulkutoimet ja poikkeusolot, jolloin osa kaupunkien asukkaista "sulkeutui" koteihinsa, tarjosivat muutaman viikon jaksolle kiinnostavan koeasetelman autoilun vähenemisen vaikutuksista Suomen kaupunkien ilmanlaatuun: typpidioksidipitoisuudet laskivat jopa 60 % normaaliaikaan verrattuna. 

Ilmanlaatu parantunut ja parantuu edelleen

Suorien pakokaasupäästöjen vähenemisen ansiosta kaupunkien ilmanlaatu on parantunut. Esimerkiksi typpidioksidin vuosikeskiarvoissa havaitaan laskeva trendi. On odotettavissa, että hyvä kehitys jatkuu. Päästöjen ja pitoisuuksien välinen suhde ei kuitenkaan aina ole suoraviivainen. Esimerkiksi pienhiukkasista valtaosa on ns. sekundäärisiä hiukkasia, joiden alkuperä voi olla satojen kilometrien päässä. 

Mustan hiilen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä ajoneuvokannan uudistumisen myötä varsinkin vilkasliikenteisissä ympäristöissä. 

Sen sijaan hengitettävien hiukkasten (katupöly) pitoisuudet vaihtelevat vahvasti paikallisesti ja riippuvat sääolosuhteista, eikä pitoisuuksien kehittymisessä ole nähtävissä selkeää trendiä.

Ilmansaasteiden vähentämisestä terveyshyötyjä 

Monet ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, ovat terveydelle haitallisia. Hengityskorkeudella olevat ilmansaasteet kulkeutuvat keuhkoihin ja aiheuttavat jo lyhyen altistumisen seurauksena ärsytysoireita. Keväinen katupölykausi aiheuttaa monille hengitystieoireita. Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia, kuten lisätä todennäköisyyttä sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin ja keuhkosyöpään. 

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2021 päivitetyt, terveysperusteiset ohjearvot eri ilmansaasteille. WHO:n ohjearvot ovat aiempaa tiukemmat, ja varsinkin typpidioksidin osalta ne ylittyvät Suomen kaupungeissa laajalti. Tieliikenteen päästöt syntyvät ympäristössä, jossa asuu ja liikkuu paljon ihmisiä. Tämän vuoksi tieliikenteen päästöillä on suurempi vaikutus terveyteen kuin vain pelkästään päästömäärien perusteella voisi arvioida. Tieliikenne on myös keskeinen melun lähde ja monet toimet, jotka vähentävät tieliikennettä, vähentävät myös melun terveyshaittoja. Autoilun korvaaminen kävelyllä ja pyöräilyllä vähentää sekä päästöjä että lisää terveyshyötyjä arkiliikkumisen kautta. 

Hiilidioksidi ja metaani vaikuttavat terveyteen epäsuorasti ilmastonmuutoksen vaikutusten kautta. Parhaiten on pystytty arvioimaan sään ääri-ilmiöiden (esim. helteet ja myrskyt) terveysvaikutuksia, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen myös esim. rakennusten kunnon, vesiepidemioiden ja tautien leviämisen kautta. 

Päästöjen vähenemisestä hyötyvät sekä kansalaiset että yhteiskunta

Kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon Liikenne ja työkoneet –teemaryhmä pitää tärkeänä, että liikenteessä siirrytään kestävämpiin kulkumuotoihin eli kävelyyn, pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen ja että nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus kasvaa. Näin saavutetaan yhteishyötyjä monesta näkökulmasta: kasvihuonekaasupäästöt ja lähipäästöt vähenevät, aktiivinen liikkuminen lisääntyy ja meluhaitat vähenevät. Päästöjen vähenemisestä hyötyvät kansalaiset parempana terveytenä ja yhteiskunta pienentyvinä terveydenhuollon kuluina. 

Tänään 7.9. vietetään kansainvälistä puhtaan ilmaan päivää. 

Kirjoittajat

Kirjoituksen ovat laatineet kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon teemaryhmän ”Liikenne ja työkoneet” jäsenistön edustajat:

erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriö,
neuvotteleva virkamies Tuuli Ojala liikenne- ja viestintäministeriö,
ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa Helsingin seudun ympäristöpalvelu -kuntayhtymä HSY,
erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitos,
erityisasiantuntija Keijo Kuikka Traficom,
tutkija Antti Korhonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
johtaja Marko Tainio Suomen ympäristökeskus.

 
Sivun alkuun