Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Sanna Marinin avauspuheenvuoro Eurooppa olemme me –tapahtumassa Tampereella 11.12.2021

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 11.12.2021 14.15
Puhe

Pääministeri Sanna Marin piti avauspuheenvuoron Eurooppa olemme me-tapahtumassa 11.12.2021. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Hyvät tamperelaiset, pirkanmaalaiset ja ennen kaikkea nuoret,
 
Suomen EU-jäsenyys on neljännesvuosisadassa vakiintunut osaksi normaalia elämää ja asioiden hoitoa. EU on meille tuttu ja eurooppalainen yhteistyö luontevaa. Suomen jäsenyydelle on tutkitusti kansalaisten vankka tuki.
 
EU-politiikasta keskusteleminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Toisinaan unionin asiat saatetaan kokea kaukaiseksi ja yksittäisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet rajallisiksi. Direktiivien viidakkoon on helppo eksyä.
 
Jotta demokratia toteutuu, on tärkeä hakea jatkuvasti uusia muotoja ja keinoja, joiden myötä kansalaisilla on mahdollisuus käyttää ääntään. Tänä vuonna Eurooppa-keskustelua käydään aivan uudenlaisen yhteisen pöydän ääressä – EU:n yhteisessä tulevaisuuskonferenssissa. Konferenssin tavoite on antaa kaikille eurooppalaisille yhteinen kanava, jossa keskustella siitä, millaiselta tulevaisuuden EU:n tulisi näyttää.
 
Valtioneuvosto on halunnut hyödyntää tämän mahdollisuuden, ja ennen kaikkea pyrkiä synnyttämään EU-keskustelua lähellä ihmisiä ja ihmisiä lähellä olevista asioista. Aktiiviseen ja avoimeen kansalaiskeskusteluun Suomessa on vahva perinne. 
 
Lähtökohta on luonteva, sillä Euroopan unioni on perustettu ennen kaikkea ihmisiä varten. ”Eurooppa olemme me” -teema ohjaa valtioneuvoston tulevaisuuskonferenssin puitteissa järjestämiä tapahtumia.
 
Suomalaisministerit ovat kiertäneet syksyn aikana eri puolilla maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Näissä puitteissa järjestetään 20 tapahtumaa aina EU:n pohjoisimmasta konferenssitapahtumasta Utsjoelta Turkuun, ja Vaasasta Joensuuhun. Mukaan osallistuu 13 ministeriä.
 
Tulevaisuuskonferenssin ja sen tapahtumien keskiössä on, että keskustelut käydään aina rakentavassa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Kaikki näkemykset otetaan vastaan. Tapahtumista saadut kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.
 
Myös suomalaisten näkemysten on kuuluttava EU-tasolla, kun konferenssin loppuraporttia valmistellaan keväällä 2022. Suomessa järjestetyistä keskusteluista muodostetaan yhteenvedot, joiden turvin edustajamme välittävät suomalaisten näkemykset EU-tasolla eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen johdolla.

Hyvät kuulijat,
 
Tänään tulevaisuuskonferenssi on saapunut Tampereelle – ja tänään puhumme Euroopan tulevaisuudesta nuorten johdolla. Nuoret ovat oikeutetusti tulevaisuuskonferenssissa erityishuomion kohteena.
 
Olen erittäin iloinen, että Tampereen lukioiden oppilaat, kuten myös Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijat, ovat aktiivisesti mukana tämän päivän keskustelussa. Ja ennen kaikkea: Tampereen Lyseon lukion Eurooppa-linja on ollut keskeisessä roolissa tapahtuman valmisteluissa, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston ja valtioneuvoston kanslian ohella.
 
Eurooppa-linjan oppilaat ovat syksyn aikana tehneet valtavan hienoa työtä, ja suunnitelleet ja toteuttaneet työpajoja alueen oppilaitoksissa. Sparrausapua he ovat saaneet Sitralta, mutta työ on ollut hyvin oppilaslähtöistä. Eurooppa-linjan oppilaat myös moderoivat tätä keskusteluhetkeä.
 
Syksyn mittaan pidetyissä ennakkotyöpajoissa ja tämän päivän keskustelussa pureudutaan ennen kaikkea ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan: Miten ilmastonmuutos ja sen vastaiset toimet näyttäytyvät nuorten silmin ja onko nuorilla mahdollisuus vaikuttaa EU:n suuntaan?
 
Työ on ollut arvokasta. Työpajoissa opiskelijat ovat pohtineet ilmastokysymyksiä eri teemojen alla. Teemoja olivat yhteiskunta, politiikka ja päätöksenteko, liikenne, matkustus ja energia sekä kuluttaminen. Ennakkokeskustelujen pohjalta odotan tänään tiukkoja kysymyksiä ja innostavaa keskustelua.
 
Huoli tulevaisuudesta ja ilmaston kantokyvystä ovat läsnä työpajoista esiin nousseissa tuloksissa. Tämä on ymmärrettävää. Joudummehan lukemaan lähes päivittäin uutisia uusista sään ääri-ilmiöistä ja lisääntyvistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kysymys siitä, saammeko tehtyä riittävästi ilmastotoimia ajoissa, on varmasti monen huolena.
 
Toisaalta nuoret ovat luottavaisia siihen, että oikeanlaisilla päätöksillä ilmastonmuutos saadaan ratkaistua. Myös minä luotan tähän, mutta se vaatii päätöksiä ja toimia.
 
Euroopan unioni on jo pitkään toiminut suunnannäyttäjänä kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa. Viime kesänä komissio teki esityksen ilmasto- ja energialainsäädännön 55-valmiuspaketista (Fit for 55), josta jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti parhaillaan neuvottelevat.
 
Komission ehdottaman uuden lainsäädäntökokonaisuuden tarkoitus on saada kaikki EU:n talouden alat vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomaan haasteeseen. Tavoitteena on päättää niistä keinoista, joilla EU etenee kohti vuoden 2030 ilmastotavoitetta ja 55 prosentin päästövähennystä oikeudenmukaisella, kustannustehokkaalla ja kilpailukykyisellä tavalla.
 
Kokonaisuuteen sisältyy toimia, joilla sekä asetetaan hiilelle hinta että luodaan sääntelyä ja tavoitteita, jotka kannustavat jäsenmaita päästöjen vähentämiseen ja nielujen kasvattamiseen.
 
Samalla johdetaan EU:ta myös polulle kohti EU-puheenjohtajuuskaudellamme sovittua vuoden 2050 ilmastoneutraalisuustavoitetta.
 
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii sekä systeemistä muutosta yhteiskunnan tasolla että käyttäytymisen muutosta yksilöiden toimissa. Poliittisilla päätöksillä mahdollistetaan systeemistä muutosta ja voidaan kannustaa yksilöiden käyttäytymisen muutokseen.
 
Lukiessani tätä tapahtumaa varten järjestettyjen työpajojen antia, oli ilahduttavaa huomata, miten myös te tamperelaiset nuoret korostatte vaatimusta laaja-alaisista toimista. Näette tärkeänä ennen kaikkea Euroopan unionin roolin ilmastotoimissa. EU:n lainsäädäntökokonaisuudessa on nimenomaan ensisijaisesti kyse systeemisen muutoksen aikaansaamisesta, jossa kaikki talouden sektorit siirtyvät pois fossiilitaloudesta.
 
Energiajärjestelmän muutoksessa olemme Suomessa jo pitkällä, kun viime vuonna jo 85 % sähköntuotannostamme ja 65 % kokonaisenergiankulutuksestamme oli hiilineutraalia. Samanlainen järjestelmämurros on meneillään teollisuudessa ja liikenteessä. Näitä muutoksia EU-tason lainsäädäntö vauhdittaa.
 
On hyvä huomata, että murrokset tapahtuvat usein vähittäisen muutoksen sijaan hyppäyksittäin. Esimerkiksi Suomen polku kohti 2035 hiilineutraalisuustavoitetta etenee vauhdikkaasti siinä vaiheessa, kun Helsingin energiayhtiö Helen luopuu hiilivoimasta vuonna 2023 ja 2024 ja kun SSAB:n Raahen tehdas siirtyy terästuotannossa vetypelkistykseen 2030-luvulla.
 
Nämä kaksi toimijaa yhdessä tuottavat yli 10 % Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä, joten niiden toiminnan muutoksella tulee olemaan valtava merkitys kokonaisuudelle. On toivoa antavaa, että näin isot päästövähennysratkaisut ovat jo näköpiirissä ja päätökset niiden toteuttamiseksi tehty.
 
Ratkaisujen kehittämisessä ja toimeenpanossa yritykset ja elinkeinoelämä innovaatioineen ovat keskiössä. Vaaditaan isoja investointeja ja sijoituksia hankkeisiin, jotka mahdollistavat vihreän siirtymän.
 
Julkinen raha ei tähän yksin riitä, yksityiset sijoittajat on saatava mukaan ja hankkeiden on oltava sen vuoksi myös taloudellisesti houkuttelevia. Tässä kiristyvä, selkeä lainsäädäntö ja sitovat ilmastotavoitteet toimivat kannustimina.
 
Kun tavoitteenamme on ilmastoneutraalisuus, jäljelle jää kuitenkin paljon pieniä päästöpuroja, joihin vaikuttaminen vaatii myös yksilöiden käyttäytymisen muutosta.
 
Tätä tapahtumaa varten järjestetyissä työpajoissa kulutus herätti teissä paljon näkemyksiä. Erityisen tärkeänä nähtiin ylikulutukseen puuttuminen erilaisin keinoin.
 
Jokaisen henkilökohtaisilla valinnoilla erityisesti liikkumisen, syömisen ja kuluttamisen osalta on merkitystä näiden purojen pienentämisessä. Yksilön valintojen merkitys liittyy päästöjen vähentämistäkin enemmän siihen, että ne ohjaavat sekä politiikkaa että markkinoita oikeaan suuntaan: markkinat tuottavat innovaatioita kysynnän mukaan ja poliittiset päätöksentekijät kuuntelevat herkällä korvalla kansalaisten tahtoa yhteiskunnan tulevasta suunnasta.
Vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta on yhteinen ja nuorilla on oma keskeinen tehtävänsä osana kokonaisuutta.
 
Nuoret ovat viime vuosina ottaneet aktiivisen ja tärkeän roolin yhteiskunnan herättelijöinä ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyydestä. Tästä haluan kiittää, sillä nuorten aktiivisuudella on merkitystä myös sille, miten rohkeasti uskallamme päättäjinä asiassa toimia.
 
Toinen tärkeä rooli nuorilla on kyvyssänne omaksua uusia toimintatapoja nopeasti. Ennakkoluulottomat edelläkävijät, joita muut haluavat seurata, ovat välttämätön vaatimus uusien, ilmastoystävällisempien arjen toimintatapojen nopealle leviämiselle. Näiden toimintatapojen, olivatpa ne ruokavalioon, liikkumiseen tai kulutukseen liittyviä, lisääntymisellä puolestaan on merkittävä vaikutus onnistumiseemme ilmastonmuutoksen torjunnassa.
 
Hyvät Tampereen alueen asukkaat,
 
Pienen jäsenvaltion on tärkeää käyttää ääntään aktiivisesti ja vaikuttavasti EU-politiikassa. Pidän erittäin tärkeänä, että olette saapuneet tänään keskustelemaan siitä, millaisiin asioihin meidän pitäisi keskittyä tässä vaikuttamisessa. Erityisesti olen ilahtunut, että niin moni tamperelainen nuori on ottanut osaa tähän työhön syksyn aikana, ja on läsnä tänään täällä tapahtumassa.
 
Lupaan, että hallitus ja sen edustajat vievät keskustelussa esille nousseita ajatuksia eteenpäin – paitsi EU:n tulevaisuuskonferenssin puitteissa, myös suoraan tulevalle puheenjohtajavaltiolle Ranskalle ensi keväänä.
 
Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan nuorten johdolla kaikkien yhteisestä Euroopasta ja yhteisestä tulevaisuudestamme.
 
Teitä ja tätä keskustelua tarvitaan, sillä: Eurooppa olemme me!

 
Sivun alkuun