Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Juha Sipilä Suomalaisia ilmastotekoja – Enemmän ja nopeammin -seminaarissa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 10.12.2018 10.16
Puhe

(muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat,

Kansainvälinen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastomuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutos ei vaikuta vasta joskus kaukana tulevaisuudessa, vaan jo lähivuosikymmeninä. Nyt on aika toimia – ja ratkaisun avaimet ovat vielä käsissämme.

Parhaillaan suurin osa maailman valtioista neuvottelee Puolan Katowicessa Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä sekä siitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan. Myös Euroopan komissio on juuri päivittänyt ilmastostrategiansa siitä, miten siirrytään vuodesta 2050 hiilineutraaliin talouteen.

EU korostaa, että päästöjen vähentämisen ohella hiilinieluja ja hiilidioksidia ilmakehästä poistavaa ja hiilidioksidia varastoivaa (CSS) ja uudelleenhyödyntävää (CCU) teknologiaa tulee lisätä voimakkaasti. EU:n komissio korosti myös jälleen kerran bio- ja kiertotalouden merkitystä.

Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Meidän on löydettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti parhaita ratkaisuja, joilla toteutamme kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja velvoitteitamme. Tästä syystä kutsuin marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tapaamiseen Kesärantaan. Keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen.

Toivottavasti vielä ennen joulua saamme aikaan eduskuntapuolueiden välisen yhteisen ilmastolinjauksen. Johdonmukainen ymmärrys ja pitkälle ulottuva ilmastolinjaus on tärkeää myös investointipäätösten näkökulmasta. Se antaa näkymää investoinneille, jotka maksavat paljon ja joiden sykli on usein 30–50 vuotta.

Olen korostanut kolmea seikkaa meidän suomalaisten toimissa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

1) Kulutustottumuksia on muutettava vähemmän hiilijalanjälkeä tuottavaksi
2) Hiilinieluja pitää kasvattaa
3) Teknologian avulla on löydettävä ratkaisuja hiilen sitomiseksi

Kysyntä osaamisesta ja teknologiasta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa kasvaa ja luo mammuttimaiset markkinat erityisesti viimeisessä kohdassa, mutta myös ensimmäisessä ja toisessa. Tarvitsemme toimivat pääomamarkkinat sekä elinkeinoelämän ja kuluttajat mukaan näkemään ilmastonmuutoksen ratkaisemisen Suomelle tuomat mahdollisuudet.

Toisaalta tarvitsemme myös entistä enemmän norminpurkua ja esteiden poistamista, jotta voimme paremmin tukea yrittäjämäistä ratkaisukeskeistä kehittämistä ja uusien innovaatioiden viemistä markkinoille. Lisäksi on pohdittava, miten parhaiten edistämme osaamista, tutkimusta ja kehitystyötä, joilla suomalaisia menestystarinoita syntyy kansainväliseen vientiin ja globaaliin kysyntään.

Hyvät kuulijat,

Meillä on hyvä pohja lähteä tavoittelemaan entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla ilmastonmuutosta hillitään. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2045. Parhaillaan teemme toimenpideohjelmaa hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi. Tammikuussa valmistuu VTT:n ja SYKE:n toteuttama selvitys pitkänaikavälin kokonaispäästöisyysstrategiasta. Selvitys on tärkeä, koska tulevana keväänä Suomen pitää päättää kansallisista päästötavoitteista. Kansallisten päästötavoitteiden takaraja on 1.1.2020. (Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin strategia velvoite 2020 mennessä).

Hallitus on jo kieltänyt kivihiilen energiakäytössä vuonna 2029. Lisäksi hallitus on tehnyt toimenpiteitä, joilla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosentin. Parhaillaan pohditaan myös sitä, miten parhaiten edistetään sähköistä liikennettä.

Valtioneuvosto edistää ja etsii aktiivisesti uusia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Työkalupakkiimme on otettu esimerkiksi grean dealit, jotka ovat vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja toimialojen välillä.

Marraskuussa syntyi autoalan green deal, jossa valtion puolesta liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristö­ministeriö ja elinkeinoelämän puolesta Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry sopivat noudattavansa vapaaehtoista (ei sääntelyn kautta) sopimusta, jolla vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, edistetään biopolttoaineiden ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä liikenteessä. Toivomme löytävämme näitä green dealeja ensi vuonna lisää.

Hyvät kuulijat,

Suomi on perustanut yhdessä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) kanssa lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee vihreän energian ratkaisuja kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Varat sijoitetaan ilmastohankkeisiin viiden seuraavan vuoden kuluessa. Samalla luodaan ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen markkinoita maihin, joissa sijoitustoimintaa ei nyt synny tai se on hyvin vaikeaa. Olemme myös tehneet aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi Afrikan ja EU:n välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa. Sen tavoitteena on metsityksen avulla torjua ilmastonmuutosta ja vähentää köyhyyttä.

Hyvät kuulijat,

Olen kutsunut teidät tänään tänne keskustelemaan yhdessä suomalaisista ilmastoteoista. Haluan haastaa teidät mukaan tekemään Suomesta ilmastonmuutoksen hillinnän suurvaltaa. Uskon että se on mahdollista. Me olemme vahvoja ympäristöalan osaajia jo valmiiksi, mistä tänään kuulemme.

Me voimme vaikuttaa siihen, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat riittäviä ja oikeudenmukaisia. Suomi on juuri silloin EU-puheenjohtajana, kun Euroopan unionin pitkän aikavälin päästötavoitteita tehdään. Tuleva EU-puheenjohtajuuskausi on Suomelle mahdollisuus ohjata keskustelua ja vaikuttaa EU-raameihin, mitä tulee rahoitukseen, investointeihin, T&K-työhön, innovaatioihin ja koulutukseen.

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin konkreettisen tavoitteen, jossa Suomi voisi edetä lähivuosina. Muutamat teistä ovat olleet tässä aktiivisia: Nimittäin Suomi voisi toimia aloitteellisesti, että hiilinieluilla olisi tulevaisuudessa markkinat.

- Haasteena on nyt nielujen todentaminen ja hiilivarastojen pysyvyyden varmistaminen.

- Se edellyttää tarkkaa tietoa metsien kasvusta ja puustosta. Meillähän kuitenkin pystytään jo nyt laserkeilauksella puusto mittaamaan puu puulta. Siksi Suomen kannattaa olla aktiivinen nielumarkkinoiden ideoinnissa. Voisimme itse edetä lähivuosina niin, että asiaa pilotoitaisiin.

Hyvät kuulijat,

Puhumme tänään konkreettisista skaalattavista suomalaisista ilmastoratkaisuista. Osa niistä on jo olemassa ja osa on vasta kehitteillä. Toisena teemana puhumme myös sijoittajien keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siitä mikä on vastuullista sijoittamista.

Esillä ovat myös kuluttajien ilmastoteot ja kompensoinnin ratkaisut. Sadat tuhannet ihmiset hyödyntävät erilaisia hiilijalanjälkilaskureita hahmottaakseen omien toimiensa vaikutusta maapallollemme. Uuden kestävän kehityksen sitoumustyökalun avulla pystymme tarjoamaan testien rinnalla myös keinovalikoimaa. Olen myös itse tehnyt oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseni.

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää. -> Toimet on nyt tehty.

Myös valtioneuvoston kanslia tulee antamaan vuoden loppuun mennessä kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä vähintään 20 %:lla vuoteen 2026 mennessä.

Päivän päätteeksi kokoonnumme takaisin tähän saliin kuulemaan millaisia näkymiä ratkaisuista ja potentiaaleista tämä asiantuntijajoukko tuottaa. Siihen asti toivotan teille antoisaa seminaaripäivää ja kannustan rohkeaan keskusteluun suomalaisista ilmastoteoista.

 
Sivun alkuun