Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Virallinen podcast 1.9.2020: Koronavilkku tulee - olethan valmis?

1.9.2020 12.00

Virallisen podcastin kolmannessa osassa tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho THL:stä sekä tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen keskustelevat Koronavilkku-sovelluksesta.  Tietoturva-asioihin perehtynyt Järvinen antaa täydet pisteet siitä, että Suomi on saanut nopeasti aikaan käyttäjän kannalta turvallisen sovelluksen. 

Taudinjäljitykseen tarkoitettu sovellus tulee käyttöön elo-syyskuun taitteessa samaan aikaan, kun viikoittaiset tartuntatilastot puhuttavat niin mediaa kuin kansalaisiakin. Tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen arvioivat, että ajoitus applikaation käyttöönottoon on erittäin otollinen.

”Tapauksia on nyt sen verran, että applikaatiolla voidaan tehostaa taudin torjuntaa. Kannattaa käyttää tämäkin keino hyväksi”, ennakoi Yrttiaho.

”Ihmisillä on nyt tietoisuus uudesta tautiriskistä, halu tehdä jotain ja sovelluksella on uutuusarvo. Jos tilanne olisi rauhallinen ja ihmiset olisivat turtuneet uutisiin, jäisi sovellus asentamatta. Ajoitus on melkein täydellinen”, toteaa Järvinen.

Suomi on Järvisen mukaan pystynyt toimimaan erittäin nopeasti sovelluksen käyttöönottamisessa. Järvinen pitää hyvänä erityisesti sitä, ettei Suomi kiirehtinyt ottamaan käyttöön muiden maiden sovelluksia. Esimerkiksi Norjassa kiirehtiminen aiheutti sen, ettei sovelluksen tietosuojaongelmia huomioitu kunnolla.

”Minusta on hienoa, että Suomi on pystynyt saamaan näin nopeasti näin kriittisen sovelluksen, jossa ilman henkilötietojen paljastumista voidaan seurata kontakteja. Täydet pisteet siitä!” Järvinen arvioi. 

Koronavilkku haetaan kaikkien muidenkin sovellusten tapaan sovelluskaupasta ja se neuvoo käyttäjän helposti alkuun. Järvinen ja Yrttiaho ennakoivat, että suomalaiset ottavat Koronavilkun aktiivisesti käyttöön.

”Olemme monissa asioissa edelläkävijöitä ja älylaitteiden käyttöaste meillä korkea. Vaikka on paljon ihmisiä, joilla on osaamisessa vajetta ja digisyrjäytymisvaaraakin on, osaamme kuitenkin käyttää tukiverkostoa ja -palveluja, joita on paljon tarjolla”, kertoo Yrttiaho.

”Meillä on pohjoismaiseen tapaan hyvä luottamus siihen, että valtio on luotettava taho, joka pyrkii auttamaan, eikä ole mitään poliisivaltiopelkoja vallallaan, mikä on monissa maissa nähty. Yhteiskunnallinen ja valtioinstituution suhtautuminen vaikuttaa haluun ottaa sovellus käyttöön”, arvioi Petteri Järvinen.

Koronavilkun toiminta ei perustu henkilöiden seurantaan vaan siihen, että älylaitteet keskustelevat keskenään vaihtuvin koodein. Sovellus ei siis paikanna, vaan seuraa laitteiden kohtaamisia. Sovelluksen käyttäjä voi sen kautta saada tiedon, jos hänen lähellään olleen älylaitteen haltija on ollut sairas. Varsinainen toiminta, eli testiin hakeutuminen ja mahdollisesta positiivisesta tuloksesta ilmoittaminen sovelluksen kautta, on käyttäjän omalla vastuulla. 

Yrttiahon mukaan Koronavilkku on helppokäyttöinen, esteetön ja saavutettava. Se tulee aluksi käyttöön suomen ja ruotsin kielellä, mutta laajennetaan käytettäväksi myös englanniksi ja muilla kielillä.

Simulaatioiden perusteella arvioidaan, että Koronavilkusta on jäljityksessä hyötyä jo 10-15 % käyttöasteella, mutta tavoitteena on saada vähintään miljoona suomalaista käyttämään sovellusta ensimmäisen kuukauden aikana. Tietotekniikka-asiantuntija Järvinen kertoo ilman muuta ottavansa Koronavilkun käyttöön, eikä siihen juuri THL:n tiedonhallintajohtaja Yrttiahon myyntipuheita tarvita. 

”Maskien käyttö on yksi keino ja sovelluksen asentaminen toinen keino, että voin oikeasti vaikuttaa. Ja se tavallaan poistaa itseltä sitä ahdistusta ja huolta, kun tuntee työskentelevänsä ratkaisun eteen”, sanoo Järvinen.

Sivun alkuun