Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Pääministeri Sanna Marinin puhe EU-politiikasta eduskunnassa

Valtioneuvoston viestintäosasto
24.2.2021 14.07
Puhe

Lähetekeskustelu valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevasta selonteosta 24. helmikuuta 2021. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle EU-selonteon, jossa esitetään hallituksen näkemykset keskeisiin Euroopan unioniin liittyviin kysymyksiin. 

Hallituksen EU-politiikan perustana ovat yhteiset arvot. Tavoitteena on sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä Euroopan unioni. EU:n on oltava vahva globaali toimija ja turvallisuusyhteisö. Samalla unionin omaa toimintaa ja Suomen vaikuttamista unionin tasolla tulee aktiivisesti kehittää.

Arvoisa puhemies,

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin toiminnan perusta. Yhteisten arvojen edistäminen vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä, hyväksyttävyyttä ja uskottavuutta sekä jäsenvaltioiden välistä luottamusta. 

Selonteossa esitetään strategisia linjauksia sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävän Euroopan unionin saavuttamiseksi. Ne koskevat ilmastoneutraalin EU:n saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, oikeudenmukaista siirtymää, kannustavaa alue- ja rakennepolitiikkaa, yhtenäisempiä sisämarkkinoita, avointa ja vastuullista kauppapolitiikkaa sekä maailman parasta koulutusta. Selonteossa linjataan myös vahvasta sosiaalisesta ulottuvuudesta, oikeudenmukaisemmasta työelämästä, vaikuttavasta terveyspolitiikasta, toimivammasta talous- ja rahaliitosta sekä EU:n omista varoista.

Siirtymä ilmastoneutraaliin talouteen avaa uusia vienti- ja liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja koko EU:n alueella. Digitalisaatiota on hyödynnettävä täysimääräisesti ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myös kiertotaloudella ja päästökaupalla voidaan edistää eurooppalaisia ilmastotavoitteita. 

EU:n ilmastopolitiikan on oltava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista, jotta se on kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävää. Tämä tarkoittaa tukea niille alueille, toimialoille ja työntekijöille, joita muutos eniten koskee. On tärkeää, että EU:n yhteisestä budjetista tuetaan oikeudenmukaista siirtymää kaikissa jäsenvaltioissa. Ilmastopolitiikan rinnalla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeisimpiä tehtäviämme. Luonnonvarojen käytön on oltava kestävää koko EU:n alueella.

Arvoisa puhemies,

EU:n tehtävä on kaventaa jäsenmaiden ja niiden alueiden välisiä eroja. Alue- ja rakennepolitiikan painotukset kilpailukykyä, sosiaalista osallisuutta sekä vihreää ja digitaalista siirtymää tukeviin uudistuksiin ovat tärkeitä. Politiikan tulee kannustaa jäsenvaltioita rakenteellisiin uudistuksiin ja samalla varmistaa, että rakennemuutosten kohteena olevia sektoreita tuetaan. Suomelle keskeinen erityiskysymys on pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukeminen.

Toimivat sisämarkkinat ovat EU:n kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edellytys. Vahvat ja yhtenäiset sisä-markkinat ovat myös paras tapa vahvistaa unionin strategista riippumattomuutta. 

EU:n tulee pyrkiä vahvistamaan monenvälistä sääntöihin perustuvaa kauppajärjestelmää. Kauppapolitiikan on oltava johdonmukainen osa EU:n ulkosuhteita ja tiiviisti yhteydessä sisämarkkinoiden kehittämiseen sekä teollisuuspolitiikkaan. EU:n kauppa- ja investointipolitiikan on tuettava kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. 

Arvoisa puhemies,

Inhimillinen pääoma on EU:n tärkein voimavara. Eurooppalaisten osaamistason vahvistaminen, koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen ja digitalisaatio tulee nostaa keskeisiksi EU-yhteistyön tavoitteiksi. 

EU:n sosiaalisen ulottuvuuden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vahvistaminen sekä sosiaalisten oikeuksien ja työelämän vähimmäissääntely ovat keinoja sosiaalisesti kestävän ja tasa-arvoisen EU:n saavuttamiseksi. Toimivat ja terveet työmarkkinat ovat tärkeitä kestävän kasvun ja hyvinvointitalouden edistämiseksi. Suomi tukee EU:n vähimmäispalkka-aloitteen tavoitetta varmistaa riittävä palkka kaikille työn-tekijöille EU:ssa. Samalla työllisyyspolitiikan kansallisia erityispiirteitä, kuten työehtosopimuksiin perustuvaa työmarkkinajärjestelmää, tulee kunnioittaa.

EU:n on myös vahvistettava kykyään vastata ja varautua rajat ylittäviin terveysuhkiin. Unionin tulee tehostaa kansainvälisten terveyskriisien ehkäisyä, valvontaa ja torjuntaa sekä hätätilanteiden koordinointia.

Toimivalla talous- ja rahaliitolla on Suomelle keskeinen merkitys. Talouspoliittisen vastuun tulee jatkossa-kin kuulua jäsenvaltioille itselleen perussopimusten mukaisesti. Mahdollisuuksia finanssipolitiikan sääntökehikon yksinkertaistamiseksi on selvitettävä. Eurooppalaista ohjausjaksoa tulee kehittää huomioimaan talous-, sosiaali-, työllisyys- ja ympäristönäkökulmat aiempaa paremmin. Haluamme edistää vahvaa sijoittajavastuuta sekä päämarkkinaunionin loppuunsaattamista.

Suomi suhtautuu avoimesti ja rakentavasti EU:n omien varojen kehittämiseen. Tulevat ehdotukset esi-merkiksi hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista ja digiverosta tullaan arvioimaan huolellisesti ja tuo-maan myös eduskunnan käsiteltäväksi.

Arvoisa puhemies,

EU on globaali toimija ja turvallisuusyhteisö. Unionin on edistettävä arvojaan ja etujaan sekä luotava kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen ja Schengen-alueen kehittämiseen. Samalla EU:n tulee vahvistaa kansalaisten kokonaisturvallisuutta.

Valtioiden rajat ylittäviin haasteisiin voidaan vastata vain tehokkaalla kansainvälisellä yhteistyöllä. EU:n globaalia roolia ja vaikutusvaltaa on vahvistettava. EU:n on toimittava aktiivisesti sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestelmän kehittämiseksi. 

Selonteossa painotetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n, jäsenmaiden ja kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi. Lähivuosina on kiinnitettävä erityistä huomiota hybridiuhkien torjuntaan sekä EU:n kybertoimintakyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseen. Myös muuttoliike edellyttää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. 

Arvoisa puhemies,

Selonteko luo katsauksen EU:n toimintaan ja Suomen EU-vaikuttamiseen. Tavoitteenamme on osallistavampi ja avoimempi unioni, tehokkaat toimielimet ja päätöksenteko, toimiva EU-valmistelu sekä suoma-laisten vahva edustus eri tasoilla. 

Unionin toiminta perustuu edustukselliseen ja osallistavaan demokratiaan. EU:n päätöksenteon avoimuus sekä aktiivinen ja selkeä viestintä vahvistavat demokratiaa ja kansalaisten, yritysten ja sidosryhmien osallistumista. Samalla ne lisäävät luottamusta ja vastuuvelvollisuutta sekä edistävät hyvää hallintoa. Päätöksenteon avoimuudella torjutaan myös disinformaatiota.

Jäsenvaltioiden tasavertaisuus, toimielinten välinen tasapaino sekä yhteisömenetelmän keskeinen asema ovat tärkeitä periaatteita EU:n kehittämisessä. 

Suomen EU-politiikan vahvuuksia ovat yhteensovittamisjärjestelmä ja hyvä yhteistoiminta eduskunnan kanssa. Eduskunnan riittävä ja oikea-aikainen tiedonsaanti ovat avainasemassa EU-politiikkamme muotoilussa.

Koko unionin etuja huomioivan politiikan ja EU:n hyväksyttävyyden kannalta on keskeistä, että toimielin-ten palveluksessa työskentelee mahdollisimman tasapainoisesti kaikkien jäsenmaiden kansalaisia. 

Arvoisa puhemies,

Olemme liittyneet Euroopan unioniin, koska olemme kokeneet, että pienenä maana meidän on tärkeää tehdä yhteistyötä ja olla osa suurempaa ryhmittymää. Pienelle vientivetoiselle maalle yhteistyön hyödyt vapaan liikkuvuuden, avoimien sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat moninkertaiset jäsenmaksuihimme nähden. Suomalaiset ovat unionin myötä vapaampia ja vauraampia, yrityksemme kansainvälisempiä ja maanosamme vakaampi.

On totta, että Euroopan unioni ei ole enää samanlainen kuin Suomen liittymisvuonna 1995. Näin kuuluu-kin olla. Myös EU:n tulee elää ajassa ja kehittyä. Meidän suomalaisten velvollisuus on esittää näkemyksemme unionin suunnasta ja kehittämistarpeista. 

Suomi on aktiivinen EU:n jäsen, joka vaikuttaa unionin tulevaisuuteen. 

Tavoitteemme on vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita.

Sanna Marin
EU
Sivun alkuun