Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Sanna Marinin puhe talousarvioesityksen lähetekeskustelussa 20.9.2022

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 20.9.2022 17.37
Puhe

Pääministeri Sanna Marin piti puheen eduskunnassa hallituksen talousarvioesityksen lähetekeskustelussa tiistaina 20.9.2022. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies, 

Päätöksiä vuoden 2023 budjetista on valmisteltu poikkeuksellisessa tilanteessa.

Suomen työllisyys on noussut ennätyslukemiin, mutta samalla talouden näkymään vaikuttaa Venäjän sota Ukrainassa. 

Venäjän hyökkäyksen myötä kiihtynyt inflaatio ja voimakkaasti nousseet energian hinnat heikentävät ostovoimaa ja uhkaavat talouskasvua. 

Samalla muuttunut tilanne edellyttää uudenlaisia panostuksia huoltovarmuuteen, puolustukseen sekä kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.

Poikkeuksellisen epävarmuuden vuoksi hallituksen budjettipäätösten tavoitteena on luoda vakautta ja vastata kriisin edellyttämiin akuutteihin tarpeisiin. Samalla varmistetaan edellytykset vihreän siirtymän investoinneille ja tulevaisuuden kestävälle kasvulle.

Arvoisa puhemies,

Hallitus esittää useita toimenpiteitä, joilla tuetaan ihmisten ostovoimaa. Erityisenä painotuksena on lapsiperheiden tukeminen.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Uudistus toteutetaan siten, että työnteon kannustimet paranevat ja pieni- sekä keskituloisten perheiden asema kohenee.
 
Työttömyysturvan lapsikorotusta sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa nostetaan vuoden 2023 ajaksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ehdotetaan määräaikaisia korotuksia. 

Lisäksi syksyn lisätalousarvioesityksessä esitetään, että loppuvuonna 2022 maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää siten, että se ei vaikuta toimeentulotuen tasoon. 

Lääkekattoon ei vuonna 2023 tehdä indeksikorotusta. Lääkekatto säilyy siis tämän vuoden tasolla, vaikka lääkkeiden hinnat ja indeksiin sidotut etuudet nousevat. 

Osana kokonaisuutta käynnistetään myös ulosoton suojaosaa koskeva vuoden kestävä kokeilu, jonka tavoitteena on korottaa suojaosaa takuueläkkeen tasolle.

Toimia tehdään myös liikenteen ja työmatkojen osalta. Henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan vuoden ensimmäisten neljän kuukauden ajalta. Työmatkavähennyksen korotusta jatketaan ja yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain.
 

Arvoisa puhemies, 

Venäjä kiristää energian saantia Euroopassa ja yrittää siten murentaa tukeamme Ukrainalle. 

Tämän vuoksi hallitus on tehnyt päätöksiä tukeakseen erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti- tai rivitaloissa asuvien pieni- ja keskituloisten toimeentuloa.

Hallitus valmistelee määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Lisäksi voimakkaasti kohonnutta sähkön hintaa kompensoidaan rahallisella sähkötuella niille pienituloisille kotitalouksille, jotka eivät pysty hyödyntämään verovähennystä. 

Sähkövähennystä ja –tukea valmistellaan parhaillaan nopealla aikataululla ja ne pyritään saamaan eduskunnan käsiteltäviksi ensi kuussa. Tavoitteena ovat muille kuin suurituloisille kohdentuvat tukimallit, jotka ovat nopeasti otettavissa käyttöön.

Sähkön korkean hinnan vaikutuksia lieventääkseen hallitus esittää myös, että sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun. 

Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin tehdään tarkistuksia. Lisäksi hallitus aloittaa windfall-veron valmistelun sekä suosittaa, että energiayhtiöt myöntävät tavanomaista pidempiä maksuaikoja.
 

Arvoisa puhemies,

Muuttunut tilanne edellyttää uudenlaisia panostuksia puolustukseen, huoltovarmuuteen sekä kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin miljardin panostusta. Määrärahoilla muun muassa vahvistetaan puolustusvoimien henkilöstömäärää, toteutetaan materiaalihankintoja ja lisätään kertausharjoituksia.

Rajavartiolaitokselle osoitetaan varoja keskeisten suorituskykyjen kehittämiseen sekä uusien valvontalentokoneiden hankintaan. Kyberturvallisuusuhkiin varautumiseen panostetaan entistä enemmän.

Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan toimenpiteillä jotka keskittyvät saavutettavuuteen, osaamisen kehittämiseen, matkailuun sekä energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään.
 

Kriisin edellyttämiin akuutteihin tarpeisiin vastaamisen ohella budjettiehdotus tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Hallitus jatkaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vahvistamista. Tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Samoin ehdotukseen sisältyy lähes 600 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman panostuksia. Ne kohdistuvat muun muassa uusien energiainvestointien tukemiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen sekä hoitotakuun toteutumiseen ja hoitovelan purkamiseen.

Budjettiesitys siis vastaa kriisin edellyttämiin tarpeisiin samalla varmistaen edellytykset vihreän siirtymän investoinneille ja tulevaisuuden kestävälle kasvulle.

 
Sivun alkuun