Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Sanna Marinin esittelypuheenvuoro hallituksen vuosikertomuksen lähetekeskustelussa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 7.6.2022 14.33
Puhe
Kuvassa pääministeri Sanna Marin.

Esittelypuheenvuoro hallituksen vuosikertomuksen 2021 lähetekeskustelussa tiistaina 7.6. klo 14.00.

Arvoisa puhemies,

Hallitus jatkoi vuonna 2021 hallitusohjelman toimeenpanoa määrätietoisesti. Hallituksen tavoitteena oli vahvistaa Suomen taloutta koronakriisin jäljiltä, toteuttaa keskeisiä hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia sekä loppuvuodesta 2021 valmistautua kiristyvään maailmanpoliittiseen tilanteeseen.

Kesällä 2021 hyväksytty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä uudistuksista. Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille.

Sote-uudistusta on valmisteltu pitkään ja useiden hallitusten toimesta. Työ ei kuitenkaan ole päättynyt, vaan hallitus työskentelee parhaillaankin aktiivisesti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen tukemiseksi. Kesällä 2021 annettujen lakiesitysten lisäksi hallitus antoi joulukuussa täydennysesityksen uudistukseen sekä mittavan ns. SOTE 100 -paketin, jossa muutettiin lähes sataa olemassaolevaa lakia.

Syksyllä 2021 saatiin valmiiksi niin ikään pitkään odotettu perhevapaauudistus. Uudistus astuu voimaan elokuussa 2022. Uudistus lisää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoisuutta ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Sen myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Vuonna 2021 yhdistettiin myös äitiys- ja isyyslait yhteiseksi vanhemmuuslaiksi.

Hallitus hyväksyi viime syksynä lain vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta ja uusi vanhusasiainvaltuutettu aloitti toimintansa tämän vuoden tammikuussa. Vanhusasiainvaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, tuo esiin epäkohtia sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin.

Vuoden aikana valmisteltiin muun muassa lastensuojelun sosiaalityön vähimmäishenkilömitoitus, varhaiskasvatuslain muutokset sekä esitys opiskelijahuollon kuraattorien ja psykologien sitovasta mitoituksesta.

Vuoden 2021 valtiopäivien aikana hallituksen esityksiä annettiin eduskunnalle kaikkiaan 243. Lisätalousarvioesityksiä annettiin neljä.

Arvoisa puhemies,

Suomen talous on toipunut vuoden 2020 kuopasta nopeasti. Talouden kasvu oli vuonna 2021 ripeää ja työllisyys nousi korkealle tasolle. Investoinnit kasvoivat myös vauhdilla.

Työllisyyskehitys jatkui koko vuoden hyvänä. Työllisiä ihmisiä oli vuoden 2021 lopussa yli 70 000 enemmän kuin vaalikauden alussa, vaikka välissä on ollut historiallinen, terveydellinen ja taloudellinen talouskriisi. Työllisyysasteen trendiluku oli joulukuussa jo 73,5 prosenttia.

Hallitus on jatkanut useiden työllisyyttä parantavien toimenpiteiden valmistelua. Vuonna 2021 päätettiin esimerkiksi pohjoismaisen työnhakupalvelun käyttöönotosta, joka astui voimaan tämän vuoden toukokuussa. Tutkimusten mukaan työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja. Valtiovarainministeriön arvion mukaan malli kasvattaa työllisyyttä noin 10 000 henkilöllä.

Arvoisa puhemies,

Hallitus päätti huhtikuussa puoliväli- ja kehysriihessään vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus julkisti myös kestävyystiekartan, joka kuvaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan sekä hallituksen tavoitteet 2030-luvulle mentäessä.

Taloudellisessa kestävyystiekartassa asetettiin tavoitteeksi taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä. Hallituksen työllisyystoimet sekä kasvua tukevat toimet, tärkeimpänä 4 % TKI-tavoitteen valmistelu, auttavat tavoitteen saavuttamisessa.

Hallitus asetti kautensa aluksi tavoitteeksi, että Suomesta tulee hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hallitus pyrkii myös löytämään keinot siihen, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voitaisiin pysäyttää. 

Hallitus valmisteli viime vuoden ajan tänä keväänä eduskuntaan annettuja ilmastolakia ja luonnonsuojelulakia, joilla pyritään pääsemään näihin tavoitteisiin. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sekä ilmasto- ja energiastrategia annetaan tänä vuonna eduskunnalle ja ne osoittavat konkreettiset toimet päästövähennysten aikaansaamiseksi. 

Yhtenä konkreettisena toimena haluan mainita 15 miljoonan euron suuruisen avustuksen asuinkiinteistöjen sähköautojen latausinfraan, jolla viime vuoden aikana rakennettiin noin 20 000 latauspistettä tai latausvalmiutta sähköautoille. Tätä ja montaa muuta tukea hallitus on kasvattanut myös tänä vuonna nopeuttaakseen siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

Arvoisa puhemies,

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia varjosti myös vuotta 2021. Hallitus on pyrkinyt toimimaan niin, että pandemian vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja väliaikaisiksi. Vuonna 2020 ja myös vuonna 2021 hallitus päätti useista erilaisista toimista, joilla turvattiin työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpotettiin yritysten taloustilannetta koronaviruksesta aiheutuvissa vaikeuksissa.

Suomi on selvinnyt toistaiseksi pandemiasta terveydellisesti ja taloudellisesti pienemmin vaurioin kuin monet muut maat. Oikea-aikainen ja riittävä tuki ihmisille ja yrityksille sekä elvytys ovat osaltaan pehmentäneet talouden kokemaa iskua ja nopeuttaneet siitä toipumista. Seuraavien vuosien yksi keskeisimmistä tehtävistämme on purkaa pandemian aikana syntynyttä hoiva-, hoito- ja oppimisvelkaa.

Arvoisa puhemies,

Suomen keskeisin viitekehys on Euroopan unioni. Hallitus jatkoi vuonna 2021 aktiivista EU-politiikkaa, jonka perustana ovat yhteiset arvomme. Tavoitteena on sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä Euroopan unioni. On Suomen etu, että EU on vahva globaali toimija ja turvallisuusyhteisö. 

EU-politiikassa hallitus on jatkanut eduskunnan hyväksymien Suomen tavoitteiden läpiviemistä useissa lainsäädäntöhankkeissa. Keskeisimpänä vaikuttamisen kohteena on ollut niin sanottu 55-valmiuspaketti, Fit for 55, jolla pyritään löytämään keinot EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Monen yksityiskohdan osalta neuvottelut ovat edelleen kesken, mutta olemme saaneet näkemyksiämme esimerkiksi talvimerenkulun osalta onnistuneesti hyväksyttyä yhteisiin kompromisseihin.

Arvoisa puhemies, 

Loppuvuodesta 2021 Suomessa alettiin valmistautua uudenlaiseen tilanteeseen, kun Euroopan turvallisuustilanne kiristyi. Venäjä loi jännitettä Ukrainan rajalla ja toimillaan kyseenalaisti koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteet. Venäjä asetti EU- ja Nato-maille ehtoja koskien maiden omia turvallisuusvalintoja kuten oikeutta hakea Naton jäseneksi. Käytännössä Venäjän vaatimuksiin suostuminen olisi tarkoittanut eräänlaisen etupiirijaon hyväksymistä Euroopassa. Euroopan turvallisuuden perusperiaatteiden mukaisesti jokaisella maalla on oikeus tehdä omat turvallisuusvalintansa. 

Suomi toimi osana Euroopan unionia aktiivisesti jännitteiden purkamiseksi, mutta diplomatiasta ja vuoropuhelusta huolimatta Venäjä päätti helmikuussa 2022 käynnistää laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Näillä toimillaan Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita yhdessä sovittua Euroopan turvallisuusjärjestelmää, jonka varaan myös Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on rakentunut. Venäjällä on erityinen vastuu YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä puolustaa YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, mutta Venäjä rikkoo nyt räikeästi paitsi YK:n peruskirjaa myös laajasti kansainvälistä oikeutta. Venäjän politiikan arvostelijat on Venäjällä vaiennettu.

EU:n ja kumppanimaiden vastaus Venäjän toimiin on ollut vahva ja yhtenäinen. Yhteinen tehtävämme on varmistaa, että Ukraina voittaa sodan. 

Arvoisa puhemies,

Suomi on johdonmukaisesti kehittänyt kykyä huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Vuonna 2021 Suomi tiivisti kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä erityisesti Ruotsin, Yhdysvaltojen, Norjan, Ranskan ja Ison-Britannian kanssa. Vuoden aikana valmistui puolustusselonteko, jonka toimeenpanolla pyritään turvaamaan Suomen puolustuskyky vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä.

Suomi jatkoi strategisia hankkeita oman puolustuskykynsä vahvistamiseksi. Valtioneuvoston päätös uusien monitoimihävittäjien eli F-35-hävittäjäjärjestelmän hankinnasta OLI puolustuskykymme kannalta erittäin merkittävä ratkaisu. 

Arvoisa puhemies,

Viimeiset vuodet ovat olleet monin tavoin poikkeuksellisia. Haluan omalta osaltani kiittää hallitusta, ministereitä, virkakuntaa ja eduskuntaa viime vuonna tehdystä työstä. 

 
Sivun alkuun