Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tuppuraisen puhe Eurooppa-päivänä 9.5.2023

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen puhui Eurooppa-päivän tapahtumassa Helsingin keskustakirjasto Oodissa 9.5.2023.

Arvoisat vieraat, Mina damer och herrar,

Tänään vietämme Eurooppa-päivää kaikkialla Euroopassa. Juhlistamme hiili- ja teräsyhteisöstä kasvanutta yhteisöä, joka yhdisti sodan runteleman Euroopan arvoyhteisöksi. Unioniksi, jonka tavoitteena on maanosamme sekä meitä ympäröivän maailman hyvinvoinnin kasvattaminen, sääntömääräisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan politiikanteon vaaliminen sekä rauhan ja turvallisuuden takaaminen.

Kuluvan vuoden Eurooppa-päivänä voimme juhlistaa myös 30 vuotta toimineita sisämarkkinoitamme. Ne ovat taloudellisen menestyksemme perusta ja niiden turvaaminen ja vahvistaminen ovat maanosamme pitkän aikavälin kasvun edellytys. Erityisesti meidän suomalaisten on hyvä nähdä ne hyödyt, joita vuosikymmenten vapaakauppa on tuonut. Suomen kaltaiselle pienelle vientivetoiselle maalle kyseessä on arvokas mahdollisuus kilpailla laadulla ja osaamisella kokoamme suuremmilla yhteisillä markkinoilla. 

EU:n jäsenenä ja EU:n kautta Suomi vaikuttaa osaltaan myös globaalin politiikan suureen suuntaan. Me emme määrittele itseämme blokkeihin, vaan vaalimme eheyttä ja toimimme pysyvien jakolinjojen estämiseksi. Me olemme aktiivisia ja avoimia, tuomme esille omia näkemyksiämme ja teemme yhteistyötä kaikkien jäsenmaiden kanssa asiakysymysten mukaan. 

Kära vänner,

Under hela sin period har Sanna Marins regering haft en klar och konsekvent linje i Europapolitiken: Finlands mål är ett starkt och sammanhållet EU som kan lösa globala problem och trygga världsdelens fred och stabilitet. Jag hoppas att också vårt lands kommande regering fortsätter på samma säkra och stabila linje i sin politik.

Under den gångna perioden har vi satsat till exempel på Finlands föregripande inflytande i EU och på finländarnas vägar in på en EU-karriär. Det är viktigt att vårt lilla nordliga lands särdrag är så välkända som möjligt i Bryssel. Men enbart detta räcker inte. Vi måste utvidga våra goda förbindelser med våra europeiska partner. Enbart detta räcker dock inte heller. Vi behöver också globala partnerskap, och här har vi nytta av EU:s bredare axlar.

Hyvät ystävät,

Suomen selviytyminen itsenäisenä ja vapaana on aina perustunut yhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Suomen kaltaisen pienen maan menestys edellyttää valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Tämä pätee niin taloudessa, turvallisuudessa kuin kansainvälisessä politiikassa laajemminkin. 

Venäjän häikäilemätön, rikollinen toiminta on muuttanut koko Euroopan turvallisuusympäristöä radikaalisti. Liittoutuminen ja liittyminen Natoon on merkittävä muutos, mutta samalla se on johdonmukaista jatkoa Suomen turvallisuuspolitiikassa. Jäsenyyden pohjan muodostaa pitkään jatkunut työ teknisen valmiuden rakentamiseksi sekä osallisuus kumppanuus- ja yhteistyörakenteissa.

Euroopan unionin merkitys turvallisuudellemme on vähintään yhtä suuri kuin liittyessämme siihen lähes 30 vuotta sitten. Nato-jäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta ja lisää Euroopan vakautta. Nato-jäsenyys yksin ei kuitenkaan riitä. Euroopan unioni on turvallisuusoptio, joka meidän on lunastettava. EU:n kyvykkyyksiä vastata aiempaa uskottavammin ja konkreettisemmin omasta ja lähialueidensa turvallisuudesta on määrätietoisesti vahvistettava. Kyse on paitsi kovasta, myös pehmeästä lähestymistavasta. Eurooppa ei ole suljettu linnake, vaan yhteistyön käsi. Meidän on oltava valmiimpia globaaliin vastuunkantoon. 

Demokraattisten valtioiden vaikuttavuus ei nojaa ainoastaan kovaan voimaan. Niiden vahvuus on myös taloudellista. Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU:n kauppapolitiikkaa tehdään globaalia avoimuutta korostaen sekä ympäristö- ja ihmisoikeustavoitteita edistäen. EU:n yhteiset arvot ovat yleismaailmallisia arvoja. Ne eivät ole EU-kansalaisten etuoikeus, vaan ne kuuluvat jokaiselle. Ne ovat arvoja, jotka vetoavat myös autoritaaristen maiden kansalaisiin. 

EU:n laajentumispolitiikka on strateginen sijoitus rauhaan, vakauteen ja kehitykseen Euroopassa. Jäsenyys Euroopan unionissa on yhä tavoittelemisen arvoinen. EU:lla on vetovoimaa, sillä yhä useammat maat ja kansat pyrkivät osaksi unionia. Siitä kertoo myös määrätietoisuus, jolla Ukraina valmistelee itseään kohti EU-jäsenyyttä. Ukrainan hyväksyminen ehdokasmaaksi oli luontevaa, Ukrainan hyväksyminen EU:n jäsenmaaksi on yksi maanosamme kohtalon kysymyksistä. Ukraina kuuluu eurooppalaiseen perheeseen ja Suomi tukee Ukrainaa sen polulla Euroopan unioniin. Sama pätee Moldovaan ja Länsi-Balkanin maihin: tuemme maiden valmiuksia edetä jäsenyysprosessissa.

Tuemme Venäjää vastaan puolustautuvaa Ukrainaa kaikin mahdollisin tavoin. Ukraina ja sen kansa taistelevat omasta olemassaolostaan. He taistelevat puolustaakseen yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja kansainvälistä lakia. He puolustavat sellaista maailmaa, jossa suvereeniin valtioon ei kajota suuremman oikeudella. 

Me suomalaiset elämme vahvasti ukrainalaisten mukana. Jokaisella meistä on perittynä muisto siitä, millaista on joutua suuren naapurin ahdistamaksi. Olemme osoittaneet tukeamme kantaen Ukrainan värejä, kutoen villasukkia ja lahjoittamalla apua. Valtioneuvostossa olemme tehneet päätöksiä monenlaisesta materiaaliavusta. EU on tukenut Ukrainan puolustautumista ja asettanut Venäjää vastaan kovia pakotteita. Yksikään muu instituutio olisi tuskin pystynyt yhtä laaja-alaiseen Ukrainan tukemiseen, kuin se, mihin EU on nyt osoittanut kyvykkyytensä. Se on oikein. Hyökkääjän pitää maksaa teoistaan. Rikolliset on saatava oikeuden eteen.

Ukrainan sota heijastuu monin tavoin maailmanpolitiikkaan. Esimerkiksi Ukrainan rooli maailman viljan viejänä on globaali kysymys. Samaan aikaan näemme, että monet Afrikan valtiot vaikuttavat suhtautuvan neutraalisti tai välinpitämättömästi Venäjän hyökkäyssotaan ja julmuuksiin. Kenties tässä niitämme mitä olemme kylväneet. Eurooppa ei ole reagoinut kovinkaan voimakkaasti, kun Afrikan vakaus ja afrikkalaisten turvallisuus ovat olleet vaarassa. Viime vuoden tapahtumat Etiopiassa ja aiemmat tapahtumat Kongossa ovat jääneet pimentoon. Sudanin taistelut näkyvät toistaiseksi päivän lehdessä, mutta nähtäväksi jää, alkaako palstatila kaventua ajan kuluessa.

Jos me haluamme luotettavia kumppaneita, on meidän itsemme oltava sellaisia. Meidän on voitettava kansalaismielipiteen tuki ja valtioiden tuki myös Afrikasta. Jokaisella Afrikan maalla on ääni YK:n yleiskokouksessa ja heillä on jatkuvasti paikka myös turvallisuusneuvostossa ja muissa YK-elimissä ja -järjestöissä. 

Kehitysyhteistyö sekä kehityskumppanuudet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka ovat kiinteä osa globaalia turvallisuustyötämme. On nähtävissä trendi, jossa autoritaariset maat hakevat globaalista etelästä, kuten Afrikan maista, itselleen jalansijaa ja vaikutusvaltaa. Suomen ja EU:n on oltava tämän kehityksen suhteen valppaina. Meidän on tarjottava kehittyville maille sellaista yhteistyötä ja kumppanuutta, joka pohjautuu keskinäiselle kunnioitukselle, demokratian vaalimiselle ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle. Peräänkuulutan kumppanuuksissa aitoa halua yhteistyöhön ja silmän tasalta kohtaavaa asennetta.

Hyvät ystävät,

Aina löytyy niitä, jotka haluavat mittatikun kanssa varmistaa, että Suomi saa jäsenyydestään enemmän hyötyä, valtaa ja mammonaa kuin muut. Tällainen tyylipuhdas opportunistinen suhtautuminen yhteistyöhön ja kansainvälisiin kumppanuuksiin on lyhytnäköistä ja ymmärtämätöntä.

EU:n tuomia hyötyjä voi toki mitata myös numeerisesti. Viime vuosien mittauksissa on esitetty, että EU-jäsenyyden tuomat hyödyt Suomelle ovat olleet rahassa mitattuna miljardiluokkaa. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan EU:n tuomat hyödyt ovat exceleitä monipuolisemmat. Suomalaiset yritykset hyötyvät pääsystä maailman kehittyneimmille ja avoimimmille sisämarkkinoille. Myös yhteiset eurooppalaiset standardit helpottavat kauppaa ja liiketoimintaa jäsenmaiden välillä.

EU on yhteistyörakenteemme, jolla vastaamme globaaleihin ilmiöihin ja uhkiin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa jokaisen maan on tietysti tehtävä oma osansa. Samalla toimimalla yhdessä EU-kehyksessä voimme hakea yhteisiä reiluja ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia keinoja, joilla vähennetään päästöjä ja kehitetään uusia teknologioita.

Eurooppalaisten ihmisten näkökulmasta EU-jäsenyys tuo arkeen turvaa esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden laadun takaajana. Elintarvikkeisiimme ja ympäristöömme sovelletaan maailman korkeimpiin kuuluvia laatustandardeja. Jos jotain menee silti pieleen, EU takaa meille korkean kuluttajansuojan. Tulevilla Euroopan maihin suuntautuvilla kesälomamatkoilla moni meistä surffailee netissä ja soittelee puheluita huoletta ilman kalliita roaming-maksuja. Lomamatkoja pidemmät muissa EU-maissa oleilut, opiskelut ja työskentely, onnistuvat helposti ilman suurempia paperitöitä. 

Viime vuosien aikana on käynyt ilmeiseksi, ettei EU-ero ole tie huolettomaan huomiseen. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan ennätysmäärä briteistä toivoisi maansa liittyvän jälleen EU:n jäseneksi. Erityisen korkeaa kannatus on nuorten keskuudessa. Uudenlaisten suhteiden rakentaminen on osoittautunut työlääksi ja kalliiksi prosessiksi suurellekin maalle. Voi vain kuvitella millainen tilanne olisi pienen ja vientivetoisen Suomen kohdalla, joka sijaitsee Venäjän naapurissa Euroopan laidalla.

Hyvät ystävät, 

Kuluneina neljänä vuotena on kirjoitettu aikamoinen luku yhteistä eurooppalaista historiaa. Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi alkoi käytännössä heti kun nyt väistyvä hallitus oli vannonut valansa kesällä 2019. Pian sen päätyttyä koko Eurooppa ja koko maailma joutuivat kahdeksi vuodeksi globaalin pandemian keskelle ja Iso-Britannian EU-ero tuli todeksi. Juuri kun luulimme, että olemme kulkemassa kohti normaalimpaa, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Epävarmuuden ajassa Euroopan yhteinen arvopohja on tuonut turvaa. Juuri nyt yhteisiä arvojamme haastetaan niin sisältä kuin ulkoa. Juuri nyt meidän on pidettävä tiukasti kiinni arvopohjaisen politiikan ja oikeusvaltioperiaatteen tuomasta suojasta yhteiskunnissamme ja maanosassamme.

Oikeusvaltio ehkäisee väärinkäytöksiä ja mielivaltaa ja turvaa ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Oikeusvaltiossa yritykset voivat toimia luottavaisin mielin ilman pelkoa poliittiseksi pelinappulaksi joutumisesta. Kyse on koko EU:n koossa pitävästä voimasta ja keskinäisestä luottamuksesta. 

Suomen puheenjohtajakaudella 2019 asetimme tavoitteeksi sitoa EU-rahoituksen osaksi oikeusvaltiomekanismia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että periaatteiden rikkomisesta voi seurata EU-rahoituksen menettäminen. Tätä on nyt sovellettu ensimmäistä kertaa.  Suomalaisten veronmaksajien näkökulmasta tällä on väliä. Kyse on yhteisten varojemme käytöstä ja siinä on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä.

Oikeusvaltio on Euroopan unionin keskeisimmistä arvoista tasa-arvon, demokratian ja ihmisoikeuksien ohella. Oikeusvaltioperiaate on kirjattu EU:n perussopimuksen artiklaan 2, heti perustamisartiklan jälkeen. Kyse ei ole mielipiteestä tai moraalisesta ihanteesta. Yhteiset arvot ovat EU:n juridinen perusta. 

Näinä aikoina on kerta toisensa jälkeen muistutettava yhteistyön ja yhteisiin sääntöihin sitoutumisen merkityksestä. Vain unioni, jolla on vahva arvopohja, voi olla globaalisti uskottava toimija. Vain oikeusvaltioiden unionissa vapaakauppa toimii ja ihmisoikeudet voivat kukoistaa: oikeusvaltio on demokratian edellytys ja demokratia on markkinatalouden edellytys. Näiden kolmen yhteys on erottamaton.

Hyvät ystävät,

Eurooppa-päivä on toivon ja luottamuksen päivä. Eurooppalaista yhteistyötä on syytä vaalia. Ajassamme on synkkiä virtauksia: nationalismi, protektionismi ja imperialismi ovat kaikkien nähtävillä ja voimistuneet pahaenteisesti. Yhteistyön, rauhan ja vapauden maailma ei ole itsestään selvä, vaan sen puolesta on tehtävä työtä. Kyse on tahdosta. Suomalaiset ovat yli neljännesvuosisata sitten valinneet tiensä ja halunneet olla osa eurooppalaista, arvoihin perustuvaa yhteistyötä. Tällä tiellä meidän on syytä jatkaa, aktiivisesti omaan ja maanosamme yhteiseen tulevaisuuteen vaikuttaen.