Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Pääministeri Sanna Marinin puhe arktisen politiikan sidosryhmätilaisuudessa

Valtioneuvoston viestintäosasto 18.2.2020 14.23
Puhe

Pääministeri Sanna Marinin puhe ”Suomi kokoaan suurempi arktinen maa” –arktisen politiikan sidosryhmätilaisuudessa 18.2.2020. Puhe muutosvarauksin:

Hyvät osallistujat,

Tervetuloa myös minun puolestani tänne Säätytalolle.

Sidosryhmätilaisuuden otsikkona on Suomi kokoaan suurempi arktinen maa. Arktinen neuvosto ja arktiset valtiot, Suomi niiden mukana, ovat arktisen yhteistyön ytimessä.

Arktisen alueen merkitys on kasvanut muillekin kuin arktisille maille. Arktinen neuvosto on tällä hetkellä lisääntyvän kansainvälisen kiinnostuksen kohteena: sillä on nykyisellään 38 tarkkailijaa, ja yhä useampi taho haluaa mukaan.

Ilmastonmuutos avaa arktista aluetta uusille pyrkimyksille, yhteyksille ja palveluille – mutta myös luonnonvarojen hyödyntämiselle ja uusille jännitteille. Monenkeskistä maailmanjärjestystä haastava geopoliittinen kilpailu ulottuu arktiselle. Haluamme pitää alueen jännitteistä ja etupiireistä vapaana, keskittyä arktisen neuvoston vahvistamiseen. Haluamme tuloksia kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen, arktisen osaamisen edistämisen ja alkuperäiskansojen oikeuksien aloilla - mutta samalla emme voi ummistaa silmiämme muutokselta. Joudumme miettimään myös arktista aluetta turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

Hyvät arktisen ystävät,

Suomi on globaalissa katsonnassa keskeinen polaarinen toimija laajemminkin.  Sen lisäksi, että olemme yksi Arktisen neuvoston kahdeksasta pysyvästä jäsenestä, olemme Etelämantereen osalta yksi 29:stä päätöksiä tekevästä jäsenmaasta. Maita, jotka ovat päättämässä molempien napa-alueiden kysymyksistä, on lisäksemme ainoastaan neljä. Tämä asetelma antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa polaarikysymyksiin laajasti.

Suomi voi toimia johtajana arktisella alueella. Tämä on Suomen arktisen politiikan tavoite ja samalla myös haaste. Johtajuus osoitetaan teoilla. Tekoja voimme saada aikaan paikallisesti, ja kansainvälisesti. Suurin haasteemme on ilmaston lämpeneminen.

Tämä muutos tuntuu pohjoisessa vielä vahvemmin kuin muualla. Saamelaisilla on ensi käden tieto ilmastonmuutoksesta, he näkevät muutoksen esimerkiksi palsalla, tunturissa ja eliölajeissa.

Myönteinen haasteemme on saada perinteinen, kokemusperäinen tieto ja tieteellinen tutkimus kohtaamaan. Meidän on puhuttava enemmän toisillemme.

Alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeässä asemassa Suomen politiikassa ja otetaan huomioon arktisen strategian laatimisessa. Parasta aikaa käynnissä olevan saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää ja selvittää niiden vaikutuksia saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä. Tarkoituksena on ennen kaikkea edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä.

Toivon, että pääsemme etenemään saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisessa kevään aikana siten, että se voi käynnistää toimintansa ensi syksynä. 

Hyvät arktiset ystävät,

Kuten hyvin tiedämme ja olemme tänäänkin kuulleet, arktisella alueella ilmasto lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon pohjoisella pallonpuoliskolla keskimäärin. 1971-2017 jaksolla lämpeneminen on ollut 2,7 astetta. Arktisen alueen muutos vaikuttaa sääilmiöihin kaukana arktiselta alueelta. Esimerkiksi globaalista merenpinnan noususta aikajaksolla 1992-2017 30 % johtuu arktisten jäätiköiden, erityisesti Grönlannin, sulamisesta.

Tämän vuoksi meidän on keskityttävä arktisella alueella ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tässäkin Suomi on ollut kokoaan suurempi maailmalla. Esimerkiksi mustan hiilen päästöjen vähentämisessä niin arktisten maiden osalta kuin muutenkin.

Kansallisesti Suomi aikoo olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Suomi ajaa vastuullisia ilmastotavoitteita kansallisesti, yhteispohjoismaisesti, EU:ssa ja globaalisti. Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen.

Koska EU:n nykyiset päästövähennystavoitteet eivät ole riittäviä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen on esitetty, että EU:n 2030 tavoitteita nostettaisiin. Suomi ajaa hallitusohjelman mukaan tavoitteen kiristämistä 55 %:iin. EU:n 2030 päästövähennystavoitteen toivottavan päivittämisen yhteydessä tulee tarkastella sitä, miten tavoitteen nosto voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Yhtenä keskeisenä toimena on kestävän verotuksen tiekartan laatiminen, joka sisältää energiaverotuksen uudistuksen, liikenteen verotuksen uudistuksen, kiertotalouden edistämisen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittämisen. Valmistelussa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, sekä tukevat uuden teknologian ja palveluiden kehittämistä. Päätöksissä huomioidaan sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus.

Lisäksi ilmastolakia uudistetaan vastaamaan hallituksen hiilineutraaliustavoitetta mm. sisällyttämällä lakiin maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Arktinen neuvosto säilyy arktisen yhteistyön keskiössä. Tarkkailijamaiden ja alkuperäiskansojen rooli Neuvostossa on tärkeä ja ainutlaatuinen. Arktinen neuvosto tarvitsee työnsä tueksi sekä poliittista tukea että riittäviä resursseja. Hallitukseni ohjelmassa on mainittu yhtenä arktisen yhteistyön vahvistamisen keinona Arktisen neuvoston vahvistaminen.

Arktiset asiat olivat yksi Suomen prioriteeteista päättyneellä EU-puheenjohtajakaudella. Ulkoasiainneuvosto päätyi joulukuussa suosittamaan vuodelta 2016 olevan EU:n Arktisen tiedonannon päivittämistä. Tästä olemme keskustelleet myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Komission puheenjohtaja on näissä keskusteluissa tunnistanut arktisen alueen merkityksen ja siihen kohdistuvan lisääntyneen mielenkiinnon. Hän on myös sitoutunut EU:n arktisen politiikan päivittämiseen.

Olemme nostaneet arktiset asiat esille myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa, joka hänkin painottaa unionin geopoliittista roolia ja arktisen alueen kasvavaa merkitystä EU:n kannalta.

Arktisen yhteistyön vahvistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Aiemmin aamulla valtiosihteeri Mikko Koskinen kertoi hallitusohjelman arktisista kirjauksista ja arktisen politiikan strategian laatimisen tärkeydestä.

Toivon, että teillä on ollut antoisa päivä arktisten kysymysten parissa ja odotan mielenkiinnolla ratkaisutyöpajojen tuloksia. Olen myös iloinen siitä, että Rovaniemellä järjestetyn sidosryhmätilaisuuden tulokset on saatu jo suoraan käyttöön strategian valmistelutyöhön.

Haluan myös kertoa, että emme ole arktisen strategian laatimistyössä yksin, vaan myös Norja, Ruotsi ja Tanska ovat uusimassa arktisia strategioitaan samanaikaisesti. Tiivis yhteydenpito on tärkeää, jotta strategiat vastaavat keskeisiltä viesteiltään toisiaan. Tämä on tärkeää esimerkiksi turvallisuuspoliittisten kysymysten vuoksi.

Kiitos vielä kaikille aktiivisesta osallistumisesta.

Kiitos.

Palaa sivun alkuun